Ajankohtaista

EU-rahoitusta hankkeisiin ja ohjelmiin

 Estação do Oriente -asema Lissabonissa. Kuva: Euroopan komissio.Lissabonin Estação do Oriente -asema on yksi esimerkki EU-rahoitusta saaneesta hankkeesta.

 

Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta.

Mistä "EU-rahaa" saa?

Se, mistä EU-rahoitusta hankkeeseen kulloinkin haetaan, riippuu hankkeen laadusta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämään liittyvistä hankkeista vastaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoitusta koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä aluetasolla elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset ja maakuntaliitot . Nuoriso-, kulttuuri- ja henkilöstövaihdon EU-rahoitusta hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Myös eri alojen ministeriöt tekevät rahoitusyhteistyötä EU:n kanssa. Rakennerahastoille on oma portaalinsa ja Maaseutuvirasto vastaa maatalouden tuista.

CIMO:n logo. Kuva: CIMO.CIMO hallinnoi EU-rahoitusta Nuoriso-, kulttuuri- ja henkilöstövaihdon alalla.

maakuntien liitot

Komissio myöntää suoria avustuksia (grants) hankkeille ja organisaatioille, jotka edistävät EU:n tavoitteita tai osallistuvat EU-ohjelman tai –politiikan toteuttamiseen. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy unionin eri toimintalohkoilla, kuten ympäristön, energian, tutkimuksen ja kehityksen aloilla, toteutettaviin politiikkoihin ja ohjelmiin. Tukea voi hakea vastaamalla ehdotuspyyntöihin (call for proposal). Ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa EUR-Lexissä.

Avustusohjelmia ylläpitävät komission pääosastot julkaisevat vuotuiset avustusohjelmansa verkkosivuillaan aina maaliskuun loppuun mennessä. Niitä tutkimalla saa tietää, aikooko komissio ilmoittaa haettaviksi kiinnostavia avustuksia.

Avustusten lisäksi komissio tekee sopimuksia julkisista hankinnoista tarjouspyyntöilmoitusten perusteella. Tarjouskilpailuista saa tietoa komission pääosastojen verkkosivuilta ja Euroopan unionin virallisesta lehdestä. TED (Tenders Electronic Daily) on maksuton tietokanta, jossa on tarjouspyyntöjä kaikkialta Euroopasta (EU- ja ETA-maista). 

EU-rahoitus on aina täydentävää rahoitusta

 

Kehl-Strasbourg rautatiesilta. Kuva: Euroopan komissio.Rautatiesilta Saksan Kehlin ja Ranskan Strasbourgin välillä sai rahoitusta EU:lta osana Euroopan laajuiset verkot -ohjelmaa.

Eri alojen hakuehdot poikkeavat toisistaan, mutta jotkin ehdot koskevat kaikkia avustuksia. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. Avustuksia ei myöskään myönnetä jo toteutetun hankkeen kustannusten peittämiseen, ja yksi hanke voi saada EU:lta vain yhden avustuksen – avustuksia ei siis voi hakea useilta tiskeiltä.

Rahoitusta voivat hankkeesta riippuen hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Tietyissä tapauksissa tukea voidaan myöntää myös yksittäisille henkilöille.

EU-rahoituksella vauhtia yritystoimintaan

Eurooppalaiset yritykset voivat saada Euroopan unionin myöntämää rahoitustukea avustusten muodossa rahoitusohjelmien kautta tai välillisesti lainoina ja takuina.

Mikrorahoitusohjelmien kautta EU järjestää alle 25 000 euron lainoja itsenäisille ammatinharjoittajille ja alle 10 työntekijän yrityksille. EU ei itse myönnä näitä lainoja, vaan se järjestää takuita, lainoja ja muuta pääomaa välittäjille, jotka puolestaan antavat luottoa tai oman pääoman ehtoista rahoitusta pienyrityksille.

Pk-yrityksille tarjolla olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista on koottu tietoa Eurooppalaisen pk-yritysportaaliin.

Alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan rakennerahastoista

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tukea saavat ennen kaikkea heikoimmin kehittyneet maat ja alueet. EU:n alue ja rakennepolitiikasta käytetään myös nimeä koheesiopolitiikka.

Lahden Sibeliustalo. Kuva: Sibeliustalo/ Jenni Kiukas.Lahden Sibeliustalon urut rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kuva: Sibeliustalo/Jenni Kiukas.

EU:n koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen. Tähän tukeen on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Koheesiopolitiikan osuus EU:n budjetista on noin 36 prosenttia, mikä on seitsemän vuoden aikana (v. 2007– 2013) noin 350 miljardia euroa. Suomi saa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kautta noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2007–2013.

EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten keskinäisenä yhteistyönä.

Kolme rakennerahastoa

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta:

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista. Sen tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. Aluekehitysrahastosta tuetaan ohjelmia, jotka koskevat aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä. Suomessa EAKR:a hallinnoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja maakuntaliitot.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) tukee työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Suomessa ESR:a hallinnoidaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja ELY-keskuksissa.

Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Suomeen ei tule rahoitusta koheesiorahastosta korkean bruttokansantuotteen vuoksi.

Rahoituskaudella 2007–2013 näistä kolmesta rahastosta tuetaan kolmea tavoitetta:

  1. lähentymistä (EAKR, ESR ja koheesiorahasto)
  2. alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä (EAKR ja ESR)
  3. eurooppalaista alueyhteistyötä (EAKR).

Rakennerahastoista kerrotaan yksityiskohtaisesti rakennerahastoportaalissa.