Ajankohtaista

Taloustermit tutuiksi

Euroopan talouskriisin pitkittyessä taloudesta on tullut arkinen puheenaihe, jossa vilahtelevat niin eurobondit kuin rahoitusvakausvälineet. Tästä listasta löydät yleisimmin esiintyvät taloustermit selityksineen.

Alijäämä ja
velkarajoitteet
eli viitearvot

Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (3 % / BKT) eikä julkinen velka saa ylittää 60:tta prosenttia bruttokansantuotteesta (60 % / BKT). Jos jäsenmaassa on liiallinen alijäämä, neuvosto voi määrätä sen tekemään korottoman talletuksen tai maalle voidaan määrätä sakkoja. Yhdellekään maalle ei ole vielä määrätty näitä rangaistuksia.

EKP

Euroopan keskuspankki on euromaiden keskuspankki, joka perustettiin Frankfurtiin vuonna 1998. EKP:n tehtävä on varmistaa, että eurojärjestelmän tehtävät tulevat hoidetuiksi joko EKP:n oman tai kansallisten keskuspankkien toiminnan kautta.

EKPJ

Euroopan keskuspankkijärjestelmä muodostuu EKP:stä ja kaikkien EU-maiden kansallisista keskuspankeista riippumatta siitä, ovatko jäsenmaat ottaneet euron käyttöön.

EMU 

Talous- ja rahaliitto (Economic and Monetary Union) perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella, jolla luotiin Euroopan unioni. Kaikki EU-maat kuuluvat EMUun.

Jokainen jäsenmaa on edelleen vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan. EU-maat sovittavat kuitenkin yhteen talouspolitiikkansa ja ovat sitoutuneet välttämään liiallista julkisen talouden alijäämää ja julkista velkaa.

ERVM

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi perustettiin neuvoston asetuksella toukokuussa 2010. Enimmäispääoma on 60 miljardia euroa. Komissio hankkii pääoman markkinoilta ja siirtää varat erilliseen rahastoon. Neuvoston päätöksellä rahasto myöntää lainoja apua tarvitseville jäsenmaille. Jos rahaston varat eivät riitä sen kulujen kattamiseen, ne maksetaan EU:n vuotuisesta talousarviosta. Viime kädessä vastuu rahastosta on jäsenmailla niiden budjettiosuuksien mukaan. Suomen laskennallinen osuus on 1,60 prosenttia eli 960 miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 loppuun mennessä lainaa on myönnetty Irlannille ja Portugalille.

ERVV

Euroopan rahoitusvakausväline on euromaiden kesäkuussa 2010 perustama väliaikainen osakeyhtiö, joka voi myöntää lainoja kolmen vuoden ajan. ERVV hankkii rahoituksen markkinoilta ja euromaat takaavat lainat. Väline lainoittaa kriisiin ajautuneita euromaita ja laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja.

Heinäkuussa 2011 tehdyn päätöksen mukaan ERVV voi antaa lainaa kaikille euromaille, pääomittaa rahoituslaitoksia ja ostaa EKP:n arvion perusteella valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta.

ERVV:n tosiasiallinen lainanantokyky on 440 miljardia euroa. Suomen takausvastuu on 1,80 prosenttia ja perustuu EKP:n pääoma-avaimeen.

Lainakapasiteettia korotettiin kesällä 2011, jolloin Suomen takausvastuu nousi 7,9 miljardista noin 17,2 miljardiin euroon korkoineen.

Vuoden 2011 loppuun mennessä ERVV on myöntänyt lainaa Irlannille ja Portugalille. Suomi on iolmoittanut ettei tämän jälkeen anna takauksia muuta kuin vakuuksia vastaan.

Suomessa ERVV:n takauksen käytöstä päättää eduskunta tapauskohtaisesti hallituksen tiedonannon pohjalta.

Euro

Euro on 17:n EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Kyproksella, Luxemburgissa, Maltalla, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa, Suomessa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa.

