Ajankohtaista
Uutiset, 27.3.2012

Eurooppalainen kansalaisaloite voimaan

Helsinkilaisia. Kuva: Helsingin kaupunki

EU:n kansalaisaloite otetaan käyttöön 1. huhtikuuta. Lissabonin sopimukseen pohjaavalla  kansalaisaloitteella miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään ehdotuksen EU-laiksi ja vaikuttaa näin yli rajojen eurooppalaisiin asioihin. Aloitteeksi sopivat parhaiten asiat, joissa pystytään EU-yhteistyöllä saamaan aikaan enemmän kuin kansallisesti tai paikallisesti.

Kansalaisaloitteen tekeminen ja allekirjoittaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Kaikki tarvittava tieto löytyy yhdeltä verkkosivulta.

Ensin perustetaan toimikunta

Kansalaisaloitteen tekeminen aloitetaan kansalaistoimikunnan perustamisella. Toimikunnassa on oltava jäseninä vähintään seitsemän äänestysikäistä EU-kansalaista, jotka ovat vähintään seitsemän eri EU-maan asukkaita. Toimikunta on aloitteen virallinen järjestäjä.

Keskuudestaan toimikunta nimittää edustajan ja varaedustajan, joilla on puhevaltuudet. He toimivat yhteyshenkilöinä aloitteen ja komission välillä koko aloiteprosessin ajan.

Aloitteen rekisteröinti

Kansalaistoimikunta rekisteröi aloitteensa Euroopan komission internetsivulla. Rekisteröinnissä ilmoitetaan aloitteen nimi, aihe, tavoitteet sekä niiden EU:n perussopimusten kohdat, joihin aloite perustuu. Lisäksi kerrotaan ehdotuksen rahoittajat.

Komissio rekisteröi kansalaisaloitteen mikäli aloitteen ehdot täyttyvät. Kansalaistoimikunnan edustaja ja varaedustaja saavat komission kansalaisaloite-sivustolle käyttäjätilin. Tilin kautta he kommunikoivat menettelyn vaiheista komission kanssa.

Allekirjoitusten kerääminen

Aloite tarvitsee vähintään miljoona allekirjoitusta. Internetin kautta kerättäviä allekirjoituksia varten kansalaistoimikunnan on perustettava online-keruujärjestelmä. Komissiolta saa ilmaiseksi avoimen lähdekoodin ohjelmiston. Jos aloitteen tekijät käyttävät muuta ohjelmistoa, kansalaistoimikunnan on pyydettävä kansallisia viranomaisia tarkastamaan keruujärjestelmät - tietosuojan tulee olla hyvä.

Allekirjoituksia voi kerätä vuoden ajan joko verkkosivulle tai paperilistoille. Nimet kerätään lomakkeille, joita aloitteen tekijät saavat sivustolta. Tuen ilmauksia tulee saada vähintään seitsemästä EU-maasta. Kunkin EU-maan kohdalla on määrätty allekirjoituksien vähimmäismäärä. Ne löytyvät myös Kansalaisaloite-sivustolta. Suomesta allekirjoituksia olisi saatava vähintään  9750.

Kun allekirjoituksia on kerätty vuosi, kansalliset viranomaiset tarkistavat pätevien tuenilmausten määrän. Kaikki allekirjoitukset eivät välttämättä ole aitoja, joten nimiä kannattaa kerätä mahdollisimman paljon. Kun seitsemän maan kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet allekirjoitukset, toimikunta toimittaa aloitteen komissiolle.

Aloitteet myös keskustelunavauksia

Tämän jälkeen komission edustajat tapaavat aloitteen järjestäjät. Lisäksi järjestäjät esittävät aloitteensa myös Euroopan parlamentille. Komissio kertoo virallisessa vastauksessaan mihin mahdollisiin toimiin se aikoo ryhtyä. Sen pitää perustella myös miksi toimia mahdollisesti ei aloiteta. Mikäli komissio tukee aloitetta alkaa ehdotuksesta normaali lainsäädäntämenettely.

Euroopan parlamentin jäsenen Anneli Jäätteenmäen mielestä aloitteet voivat tuoda uusia näkökulmia EU-keskusteluun, vaikka ne eivät menisikään läpi komissiossa.

 –Aloite jostakin aiheesta voidaan tehdä jo senkin takia, että aihe halutaan keskusteluun ja tiedoksi päättäjille, Jäätteenmäki toteaa. Aloitteilla on mahdollista nostaa esiin asioita, jotka ovat unohtuneet päätöksentekijöiltä ja puolueilta.

Anneli Jäätteenmäki puhui EU:n kansalaisaloitteesta Helsingissä. Kuva: Eurooppatiedotus/Anu PeltoniemiMep Anneli Jäätteenmäki puhui EU:n kansalaisaloitteesta Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen tilaisuudessa maaliskuun alussa. Kuva: Eurooppatiedotus/Anu Peltoniemi

Aloite parlamentin istuntopaikasta?

Euroopan parlamentti toimii Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxembourgissa. Siirtyminen kolmen kaupungin välillä on kuluttavaa. Suomalaismepit ovat aktiivisesti esittäneet, että istuntopaikkoja tulisi olla vain yksi, nykyisen kahden eli Strasbourgin ja Brysselin sijaan. Siten säästyisi energiaa, rahaa ja luonnonvaroja. Parlamentin istuntopaikat on määritelty perussopimuksessa, joten asian muuttaminen ei ole helppoa. Muutos kun edellyttäisi muutosta itse perussopimukseen. Se taas edellyttäisi yksimielisyyttä jäsenmaiden kesken, mikä ei ole helppoa - edes istuntopaikan suhteen.

Jo vuonna 2006 silloinen ruotsalainen Euroopan parlamentin jäsen, nykyinen EU-komissaari, Cecilia Malmström perusti internetiin vetoomussivuston parlamentin istuntopaikan saamiseksi pysyvästi yhteen kaupunkiin. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 1271150 henkilöä. Kyseinen vetoomus ei kuitenkaan ole EU:n kansalaisaloite.

Anneli Jäätteenmäki pitää todennäköisenä, että joku taho tekee kansalaisaloitteen istuntopaikan muuttamisesta pysyvästi yhteen kaupunkiin.

-Minä allekirjoittaisin sellaisen aloitteen heti, sanoo Jäätteenmäki.

Lisätietoa:

Eurooppalainen kansalaisaloitesivusto

One seat - yksi istuntopaikka

Eurooppatiedotuksen tietosivu EU:n kansalaisaloitteesta (pdf)

Päivitetty 4.4.2012