Ajankohtaista
Uutiset, 21.5.2012

Matkalla maailmankansalaisiksi

Ville Korhonen EUE ErasmusKysymys: mikä EU-rahoitusohjelma? Viiden pisteen vihje: se on tarjonnut apurahan yhteensä yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle. Kolmen pisteen vihje: se juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Kahden pisteen vihje: se on tunnetuin EU-ohjelma. Yhden pisteen vihje: sen nimi tulee sanoista European Region Action Scheme for the Mobility of University Students. Vastaus on ERASMUS. Mikä sattuma, että hankalasta nimestä muodostui tarttuva lyhenne!

Erasmus-ohjelmasta on sen 25-vuotisen taipaleen aikana tullut EU:n tunnetuin ohjelma ja maailman menestyksekkäin opiskelijavaihto-ohjelma. Aloitusvuodestaan 1987 lähtien ohjelma on tarjonnut yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle opiskelijalle mahdollisuuden lähteä ulkomaille suorittamaan korkeakouluopintoja tai työharjoittelun. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, Euroopan unioni saavuttaa 3 miljoonan Erasmus-tukea saaneen opiskelijan tavoitteen lukuvuoteen 2012–2013 mennessä. Suomi on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien ja noin 60 000 opiskelijaa on lähtenyt Erasmus-apurahan avulla maailmalle.

Bränditietoinen komissio

Vaikka Erasmus on erilaisista vaihto-ohjelmista ehdottomasti se tunnetuin, ainut se ei ole. EU rahoittaa ja on jo vuosien ajan rahoittanut ammattiopiskelijoiden liikkuvuutta Leonardo-ohjelmasta, koululaisten liikkuvuutta Comenius-ohjelmasta ja aikuisopiskelijoiden liikkuvuutta Grundtvig-ohjelmasta. Lisäksi Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma rahoittaa nuorten koulutuksen ulkopuolista liikkuvuutta, esimerkiksi vapaaehtoistyön puitteissa. Erasmus on ohjelmista kuitenkin ainut, jonka ”kadunmieskin” saattaa tunnistaa.

Niinpä Euroopan komissio on päättänyt hyödyntää tunnettua liikkuvuuteen yhdistettyä brändiä esittämällä uutta vuosille 2014-2020 ajoittuvaa liikkuvuusohjelmaa Erasmus for All. Idea Erasmus-brändillä ratsastamisesta ei ole täysin uusi, sillä jo nykyään on käynnissä pienempiä ohjelmia kuten Military Erasmus, Erasmus for Public Officials sekä Erasmus for Young Entrepreneurs. Ja nyt siis Erasmus for All, suomeksi Yhteinen Erasmus.

Nimi on tosin hiukan harhaanjohtava, sillä ei uusi ohjelma ihan kaikille liikkuvuusapurahoja tarjoa. Ohjelmassa yhdistyvät nykyiset Comenius-, Leonardo-, Erasmus-, Grundtvig- ja Youth in Action -ohjelmat sekä muutama EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tarkoitettu koulutusohjelma. Liikkuvuuden lisäksi ohjelmasta rahoitetaan myös erilaisten koulutus- ja nuorisoalan organisaatioiden yhteistyöverkostoja. Uutena sektorina ohjelma tulee kattamaan myös liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteistyöhankkeet.

Kaikki mukaan!

Kyseessä on siis koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreiden ohjelma, mutta kenellä tahansa, ikään katsomatta, on mahdollisuus päästä osallistujaksi: jos olet koulutuksen piirissä, joko opiskelija tai henkilökuntaa, olet ohjelman ydinkohderyhmää; jos olet 13-30-vuotias, mutta et ole koulutuksen piirissä, pääset potentiaaliseksi apurahan saajaksi osallistumalla esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai olemalla mukana nuorisojärjestössä. Jos olet yli 30-vuotias, voit aina ryhtyä aikuisopiskelijaksi ja näin saada mahdollisuuden päästä ”Erasmus-opiskelijaksi” – tai mennä mukaan urheilujärjestötoimintaan. Näin ajateltuna ohjelma on siis suunnattu kaikille.