Euroalueesta päätettiin vuonna 1998, ja euro otettiin käteisrahana käyttöön vuoden 2002 alussa.

 Euroalue

Euroalue syntyi vuonna 1999, kun 11 EU-maata – mukana myös Suomi – siirsi rahapolitiikkansa kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle. Euromailla on yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen valuutta euro. Euroalue on Yhdysvaltain jälkeen suurin talousalue maailmassa.

Euroalueeseen hyväksytään ne EU-maat, jotka täyttävät EU:n perussopimuksessa määritellyt taloudelliset ja oikeudelliset lähestymiskriteerit. Esimerkiksi Kreikka hyväksyttiin euromaaksi vuonna 2001. Yksikään maa ei ole eronnut eurosta eikä siitä, miten euroalueesta voitaisiin erota, ole olemassa säädöksiä.

Eurobondi

Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka tosiasiallisesti merkitsevät yhteisvastuuta veloista. Eurobondeja ei ole vielä ole olemassa, mutta niiden käyttöönottoa on esitetty.

Suomi ei ole hyväksynyt ehdotuksia eurobondeista, koska jokaisen valtion tulee vastata omista veloistaan ja yhteisvastuu heikentäisi jäsenmaiden budjettikuria.

Eurojärjestelmä

Eurojärjestelmä on euroalueen rahaviranomainen. Sen muodostavat EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, mukaan lukien Suomen Pankki. Eurojärjestelmä ylläpitää hintavakautta euroalueella. Se tukee toimillaan myös muita EU:n tavoitteita, mikäli tämä ei ole ristiriidassa hintatason vakauden tavoitteen kanssa. Lisäksi eurojärjestelmä turvaa rahoitusjärjestelmän vakauden euroalueella ja pyrkii edistämään Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä.

Hintavakauteen pyritään rahapolitiikalla, josta päättävät euromaiden keskuspankkien pääjohtajat. EKP:n johtokunta ei päätä rahapolitiikasta, vaan toimeenpanee pääjohtajien päättämän rahapolitiikan eurojärjestelmässä.

EU:n maksutaseapu

EU voi myöntää maksutaseapua euroalueen ulkopuolisille EU-maille osana laajempaa EU:n ja IMF:n sopeutusohjelmaa. Komissio hankkii varat markkinoilta ja siirtää ne erilliseen, budjetin ulkopuoliseen rahastoon. Vastuu rahastosta on jäsenmailla niiden budjettiosuuksien mukaan. Suomen laskennallinen osuus on 1,60 prosenttia eli 233 milj. euroa.

Maksutaseapua on vuodesta 2008 lähtien myönnetty Unkarille, Romanialle ja Latvialle. 

EU:n makro-
taloudellinen apu

EU voi myöntää makrotaloudellista rahoitusapua tukikelpoisille kolmansille maille ja alueille. Apua voidaan antaa maille, joilla on vaikeuksia saada muuta rahoitusta. EU:n tuella edistetään maksutasevaikeuksien poistamiseen tähtäävien vankkojen sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimien toteutusta.   

Eurooppa 2020 -strategia

Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymässä kasvu- ja työllisyysstrategiassa on asetettu vuoteen 2020 ulottuvia EU-tason tavoitteita työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyydelle.

Jäsenmaat ovat asettaneet vastaavat kansalliset tavoitteet ja raportoivat niistä vuosittain.

Eurooppalainen
ohjausjakso

Vuoden 2011 alusta lähtien EU-maiden talouspolitiikan koordinaatiota on tehostettu. Komissio ja neuvosto ohjaavat jäsenmaiden päätöksentekoa Eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Neuvosto antaa jokaiselle jäsenmaalle suosituksia kesä-heinäkuussa. Suositukset pitää ottaa huomioon kansallisessa päätöksenteossa.

EVM

Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama pysyvä kansainvälinen rahoituslaitos. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 heinäkuun alussa, jolloin lopetetaan ERVM ja ERVV. Päätökset EVM:n perustamisesta tehdään vuoden 2011 aikana.

