Usein kysyttyä

 Usein kysyttyä

Sisällysluettelo

PERUSTIETOA EU:STA

Mitkä maat kuuluvat Euroopan unioniin?

Tällä hetkellä jäsenvaltioita on 27. EU-maat ja liittymisvuodet:

  • 1951 Belgia, Hollanti, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa
  • 1973 Irlanti, Iso-Britannia, Tanska
  • 1981 Kreikka
  • 1986 Espanja, Portugali
  • 1995 Itävalta, Ruotsi, Suomi
  • 2004 Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro
  • 2007 Bulgaria, Romania

Tietoa EU:n jäsenvaltioista Europa-portaalissa

Mikä on EU:n väkiluku?

EU:n väkiluku on noin 500 miljoonaa (arvio 10/2009, Eurostat).

Mitkä maat kuuluvat Schengenin sopimukseen?

EU:n jäsenvaltioista 22 soveltaa tällä hetkellä Schengen-säännöstöä täysimääräisesti. Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska sekä Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Lisäksi Norja, Islanti ja Sveitsi soveltavat Schengen-säännöstöä. EU-maista Schengenin sopimusalueeseen eivät kuulu Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Kypros, Romania ja Bulgaria.

Schengenin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden välillä ei suoriteta rajatarkastuksia. Ilman matka-asiakirjoja ei silti voi matkustaa, vaan mukana on oltava joko passi tai henkilökortti. Jäsenvaltiot voivat turvalausekkeen nojalla ottaa tilapäisesti tarkastukset uudelleen käyttöön Euroopan unionin sisällä, jos kyseessä on vakava yleiseen politiikkaan tai turvallisuuteen kohdistuva uhka.

Mitkä maat kuuluvat euroalueeseen?

Tällä hetkellä euroalueeseen kuuluu 17 EU:n 27 jäsenmaasta: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Viro.

Euroalueen kartta

Missä muissa maissa käytetään euroa?

Euroopan maat, jotka käyttävät euroa Euroopan unionin kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan virallisen järjestelyn mukaisesti: Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio.

Maat ja alueet, joissa euro on käytössä ilman virallista järjestelyä: Andorra, Montenegro ja Kosovo.

Merentakaiset alueet ja saaret, jotka joko kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltioista tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä: Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion, Saint-Pierre ja Miquelon sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet.

Kuinka monta tähteä EU:n lipussa on?

Eu:n lipussa on 12 kultaista tähteä sinisellä pohjalla. Tähtien lukumäärä ei riipu jäsenvaltioiden määrästä, vaan kahdentoista tähden muodostama ympyrä symboloi yhtenäisyyttä ja sopusointua.

Euroopan lippu

Mikä on Euroopan hymni?

"Oodi ilolle" on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta.

Euroopan hymni

Mitkä ovat EU:n neljä vapautta?

Neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus työskennellä ja opiskella missä tahansa jäsenmaassa. Sisämarkkinat toteutuivat pääosin vuonna 1993 rajojen avauduttua jäsenmaiden välillä, mutta prosessi ei ole vielä valmis. Sisämarkkinoita on avattu tämän jälkeenkin erilaisilla toimilla, esimerkiksi vuonna 2006 hyväksytyn palveludirektiivin avulla.

Mitkä ovat EU:n perustamissopimukset?

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa 18. huhtikuuta 1951. Se tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952 ja päättyi 23. heinäkuuta 2002.

Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa 25. maaliskuuta 1957, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1958. Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus allekirjoitettiin samaan aikaan.

Sulautumissopimus allekirjoitettiin Brysselissä 8. huhtikuuta 1965, ja se on ollut voimassa 1. päivästä heinäkuuta 1967. Sopimuksella perustettiin silloisten kolmen erillisen yhteisön yhteinen komissio ja yhteinen neuvosto.

Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa ja Haagissa, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987. Yhtenäisasiakirjassa määrättiin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista.

Sopimus Euroopan unionista allekirjoitettiin Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992, ja se tuli voimaan 1. marraskuuta 1993. Maastrichtin sopimuksella muutettiin Euroopan talousyhteisön nimi Euroopan yhteisöksi. Lisäksi siinä määrättiin uusista jäsenvaltioiden hallitusten välisen yhteistyön muodoista, muun muassa puolustuksen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Näin Maastrichtin sopimuksella luotiin vanhan yhteisöjärjestelmän tilalle uusi "kolmen pilarin" rakenne, jonka sisältö oli osaksi poliittinen ja osaksi taloudellinen. Tämä rakenne nimitettiin Euroopan unioniksi (EU).

Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 1999. Amsterdamin sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta.

Nizzan sopimus allekirjoitettiin 26. helmikuuta 2001, ja se tuli voimaan 1. helmikuuta 2003. Sen keskeisenä tavoitteena oli toimielinten uudistaminen siten, että unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös sen jälkeen, kun se vuonna 2004 laajentui käsittämään 25 jäsenvaltiota. Nizzan sopimuksesta, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta on laadittu yhteinen, konsolidoitu toisinto.

Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 ja se tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta, joka nimettiin uudelleen Sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta. Lissabonin sopimus ei korvaa aiempia sopimuksia vaan muuttaa niitä. Tavoitteena oli selkiyttää päätöksentekojärjestelmää. Sopimus teki Euroopan unionista oikeushenkilön. 

Perussopimukset
Lissabonin sopimus Europa-portaalissa

Eurokolikot ja -setelit

Eurosta tuli virallinen valuutta 1. tammikuuta 1999 ja eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Eri arvoisia euroseteleitä on seitsemän ja kolikoita kahdeksan. Setelit ovat samanlaisia kaikkialla. Sen sijaan eurokolikoiden toinen puoli on yhteinen, toinen kansallinen. Kaikki eurosetelit ja -kolikot käyvät maksuvälineinä kaikissa kuudessatoista euroa käyttävässä maassa eli euroalueella. Suomessa yhden ja kahden sentin kolikot eivät ole yleisessä käytössä.

Euroalueen kartta
Euro Euroopan keskuspankin sivuilla
Valtiovarainministeriö

Mitä kieliä käytetään EU:n toimielimissä?

EU:ssa on 23 virallista kieltä. Ne ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

Mitä eroa on EU:lla ja EY:llä?

Euroopan yhdentyminen alkoi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamisella vuonna 1951. Vuonna 1957 solmittiin sopimukset Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näiden toimeenpanoelimet yhdistettiin vuonna 1967, ja niitä alettiin kutsua EY:ksi. Euroopan unionin rakenteet luotiin Maastrichtin sopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 1993.

Lissabonin sopimuksen myötä erottelu Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin välillä lakkautettiin, ja unionista tuli yhtenäinen oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön kaikessa toiminnassa.

Voiko EU:sta erota?

Lissabonin sopimuksen mukaan “Jokainen jäsenvaltio voi päättää erota Euroopan unionista valtiosääntönsä mukaisesti”.

Jäsenvaltion tulee ilmoittaa eroaikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle, joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Sen jälkeen EU neuvottelee jäsenvaltion kanssa eroamismenettelyistä ja myöhemmistä suhteista unioniin. Ellei eroamissopimusta saada aikaan, tulee ero voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta.

Mikään jäsenvaltio ei ole eronnut unionista. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi unionista vuonna 1979 kansanäänestyksellä ja myös Färsaaret ovat jättäytyneet unionin ulkopuolelle.

SINÄ JA EU

Miten voin hakea EU-rahaa?

Pääsääntöisesti EU-rahaa voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukea haetaan kansallisilta viranomaisilta, kuten maakuntaliitoilta, aluehallintovirastoilta ja ELY-keskuksilta. Erillisohjelmien kautta tuettavat hankkeet taas edellyttävät useimmiten yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Tukea näihin hankkeisiin haetaan suoraan Euroopan komissiolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavien hakuilmoitusten perusteella.

EU-rahoituksen opas 2009-2013
Euroopan unionin virallinen lehti

Miten haen opiskelemaan toiseen EU-maahan?

Suomen kansalaisilla on sama oikeus opiskella ja suorittaa tutkintoja muissa unionin jäsenvaltioissa kuin niiden kansalaisilla.

Ammatillisessa tai korkea-asteen oppilaitoksessa opiskelevat voivat suorittaa ulkomailla osan suomalaisesta tutkinnosta. Vaihto-opiskelu kestää yleensä lukukauden tai kaksi. Ulkomaille voi lähteä suorittamaan myös koko tutkinnon. Lyhyemmäksi ajaksi ulkomaille voi lähteä vaikkapa kielikurssille.