Useimmissa osallistujamaissa, myös Suomessa, apurahojen kysyntä ylittää reilusti tarjonnan, etenkin korkeakouluopiskelijoiden osalta. Niinpä komissio on päätynyt ehdottamaan uudelle ohjelmalle roimaa budjettikorotusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Komissio ehdottaa Erasmus for All -ohjelman budjetiksi noin 19 miljardia euroa vuosille 2014-2020, mikä on yli 70 prosentin kasvu nykyohjelmiin verrattuna. Kysynnän lisäksi budjettikorotuksen taustalla on suomalaistenkin vaalima ajatus siitä, että koulutukseen ja nuorisoon panostaminen on itse asiassa sijoitus tulevaisuuteen ja entistäkin tärkeämpää kriisiaikana. Mainittakoon vielä, että Suomi on ollut vuodesta 1992 asti jatkuvasti nettosaaja, eli olemme kaiken muun hyvän lisäksi hyötyneet ohjelmasta myös rahallisesti.

Kannat yhteen syksyllä – tai keväällä

Eli ei sitten muuta kuin apurahahakemuksia väsäämään, kun rahaakin on tarjolla noin reilusti ja vieläpä kaikille! Ei aivan. Euroopan unionissahan komissio ehdottaa ja neuvosto ja parlamentti päättävät. Neuvoston eli jäsenmaiden piirissä ehdotusta on käsitelty kevään ajan ja 11. toukokuuta opetusministerit sopivat Brysselissä ”osittaisesta yleisnäkemyksestä”. Ohjelman sisällöstä päästiin suurimmaksi osaksi yhteisymmärrykseen, mutta esimerkiksi budjetista ei vielä tässä vaiheessa keskustella. Erasmus for All -ohjelma kun on vain pieni osa EU:n kokonaisbudjettia vuosille 2014-2020 ja luonnollisesti neuvottelut kokonaisbudjetista heijastuvat eri ohjelmiin. Myös esimerkiksi se, kuinka suuri prosentti ohjelman budjetista ohjataan millekin sektorille, on vielä neuvottelematta. Muilta osin jäsenmaat ovat asioista alustavasti sopineet, eikä ohjelma jäsenmaiden käsissä ainakaan huonontunut loppukäyttäjien eli kansalaisten kannalta. Päinvastoin, esimerkiksi nuorison asema on neuvoston muokkaamassa versiossa huomattavasti paremmin esillä.

Euroopan parlamentti on vasta aloittelemassa omaa käsittelyään. Touko-kesäkuussa parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta käsittelee ensimmäistä luonnosta ja eri muokkausvaiheiden jälkeen esitys etenee täysistunnon hyväksyttäväksi loppuvuodesta. Sen jälkeen pöydällä on kolme versiota – komission, neuvoston ja parlamentin – ja ennen kuin ohjelma voidaan hyväksyä ja toimeenpanoa ryhtyä käynnistelemään, täytyy eri instituutioiden näkemykset sovittaa yhteen. Tiedossa on, että parlamentti suhtautuu komission esitykseen nykyisten ohjelmien yhdistämisestä (ja Erasmus-nimen käyttämisestä nykyisten nimien sijaan) nihkeästi. Sieltä voi siis tulla esitys, joka on hyvinkin kaukana etenkin komission, mutta myös neuvoston ajatuksista.

Selvää kuitenkin on, että kaikkien tavoitteena on mahdollisimman hyvä ohjelma tulevaisuuden kannalta elintärkeille koulutus- ja nuorisosektoreille. Kaikki myös haluavat saada neuvottelut päätökseen ajoissa, jotta ohjelma voisi käynnistyä tammikuussa 2014.

Erasmus for All -ohjelman suurena ajatuksena on tehdä Euroopan nuorista todellisia maailmankansalaisia, jotta hekin voisivat todeta Erasmus Rotterdamilaisen (n. 1466-1536) tapaan:

I am a citizen of the world, known to all and to all a stranger.

Ville Korhonen

Kirjoittaja on Suomen EU-edustustossa työskentelevä erityisasiantuntija, joka vastaa edustustossa muun muassa kulttuuri- ja koulutusasioista

Päivitetty 28.5.2012