EVM:n maksettu pääoma on 80 miljardia euroa ja takuupääoma 620 miljardia euroa Tosiasiallinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Suomen osuus maksetusta pääomasta on 1,44 miljardia euroa ja takuupääomasta 11, 14 miljardia euroa.

Suomen kahdenväliset lainasitoumukset Latvialle, Islannille ja Kreikalle ovat yhteensä 2 124 miljoonaa euroa. Latvia ei ole nostanut lainaa, Islanti on nostanut 320 miljoonan lainasta 160 miljoonaa ja Kreikka 1 480 miljoonan lainasta 890 miljoonaa euroa.

Suomen vastuiden laskennallinen kokonaismäärä EU:n, IMF:n ja Maailmanpankin hyväksytyistä ohjelmista on noin neljä miljardia euroa. Määrä heijastaa niistä aiheutuvia taloudellisia riskejä.

 IMF

International Monetary Fund on vuonna 1944 perustettu kansainvälinen valuuttarahasto, jossa on 187 jäsenmaata. IMF valvoo maailmanlaajuista maksujärjestelmää ja tukee tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita valtioita. Luoton saaja sitoutuu tiettyyn IMF:n kanssa sovittuun talouspoliittiseen ohjelmaan, jolla pyritään tukemaan maan talouspolitiikkaa ja uudistuksia. Uudistusohjelmien edistymistä seurataan säännöllisin välein ja jokaisen luottoerän nostaminen edellyttää, että ohjelman ehdot on täytetty.

Suomi on ollut IMF:n jäsen vuodesta 1948. Suomen kiintiö IMF:n lainoista on 0,53 prosenttia eli noin 1,4 miljardia euroa. Tämä sitoumus on jatkuvasti hyödynnettävissä IMF:n ohjelmiin.

ERVM:n ja ERVV:n lisäksi IMF osallistuu Euroopan talouden vakauttamiseen enintään 250 miljardilla eurolla. Osuus perustuu eurooppalaisten maiden osuuteen IMF:n äänivallasta. Suomen Pankki on vuonna 2010 myöntänyt IMF:lle kahdenvälistä lainaa 3,5 miljardia euroa. Eduskunnan päätöksellä lainoille on myönnetty Suomen valtion takaus.

Joukkovelkakirja

Valtio tai yritys voi laskea liikkeelle joukkovelkakirjan, jonka joku ostaa eli lainaa rahaa joukkovelkakirjan antajalle. Joukkovelkakirjan liikkeelle laskija takaa ostajalle maksavansa lainan takaisin tiettyyn määräaikaan mennessä.

Jälkimarkkinat

Joukkovelkakirjan ostanut voi myydä ostamansa ja omistamansa joukkovelkakirjan eteenpäin. Kysynnän ja tarjonnan mukaan tällöin joukkovelkakirjalle määräytyy uusi arvo, joka voi olla erilainen kuin alkuperäinen arvo. Halvemmalla jälkimarkkinoilta ostettu joukkovelkakirja voi tuottaa siis voittoa. EKP voi ostaa velkakirjoja ainoastaan jälkimarkkinoilta.

Luottoluokitus

Luottoluokitus tarkoittaa velanottajan takaisinmaksukyvyn arviointia. Jos oletus takaisinmaksukyvystä on hyvä, luottoluokitus on hyvä. Tällöin lainaa saa alhaisemmalla korolla. Luottoluokitus ilmoitetaan yleensä kirjainyhdistelmillä AAA, AA, A, BBB, BB, B ja niin edelleen. 

Luottoluokituksia määrittäviä merkittäviä kansainvälisiä yhtiöitä on kolme: Standard & Poor’s, Moody’s ja Fitch. Niiden samankaltaisilta vaikuttavat luottoluokituskoodit eivät ole verrattavissa toisiinsa.

Standard & Poor’s luottoluokittelee yksityisten ja julkisten yritysten lisäksi osakkeita sekä valtioita ja joukkovelkakirjoja. Standard & Poor’sin ylin luottoluokitus on AAA.

