Ajankohtaista
Uutiset, 16.3.2017

Rooman sopimus täyttää 60 vuotta

Yksi Euroopan unionin perustamissopimuksista, Rooman sopimus täyttää 60 vuotta. Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa 25. maaliskuuta 1957, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1958. Jäsenmaat antavat EU:n yhteisistä tavoitteista julistuksen Rooman sopimuksen 60-vuotispäivän yhteydessä 25. maaliskuuta.

Rooman sopimus60

Eurooppasalissa kokoonnuttiin tällä viikolla juhlistamaan Rooman sopimusta muistelemalla menneitä Suomen jäsenystaipaleelta ja keskustelemalla tulevaisuudesta. Juhlaseminaarin pääpuhuja oli Pertti Salolainen, nykyinen kansanedustaja ja Suomen pääneuvottelija EU-jäsenyyteen johtaneissa neuvotteluissa. Lisäksi tilaisuudessa alustivat Euroopan historian professori Laura Kolbe, ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Ville Cantell sekä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Vapaakauppaa puolustettava

Pertti Salolainen muisteli Suomen jäsenyysneuvotteluja. Hän painotti, että Suomi on aina elänyt kaupasta. Tämä pätee yhä edelleen, varsinkin kun protektionismi nostaa päätään länsimaissa.

Salolaisen mukaan Suomen on puolustettava vapakauppaa ja siksi EU on edelleen meille ensisijainen yhteisö. Jäsenyyden tavoitteena oli turvata Suomen kaupalliset yhteydet, nimenomaan viennin osalta. Euroopan isot sopimukset ovat olleet usein kauppapoliittisia perusratkaisuja, mutta nyt myös turvallisuuspoliittiset intressit ovat nousseet niissä keskiöön.

Kuva: Eurooppanuoret
Pertti Salolainen Rooma 60 v
Pertti Salolainen muisteli Suomen jäsenyysneuvotteluja.

Aliarvostettu ETA?

Salolaisen mukaan ETA-jäsenyys on ollut Suomessa vahvasti aliarvostettu.ETA-jäsenyys auttoi huomattavasti esimerkiksi virkamiesten kouluttamisessa EU-jäsenyyteen.

Salolainen pohti, että jos Neuvostoliitto olisi romahtanut aikaisemmin, olisimmeko lainkaan neuvotelleet ETA:sta vai vaan suoraan EU:n jäsenyydestä?

Euroopan komission silloinen puheenjohtaja Jacques Delors sanoi Salolaiselle vuonna 1991, että nyt pitää tehdä ilmoitus jäsenhausta, muuten Suomi putoaa kyydistä. Neuvottelijoista Antti Satuli, Veli Sundbäck ja Salolainen marssivat presidentti Mauno Koiviston puheille ja kertoivat, että Suomen pitäisi käynnistää valmistelut. Koivisto vastauksen myötä valmistelut käynnistettiin heti. Salolaisen mukaan missään muussa

Rooman sopimus

  • Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö perustettiin 25.3.1957 Rooman sopimuksella. Nykyaikaisen EU:n perusta.
  • Astui voimaan 1. tammikuuta 1958.
  • Allekirjoittajia olivat Belgia, Italia, Hollanti, Luxemburg, Ranska ja Saksa.
  • Tavoitteena oli perustaa Euroopan talousyhteisö eli tulliliitto, josta sittemmin Euroopan sisämarkkinat kehittyivät.
     

maassa ei tehty yhtä perusteellista valmistelua.

Salolainen esitteli Saksan silloiselle liittokansleri Helmut Kohlille Suomen tavoitteet. Kohl kertoi, että he tekevät kaikkensa, jotta kaikista Pohjoismaista tulee EU-jäseniä. Erityisen tärkeänä hän piti Suomen jäsenyyttä. Saksan ansiosta suomalaisten neuvottelut etenivätkin sujuvasti.

Lopuksi Salolainen kiitti virkamiespuolen neuvottelijana toiminutta Eikka Kososta, joka teki valtavan työn Suomen jäsenyyden eteen sekä suurlähettiläänä ollutta Erkki Liikasta, joka oli hyvin sisällä Brysselin sisäpiirissä.

Salolaisen mukaan Suomi tarvitsee EU:ta yhä edelleen, koska: ”me emme ole Britannia, meillä ei ole ydinasetta eikä Natoa ja meillä on pitkä itäraja”.


Nyt kyseessä on EU:n tulevaisuus

Ville Cantell alusti Euroopan tulevaisuudesta. Hänen mukaansa toiset maat etenevät eri valmiuksilla kuin toiset. Yhtenäisyys tulisi todenteolla laittaa likoon, koska kyseessä on EU:n tulevaisuus. Suurimpia muutoksenaiheuttajia Euroopassa ovat nyt brexit-neuvottelut sekä se mitä tapahtuu Hollannin, Ranskan ja Saksan vaaleissa. Erityisesti Saksassa tapahtuva kehitys on merkittävää, koska maa on pitkään ollut Euroopan liima ja moottori.

Totuudenjälkeisessä ajassa keskustelu Suomen EU-jäsenyyden hyödyistä on entistä keskeisempää. Siksi tänä keväänä Euroopan unionissa käydään laajaa keskustelua sen tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Euroopalla kyky selvitä

Laura Kolben mukaan Rooman sopimuksen 50-vuotisjuhlan aikaan Eurooppa näytti huomattavasti valoisammalta. Tuolloin keskustelun keskiössä olivat identiteettien rakentaminen, ihmisoikeudet ja tasa-arvo.

Nyt tilanne on eri ja sopii kysyä, riittääkö tämä eurooppalaisuuden rakentaminen kansallisvaltion keinoilla enää tulevaisuudessa.

Kuva: Eurooppanuoret
Laura Kolbe
Laura Kolbe pohti eurooppalaisuuden rakennusaineita.

"Euroopan vahvuuksia ovat laki, turvallisuus ja moraali. Emme saa unohtaa myöskään muita Euroopan hyveitä eli elämänlaatua, elintasoa, teknistä osaamista, huolenpitoa, ilmaisunvapautta, koulutustasoa, kriisejä ja renessansseja, toimivuutta sekä tasa-arvoa. Euroopalla on aina ollut uskomaton kyky selvitä kriiseistään ja se yhdistää meitä yli rajojen", Kolbe sanoi.

Eristyksestä globaaliin tulevaisuuteen
 

EEC:n perustamisneuvottelujen aikaan Suomi oli poliittisesti ja taloudellisesti hyvin erityksissä, Erkki Liikanen totesi. 1950- ja 60-lukujen vaihteessa Suomi oli joutunut lykkäämään YK-jäsenyyttään. Kauppapolitiikassa jäätiin Marshall-avun ulkopuolelle sekä OECD:n edeltäjän ulkopuolelle, ainoana eurooppalaisena.

Neuvostoliitto pelasi nollasummapeliä, jossa länteen lähentyminen automaattisesti veti Suomea pois heidän vaikutuspiiristään.

Kuva: Eurooppanuoret
Erkki Liikanen
Erkki Liikanen korosti EU-jäsenyyden merkitystä Suomelle.

Liikanen muistutti, että olemme mukana yhteisössä, jossa määrää laki eikä voima. Seuraavaksi meidän tulee pohtia EU:n juuri julkaiseman Valkoisen kirjan näkökulmia EU:n tulevaisuudesta, ulkorajojen tärkeyttä, vapaakauppaa ja kaupan avoimuutta sekä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista. Ne ovat  maailmassa yhä tärkeämpiä asioita yhteisen tulevaisuutemme kannalta.