Ajankohtaista
Uutiset, 21.4.2017

Miten Euroopan parlamentissa lobataan?

Lobbaus on puhuttanut niin Suomessa kuin Euroopassakin. Mitä lobbaus on ja keitä ovat lobbauksen osapuolet? Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistojärjesti 19.4. seminaarin aiheena vaikuttaminen Euroopan parlamenttiin. Tilaisuudessa aiheesta olivat keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Nils Torvalds ja Antti Neimala
Seminaarissa keskustelemassa meppi Nils Torvalds ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Mistä lobbauksessa on kysymys?

Sana lobbaus tulee englanninkielen sanasta "lobbying". Lobbauksella tarkoitetaan eri eturyhmien epävirallisia vaikuttamisyrityksiä päätöksentekoon ja tekijöihin. Eturyhmiä voivat olla esimerkiksi liike-elämän edustajat, kansalaisjärjestöt, akateemiset järjestöt, uskonnolliset järjestöt kuin alue- tai kunnalliset virastot.

Lobbauksella on tarkoitus tuoda eri toimijoiden näkökulmat ja asiantuntemus poliittisen päätöksenteon tietoisuuteen. Lobbausta voidaankin pitää edunvalvontana, jossa lobbaavan tahon tarkoitus on tuoda oma näkökulmansa poliittisen päättäjän tietoisuuteen.

Vaikuttaminen Euroopan parlamenttiin ja sen läpinäkyvyys

Euroopan parlamentissa istuu 751 eri maan edustajaa, ja se on jäsenmäärältään suurempi kuin yhdenkään sen jäsenmaan kansallinen parlamentti. Parlamentilla on merkittävä rooli eurooppalaisessa päätöksenteossa ja siksi siihen kohdistuu eri etujärjestöjen ja toimijoiden harjoittamaa lobbausta.

Nils Torvalds
Nils Torvalds avasi seminaarissa mepin näkökulmaa lobbauksesta.

EU:ssa on käytössä toiminnan läpinäkyvyyttä edistävä avoimuusrekisteri, jossa on tällä hetkellä yli 11 000 rekisteröitynyttä ryhmää ja itsenäistä toimijaa. Suomalaisia edunvalvonta toimistoja EU:ssa on toistakymmentä.

Meppien näkökulmaa lobbauksesta keskiviikon seminaarissa oli avaamassa europarlamentaarikko Nils Torvalds.

"Lobbareiden kirjo on laaja, joukosta löytyy niin hyviä kuin huonojakin lobbareita. Käytännön syistä tapaamiset lobbareiden kanssa on harkittava tarkkaan, ketä  tavataan ja mistä syistä", Torvalds sanoi.

Torvalds kertoi saaneensa pelkästään keskiviikkoaamuna 15 sähköpostiviestiä eri lobbareilta. Lobbareiden seulonnassa Torvalds kertoi huomioivansa erityisesti suomalaiset ja muut pohjoismaiset lobbarit, joita yhdistävät sekä  maantieteellinen sijainti Euroopan laitamilla että samankaltaiset olosuhteet.

Torvaldsin mukaan suomalaisedustajien suhteellisen pienestä määrästä johtuen, suomalaisedustajilla on erityisvastuu näiden huomioimisessa.

Keitä lobbarit ovat?

Seminaarissa aiheesta oli puhumassa myös lobbareiden puolelta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala. Suomen Yrittäjät ovat etujärjestö, jonka tehtävä on valvoa yrittäjien asemaa sekä Suomessa että Euroopassa. Neimala on aiemmin toiminut mm. Suomen Yrittäjien EU-edustajana Brysselissä.

Antti Neimala.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Neimalan mukaan lobbauksessa on tärkeää tietää miten lobattava taho ajattelee ennen kuin omaa näkökulmaa lähtee tälle julistamaan. Parlamenttiin lobbausta ei tarvittaisi lainkaan mikäli olisimme aina samaa mieltä asioista edustajien kanssa Neimala kertoi.

"Järjestömme jäseniä ovat pienet ja jossakin määrin keskisuuret yritykset, joiden aseman  puolesta Suomen yrittäjät kamppailevat. EU:ssa toimii n. 21 miljoonaa yritystä, joista 92% on niin sanottuja mikroyrityksiä, eli alle 10 henkeä työllistäviä. Näiden näkökulmasta arviomme sekä EU:n lainsäädäntöhankkeita että tuotoksia", Neimala kertoi.

EU on kiinteä osa suomalaista päätöksentekoa ja suomalaisen yrittäjyyden toimintaympäristöä. "Suomen yrittäjien vaikuttamistyön tavoittena on saada olosuhteet Suomessa ja Euroopassa sellaisiksi, että myös pienyritykset pärjäävät yhteisillä markkinoilla", Neimala tiivisti.

Lue lisää:

.

Päivitetty 24.4.2017