Maailmanpankki

Maailmanpankki perustettiin vuonna 1944 rahoittamaan Euroopan ja Japanin jälleenrakennusta. Toiminta painottuu kehitysmaiden pidemmän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin. Maailmanpankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC, Monenkeskisten investointien takauslaitos MIGA ja kansainvälisiä investointikiistoja sovitteleva ICSID.

Suomi liittyi Maailmanpankin jäseneksi vuonna 1948. Suomen äänivaltaosuus IBRD:ssä on 0,50 prosenttia ja Suomen kokonaispääomaosuus vuonna 2010 sovitun pääomakorotuksen jälkeen IBRD:n noin US$ 276,1 miljardin pääomasta on noin US$ 1,4 miljardia.

Six-pack eli talouspolitiikan koordinaation tehostaminen syksyllä 2011

Talouspolitiikan valvontaa ja koordinaatiota tehostetaan edelleen vuoden 2012 alusta tiukentamalla vakaus- ja kasvusopimuksen asetuksia sekä hyväksymällä kolme uutta asetusta ja budjettikehyksiä koskeva direktiivi.

Asetuksilla halutaan varmistaa, että jäsenmaat saavuttavat julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Tämä edellyttää, että julkiset menot kasvavat hitaammin kuin kokonaistuotanto, ellei samalla koroteta veroja.

Niiden jäsenmaiden, joiden velkasuhde ylittää 60 prosenttia tai joilla on huomattavia kestävyysriskejä, tulee sopeuttaa julkista talouttaan muita nopeammin kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Velkaantuneiden maiden pitää leikata velkasuhdettaan vuosittain siten, että se alenee 1/20 eli viisi prosenttia todellisen velkasuhteen ja 60 prosentin viitearvon välisestä erosta.

Jäsenmaiden talouskehitystä, makrovakautta ja kilpailukykyä seurataan indikaattoreista muodostuvalla tulostaululla. Tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti.

Euromaat voidaan jatkossa määrätä tekemään talletus tai maalle voidaan määrätä sakkoja.

Sanktioiden määrääminen edellyttää, että euromaa ei saavuta keskipitkän aikavälin tavoitetta ja vaarana on liiallinen alijäämä, euromaassa on liiallinen alijäämä tai liiallinen makrotalouden epätasapaino eikä maa noudata sille annettuja suosituksia taikka euromaa vääristelee tahallisesti tilastotietoja.

Sanktiot määrätään komission ehdotuksen mukaisesti, jos suurin osa jäsenmaista ei vastusta (niin sanottu käänteinen määräenemmistö). Jos jokin euromaa määrätään maksamaan sakkoja, sakot menevät ERVV:n ja EVM:n pääomaan.

Budjettikehyksiä koskeva direktiivi velvoittaa jäsenmaat toimittamaan ajantasaista tietoa julkisen talouden tasapainosta ja parantamaan monivuotista budjettisuunnittelua kehyksillä. Direktiiviä on noudatettava viimeistään vuoden 2014 alusta.

Talouspolitiikan ja
työllisyyden suuntaviivat

Perussopimuksen nojalla EU hyväksyy jäsenmaita velvoittavat talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivat. Suuntaviivat ovat samat kaikille jäsenmaille. Euromaille voidaan myös hyväksyä omat suuntaviivat.

Voimassa olevat suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2010. Jos jäsenmaa ei noudata suuntaviivoja, neuvosto voi antaa sille suosituksia. Vuoden 2012 alusta jäsenmaalle voidaan antaa myös varoitus ja euromaalle sanktioita.

Vakausmaksut

Vakausmaksuilla pankit halutaan saada osallistumaan ennalta talouskriisien kustannuksiin.

Vakaus- tai
lähentymisohjelmat

Jokainen EU-maa raportoi vuosittain siitä, miten julkisen talouden tasapaino- ja kestävyystavoitteet tullaan saavuttamaan. Tätä tarkoitusta varten euromaat laativat vakausohjelman, muut EU-maat lähentymisohjelman.

