Uutiset
Uutiset, 23.7.2012

Eurokriisi ja Espanjan tilanne puhuttivat Porissa

Eurooppatiedotus osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän ja kansalaispalveluiden kanssa Porissa järjestettyyn SuomiAreenaan 17.-20. heinäkuuta. Eduskunnan ylimääräinen istunto ja Suomen osallistuminen Espanjan tukipakettiin innoittivat kävijöitä keskustelemaan ja kyselemään. EU-teemat olivatkin tapahtumassa vahvasti mukana.

 Eurooppatiedotus osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän ja kansalaispalveluiden kanssa Porissa järjestettyyn SuomiAreenaan 17.-20. heinäkuuta. EU-teemat olivat tapahtumassa vahvasti mukana. Eduskunnan ylimääräinen istunto ja Suomen osallistuminen Espanjan tukipakettiin innoittivat kävijöitä keskustelemaan ja kyselemään. Kuva: Juhana Tuomola/ Eurooppatiedotus

EU-jäsenyys toi mitä odotettiin

Eurokriisin jatkuminen ja Espanjan tukipaketti ovat kesän aikana viritelleet laajempaa keskustelua Suomen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

-Maatalouden kohdalla tietyt ikävät asiat ovat toteutuneet aivan niin kuin aikoinaan odotettiinkin. Ja me häviämme, kun noudatamme tiukkoja säännöksiä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa, pohtii Teija Kourujärvi Säkylästä. Hän harmittelee myös sitä, että EU:n tarjoamia tukia käytetään edelleen kovin lyhytjänteisesti.

-Teollisuudessa EU-jäsenyyden odotukset olivat aikoinaan myönteisiä. Vienti onkin helpottunut, yhteinen valuutta on poistanut valuuttariskin ja korot ovat alhaalla. Mutta nyt yrityksiä häviää Suomesta maailmalle globaalistumisen myötä, summaa porilainen Vesa Pakkala EU-jäsenyyden vaikutuksia.

Espanjan tukipaketti mietityttää porilaista Vesa Pakkalaa ja Teija Kourujärveä Säkylästä. Kuva: Juhana Tuomola/ EurooppatiedotusEspanjan tukipaketti mietityttää porilaista Vesa Pakkalaa ja Teija Kourujärveä Säkylästä. Kuva: Juhana Tuomola/ Eurooppatiedotus

Vesa Pakkalan mukaan Espanjan pankkituki pitäisi järjestää toisin kuin nyt tehdään varsinkin kun muistissa ovat omat kokemuksemme 90-luvulta. Pakkalan mielestä tietty valtioiden yhteisvastuullisuus on hyväksyttävissä, mutta ei suora yhteinen pankkituki.

-Jos olemme nyt EU:ssa yhdessä, niin meidän pitää osallistua muiden tukemiseen, näkee Teija Kourujärvi puolestaan tilanteen.

-1990-luvulla oli ikävää, kun emme Suomessa saaneet juuri muilta apua mutta meidän ei pidä sitä nyt tässä tilanteessa myöskään kostaa kenellekään, lisää hän.


Talouskriisi ei juuri tunnu espanjansuomalaisten arjessa

SuomiAreenassa vieraili myös lukuisia kotimaassa kesää viettäviä ulkosuomalaisia.

-Talouskriisin ensimerkit näkyivät vuonna 2008, kun rakennustyömaiden nostokurjet jämähtivät paikoilleen ja rakentaminen hyytyi saman tien, muistelee espanjansuomalainen Väinö Karjalainen Torreviejasta.

Karjalaisten mukaan myös pankkien luotonannossa kriisi on Espanjassa tuntunut jo jonkin aikaa. Lainaa on vaikeampi saada, pankkien vaatimat omarahoitusosuudet ja marginaalit ovat nousseet.

-Asuntokuplan puhkeamisesta ovat ulkomaalaisista kärsineet ehkä eniten britit. He ottivat aikoinaan espanjalaisista pankeista suuria asuntolainoja ja nyt punnan arvon laskettua ja asuntojen hintojen romahdettua monet eivät pysty hoitamaan lainojaan, harmittelevat Karjalaiset.

Karjalaisten kokemuksien valossa talouskriisi ei ole silti suoraan koskettanut monienkaan espanjansuomalaisten elämää.

Väinö ja Tarja Karjalaisen mielestä espanjansuomalaiset ovat pärjänneet hyvin talouskriisin keskellä. Kuva: Juhana Tuomola/ EurooppatiedotusVäinö ja Tarja Karjalaisen mielestä espanjansuomalaiset ovat pärjänneet hyvin talouskriisin keskellä. Kuva: Juhana Tuomola/ Eurooppatiedotus

- Ennen niin edulliset sairaanhoitokulut ovat toki nousemassa, mutta turvattomuuden tai rikollisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt pienemmillä paikkakunnilla, lisää Tarja Karjalainen.

