Ajankohtaista
Uutiset, 11.6.2012

Muuttuuko Ranskan EU-linja?

Euroopassa odotetaan mielenkiinnolla sitä, miten Ranskan uusi presidentti Francois Hollande tarttuu eurokriisin hoitoon. Vaalikampanjansa aikana sosialistien Hollande kritisoi tiukkaa talouskuria ja vaati sen tilalle kasvua tukevaa talouspolitiikkaa.

Hollande on myös ilmaissut kannattavansa eurobondien käyttöönottoa ja Euroopan keskuspankin suurempaa tukea kriisimaille sekä unionin budjetin kasvattamista.

Presidentti Hollande toukokuun lopussa EU:n päämiesten tapaamisessa  Brysselissä. Kuva: Eurooppa-neuvosto. 

- Francois Hollande kannattaa toki Euroopan yhdentymistä, mutta hän ei missään nimessä ole federalisti eli ei kannata sitä että EU:sta tulisi liittovaltio. Ranskan oma etu on hänelle EU:n etua tärkeämpi, luonnehtii uuden presidentin suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön Christian Lequesne, joka toimii Pariisissa kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen CERI:n johtajana.

Lequesne esiintyi Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingissä Ranskan parlamenttivaalien alla.

Uuden presidentin haasteena on eurokriisin lisäksi maan oma taloustilanne. Euroopan toiseksi suurimman talousmahdin kasvu on lähes pysähdyksissä, ja lisäksi työttömyys ja velkaantumisaste ovat korkeita. Hollande on asettanut tavoitteeksi nykyisen 7,5 prosentin budjettivajeen pienentämisen ensi vuonna 4,5 prosenttiin.

Saksan ja Ranskan ero

Lequesnen mukaan Ranskan edellisen presidentin Nikolas Sarkozyn ja toukokuussa valitun Hollanden välillä ei ole todellista suurta eroa suhtautumisessa talouskriisin selättämiseen. Kumpikin on kannattanut Euroopan keskuspankille suurempaa roolia kriisin hoitamisessa.

CERI:n johtaja Christian Lequesne on Ranskan EU-politiikan asiantuntija.CERI:n johtaja Christian Lequesne on Ranskan EU-politiikan asiantuntija. Kuva: Juho Joensuu/UPI.

Loppuvuodesta 2011 kun EU:n talouskurisopimuksesta neuvoteltiin, vaati Sarkozy talouskasvun mukaan ottamista sopimukseen siinä silloin onnistumatta. Tultuaan valituksi Hollande on vaatinut talouskasvun lisäämistä talouskurisopimukseen. Saksa on tyrmännyt ajatuksen tämän 25 jäsenmaan hyväksymän sopimuksen avaamisesta.

Olennaista Lequesnen mielestä on nyt Ranskan ja Saksan välillä vallitseva ero suhtautumisessa talouskurin valvontaan. Saksan linjana on ollut, että Euroopan unionin instituutiot, kuten komissio ja tarvittaessa EU-tuomioistuin, ovat siihen sopivia. Ranska taas kannattaa hallitustenvälisyyttä eli pehmeämpää linjaa. Lequesne itse kertoo kannattavansa sitä, että EU:n instituutiot saavat lisää valtaa jäsenvaltioiden budjettivalvontaan:

- Jos halutaan, ettei euroalue hajoa, on yhteisömetodi minun mielestäni tarpeen. Mutta tämä ei ole ranskalaispoliitikkojen suosiossa, sanoo Lequesne merkitsevästi.

Päivitetty 11.6.2012