Vakuus, vakuudet

Suomen lokakuussa 2011 saama vakuus Kreikalle heinäkuussa 2011 myönnetystä lainaerästä

Kreikan valtion velkakirjoja myydään noin 880 miljoonan euron arvosta ja saadut varat tallennetaan erilliselle tilille, josta ne sijoitetaan turvallisesti ylimmän AAA-luottoluokituksen joukkovelkakirjoihin. Vakuus ei kata ERVV-lainaa, joka käytetään EKP:n vakuuksien rahoittamiseen.

Jos Kreikka ei maksa lainaa, vakuus korvaa Suomelle aiheutuneen tappion; 880 miljoonan euron sijoituksen arvioidaan tuottavan 30 vuoden aikana kolme prosenttia korkoa, jolloin pääoma nousee Suomen lainaa vastaavaan 2,2 miljardiin euroon.

Suomen saaman vakuuden hinta:

1. Suomi luopuu ERVV:n mahdollisesta voitto-osuudesta.

2. Suomi saa vakuuden vasta sitten, kun ERVV-lainat erääntyvät eli 15–30 vuoden kuluttua, vaikka Suomi joutuisi takaajana maksamaan lainan aikaisemmin.

3. Suomi saa vakuudelle korkoa vasta sitten, kun takaus laukeaa.

4. Suomi maksaa EVM:n pääoman yhdessä erässä vuonna 2013 eikä viiden vuoden aikana vuosina 2013–2017.

Suomelle ei aiheudu haittaa pääoman maksamisesta yhdellä kerralla, koska Suomi maksaa pääoman lainalla, jonka korko on samalla tasolla kuin EVM:n pääomalle maksettava tuotto. Jos EVM tarvitsee lisäpääomaa, muut maat joutuvat maksamaan puuttuvat pääomaosuudet ensin.

Valuuttainterventio

Valuuttakurssit muodostuvat valuuttamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin yrittää muuttaa valuuttakursseja valuuttakaupoillaan. Tällaisia kauppoja kutsutaan valuuttainterventioiksi.

Euroalueella eurojärjestelmä voi tarvittaessa pyrkiä vaimentamaan kurssivaihteluja ostamalla tai myymällä euroja muita valuuttoja vastaan. Jos eurojärjestelmä ostaa euroja markkinoilla, euron kurssi vahvistuu. Jos se myy euroja, euron kurssi heikkenee. Mahdolliset valuuttainterventiot toteutetaan hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa valuuttakauppavastapuolten kanssa.

Vivuttaminen

Vivutuksella tarkoitetaan sitä, että ERVV:n toiminta joukkovelkakirjamarkkinoilla olisi aiempaa laajempaa, mutta ohuemmalla panostuksella. Yksityisille sijoittajille annettaisiin mahdollisuus ostaa esimerkiksi 20 prosentin tappiotakaus sen sijaan, että ERVV ostaisi joukkovelkakirjalainan pois markkinoilta 100 prosentin hintaan. Tappiotakaus olisi tällöin mahdollista kohdistaa viisinkertaiseen määrään lainoja verrattuna niiden ostamiseen pois markkinoilta.

 VKS

Vakaus- ja kasvusopimuksesta päätettiin vuonna 1997. Se koostuu Eurooppa-neuvoston päätelmästä ja kahdesta jäsenmaita suoraan sitovasta asetuksesta. Toinen asetus koskee jäsenmaiden raportointia ja valvontaa, toinen liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Asetus velvoittaa jäsenmaita pitämään julkisen talouden keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa tai ylijäämäisenä.

Asetuksia muutettiin vuonna 2005 siten, että jäsenmaat määrittelevät itse kestävyyden turvaavan keskipitkän aikavälin tavoitteen ja sitoutuvat sen saavuttamiseen. Samalla sallittiin tietyissä tilanteissa poikkeaminen tavoitteesta.

Päivitetty 16.4.2012