Kysyttäessä mielipidettä Suomen osallistumisesta Espanjan tukemiseen vastaavat alun perin porilaiset Karjalaiset jämäkästi.

-Periaatteessa riskit kuuluvat aina yritystoimintaan ja tappiot tulisi pankkienkin kantaa. Vaikka tämä periaate onkin selvä, niin tässä tilanteessa kyllä ymmärretään, että on pakko toimia ja tukea Espanjaa.


Mepit valavat luottamusta EU:hun kriisin keskelläkin

-Olemme EU:ssa samassa veneessä, myös kriisin hetkellä, näkee Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok./ EPP) tilanteen.

-Isossa veneessä tarvitaan yhteistyötä. Pitää soutaa koskessa nopeammin kuin virta vie. Ja jos yksi soutaja luopuu tai joku hyppää kokonaan veneestä, kaikki kärsivät. Hyvällä yhteispelillä päästään turvallisesti perillä, vertaa Pietikäinen tilannetta.

Sirpa Pietikäisen mukaan monia päätöksenteon tasoja ei voikaan enää irrottaa toisistaan keinotekoisesti EU-Suomi. Tilanne on sama kuin jos ajateltaisiin, että Suomessa tehtävät päätökset eivät vaikuttaisi vaikkapa Poriin tai päinvastoin.

-Kriisimaiden tukipaketeista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että me myös saamme EU:lta paljon. Esim. Porin seutu on onnistunut keräämään hyvin EU:lta aluekehitysrahaa, muistuttaa Pietikäinen.

Hannu Takkula (kesk./ ALDE) nostaa talouskriisin taltuttamisessa keskeiseksi uudistukset, joita kriisimaissa pitää viedä määrätietoisemmin eteenpäin.

-Uskottavuus tulee uudistusten toteuttamisesta ja harmaan talouden kitkemisestä. EU:n tukipolitiikkaa pitää myös muuttaa passiivisista tukemisista ja tulonsiirroista aktiivisiin toimiin, joilla tuodaan tukipolitiikkaan uusia elementtejä Eurooppa 2020-strategian mukaisesti.

Europarlamentaarikko Hannu Takkulan mielestä talouskriisinkään keskellä ei saa unohtaa EU:n perusarvoja. Kuva: Juhana Tuomola/ EurooppatiedotusEuroparlamentaarikko Hannu Takkulan mielestä talouskriisinkään keskellä ei saa unohtaa EU:n perusarvoja. Kuva: Juhana Tuomola/ Eurooppatiedotus

Hannu Takkulan mukaan eurosta irtautuminen ei olisi mikään mustavalkoinen joko-tai –peli.

-ETA-jäsenyys Norjan tavoin olisi Suomelle hyvin kallis ratkaisu eikä tiivistyvä talousyhteisö Venäjän suuntaan vaihtoehtona olisi myöskään paras. Suomi on pieni ja avoin talous EU:ssa ja meidän kannattaa kehittää EU:ta itsenäisen valtioiden välisenä yhteistyönä, toteaa Hannu Takkula.


Nuoret toivovat entistä avoimempaa EU-keskustelua

SuomiAreenan Kansalaistorille jalkautuivat myös riippumattoman TÄNK-ajatushautomon nuoret aktiivit.

-Olemme mukana edistämässä osaltamme suomalaista keskustelukulttuuria, kertovat Noora Laitio, Ohto Kanninen, Mikko Forss ja Markus Kanerva.

TÄNK-ajatushautomon ideanikkarit kaipaavat rohkeampaa EU-keskustelua. Kuva: Juhana Tuomola/ EurooppatiedotusTÄNK-ajatushautomon ideanikkarit kaipaavat rohkeampaa EU-keskustelua. Noora Laitio, Ohto Kanninen, Mikko Forss ja Markus Kanerva. Kuva: Juhana Tuomola/ Eurooppatiedotus 

 

Ohto Kannisen ja Mikko Forssin mukaan suomalainen Eurooppa-keskustelu on lyhyessä ajassa muuttunut paljon ja hyvään suuntaan.

- Nyt uskalletaan heittää keskusteluun jo hurjakin näkemyksiä, vaikka edelleenkään ei ole tarpeeksi tilaa esittää selkeästi eriäviä mielipiteitä. EU-keskusteluun tarvitaan lisää rohkeutta.

-Kukapa uskaltasi nyt tehdä ja esittää laskelman siitä, mitä eurosta eroaminen oikeasti maksaisi, penää Kanninen

 

 

 

Päivitetty 27.7.2012