Ajankohtaista

EU-rahoitusta hankkeisiin ja ohjelmiin

Euroopan komissio
Bulgarian ja Romanian välinen silta, joka yhdistää Vidinin ja Calafatin alueet, on rakennettu osittain EU-rahalla. Silta on EU:lle strategisesti hyvin tärkeä, sillä se on olennainen osa reittiä, joka voisi ulottua Pohjois-Euroopasta, Baltian maista, Keski-Euroopan, Romanian ja Bulgarian kautta Kreikkaan asti.


Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, urheilu, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta.


Mistä "EU-rahaa" saa?


Hankkeen laadusta ja luonteesta riippuu, mistä EU-rahoitusta hankkeeseen kulloinkin haetaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämään liittyvistä hankkeista vastaavat elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Alueellisten ELY-keskusten lisäksi alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoitusta taas koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä aluetasolla maakuntaliitot. Rakennerahastoille on oma myös oma verkkoportaalinsa.

Nuoriso-, kulttuuri- ja henkilöstövaihdon EU-rahoitusta hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Myös eri alojen ministeriöt tekevät rahoitusyhteistyötä EU:n kanssa.

EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa vastaa maaseutuvirasto

Euroopan komissio myöntää suoria avustuksia (grants) hankkeille ja organisaatioille, jotka edistävät EU:n tavoitteita tai osallistuvat EU-ohjelman tai –politiikan toteuttamiseen. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy unionin eri toimintalohkoilla, kuten ympäristön, energian, tutkimuksen ja kehityksen aloilla, toteutettaviin politiikkoihin ja ohjelmiin. Tukea voi hakea vastaamalla ehdotuspyyntöihin (call for proposal). Ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa EUR-Lexissä.

Avustusohjelmia ylläpitävät komission pääosastot julkaisevat vuotuiset avustusohjelmansa verkkosivuillaan.

Avustusten lisäksi komissio tekee sopimuksia julkisista hankinnoista tarjouspyyntöilmoitusten perusteella. Tarjouskilpailuista saa tietoa komission pääosastojen verkkosivuilta ja Euroopan unionin virallisesta lehdestä. TED (Tenders Electronic Daily) on maksuton tietokanta, jossa on tarjouspyyntöjä kaikkialta Euroopasta (EU- ja ETA-maista).  

EU-rahoitus on aina täydentävää rahoitusta

 Eri alojen hakuehdot poikkeavat toisistaan, mutta jotkin ehdot koskevat kaikkia avustuksia. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. Avustuksia ei myöskään myönnetä jo toteutetun hankkeen kustannusten kattamiseen, ja yksi hanke voi saada EU:lta vain yhden avustuksen – avustuksia ei siis voi hakea yhtä aika monesta paikkaa.

Sibeliustalo/Jenni Kiukas
Sibeliustalon urut
Lahden Sibeliustalon urut rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

Rahoitusta voivat hankkeesta riippuen hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt.


EU-rahoituksella vauhtia yritystoimintaan


Eurooppalaiset yritykset voivat saada Euroopan unionin myöntämää rahoitustukea avustusten muodossa rahoitusohjelmien kautta tai välillisesti lainoina ja takuina.

Mikrorahoitusohjelmien kautta EU järjestää alle 25 000 euron lainoja itsenäisille ammatinharjoittajille ja alle 10 työntekijän yrityksille. EU ei itse myönnä näitä lainoja, vaan se järjestää takuita, lainoja ja muuta pääomaa välittäjille, jotka puolestaan antavat luottoa tai oman pääoman ehtoista rahoitusta pienyrityksille.

Pk-yrityksille tarjolla olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista on koottu tietoa Eurooppalaisen pk-yritysportaaliin.


Alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan rakennerahastoista


Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden

ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tukea saavat ennen kaikkea heikoimmin kehittyneet maat ja alueet. EU:n alue ja rakennepolitiikasta käytetään myös nimeä koheesiopolitiikka.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta:

  • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista. Sen tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. Aluekehitysrahastosta tuetaan ohjelmia, jotka koskevat aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä. Suomessa EAKR:a hallinnoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja maakuntaliitot.
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) tukee työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Suomessa ESR:a hallinnoidaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja ELY-keskuksissa.
  • Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen. Tähän tukeen on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Alue- ja rakennerahastopolitiikkaan käytetään rahoituskaudella 2014–2020 noin kolmannes EU:n koko budjetista.

Suomen lopullinen indeksoitu kokonaissaanto koheesiopolitiikasta on uudella kaudella 1,448 miljardia euroa, joka painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomen saama rahoitus aleni huomattavasti aiempaan kauteen verrattuna, mutta asukaskohtainen tukitaso (36 euroa per asukas vuodessa), on kaltaistemme vauraiden EU-maiden korkeimpia.


Kolme rakennerahastoa


EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten keskinäisenä yhteistyönä.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Koheesiorahastosta. Suomessa rahastojen rahoituksesta 60,5 % tulee aluekehitysrahastosta ja 39,5 % tulee sosiaalirahastosta. Koheesiorahastosta Suomeen ei tule rahoitusta korkean bruttokansantuotteen vuoksi.


Suomen rakennerahasto-ohjelmakausi 2014–2020: Kestävää kasvua ja työtä


Vuosia 2014–2020 koskevassa EU:n rahoituskehyksessä määritellään ensisijaisesti rahoitettaviksi kohteiksi sellaisia, jotka edistävät kestävää kasvua ja liittyvät työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen EU:n kasvustrategian Eurooppa 2020 mukaisesti. EU:n rakennerahasto-ohjelmakaudella 2014–2020 tuetaan myös Suomessa kestävää kasvua ja työtä. Uuden ohjelman toimeenpano käynnistyy toukokuun 2014 alussa. Sisällöllisesti rakennerahasto-ohjelma pitää sisällään toimintalinjoja ja erityistavoitteita, joita hankkeet toteuttavat. Neljäsosa jaettavista tuista, eli noin 190 miljoonaa euroa, on tarkoitettu tukemaan uutta tärkeäksi katsottua ja kauaskantoista vähähiilisyys-teemaa.