Tunnetuimpia vaihto-ohjelmia ovat Sokrates/Erasmus, Leonardo da Vinci ja Nordplus. Opiskelijan kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen kansainvälisistä asioista vastaavaan, sillä vaihto-ohjelmaan voi osallistua vain oman oppilaitoksen kautta.

Opiskelupaikan voi hankkia myös omatoimisesti. Tällöin opiskelija etsii itse ulkomaisen oppilaitoksen sekä hoitaa muut käytännön järjestelyt.

Opiskelusta ulkomailla löytyy lisätietoja omasta oppilaitoksesta, TE-toimistoista ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta CIMOsta. Maakohtaista tietoa on myös suurlähetystöissä ja kulttuurikeskuksissa.

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO
Maailmalle.net
EURYDICE - The information network on education in Europe
Opas opiskelumahdollisuuksiin Euroopassa

Saanko opintotukea vaihto-opintoihin?

Suomalaista opintotukea voidaan myöntää ulkomailla opiskeluun. Kokonaista tutkintoa suorittaessa voi saada opintotukea, jos tutkinto suoritetaan valtiollisessa tai valtion hyväksymässä oppilaitoksessa. Lisäksi hakijalla on oltava kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan ennen opintojen alkua. Opintojen tulee olla päätoimisia ja niiden tulee vastata Suomessa tuettavia opintoja.

Opintotukea voidaan myöntää myös, jos opiskelija suorittaa osan opinnoista ulkomailla. Ehtona on, että opinnot voidaan lukea hyväksi Suomessa suoritettavaan tutkintoon.

Opintotukea ei myönnetä opiskeluun kielikursseilla, yliopistoihin pääsyyn valmentaviin opintoihin eikä yleensä lukion vaihto-opiskeluun.

Kela
Suomen ylioppilaskuntien liitto, Apurahat ja stipendit
Säätiöpalvelu, Säätiöt verkossa

Hyväksytäänkö ulkomainen tutkinto Suomessa?

Euroopan unionin tutkintojen tunnustamisjärjestelmän periaatteena on, että jossakin jäsenmaassa saavutettu ammattipätevyys tunnustetaan kaikissa jäsenmaissa. Tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvat EU-maiden lisäksi ETA-maat (Norja, Islanti ja Liechtenstein) ja Sveitsi.

Tutkintojen tunnustamista eri EU-maissa helpottaa Europassi-järjestelmä. Se on asiakirjakansio, jonka avulla Euroopan kansalaiset voivat esitellä tutkintonsa ja pätevyytensä kansainvälisesti.

Toisessa EU/ETA-maassa tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen tunnustamispäätöksen esimerkiksi silloin, kun hän haluaa Suomessa kelpoisuuden julkisen sektorin virkaan tai tehtävään.

Opetushallitus
Europassi

Työskentely toisessa jäsenvaltiossa?

Suomen kansalaisilla on samat oikeudet työskennellä toisessa EU/ ETA-maassa kuin niiden kansalaisillakin. ETA-maita ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Työvoiman vapaa liikkuminen koskee myös Sveitsiä.

EU/ETA-alueen kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa toiseen EU/ETA-maahan, mutta kolmen kuukauden jälkeen maassa on rekisteröidyttävä.

Toisen EU-maan kansalaiseen pätevät samat työsuhteen ehdot kuin maan omiin kansalaisiin. Jokaisella EU:n kansalaisella on sama oikeus liittyä ammattiyhdistykseen ja käyttää järjestäytymisoikeutta työntekijänä kuin isäntämaan kansalaisilla.

Työskentelyä julkisen hallinnon piirissä on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi sellaiset virat ja tehtävät, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, voidaan varata vain oman maan kansalaisille.

EU:n laajentumisen myötä osa vanhoista jäsenmaista on lisäksi asettanut uusien EU-maiden työntekijöiden liikkumiselle rajoituksia.

Tietoja työnhausta Euroopassa, avoimista työpaikoista, työ- ja elinoloista sekä mahdollisesti vaadittavista luvista saa EURES-työnvälityspalveluun kuuluvilta EURES-neuvojilta.

TE-toimiston EURES-sivut
EURES - Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali

Voiko työtön lähteä työnhakuun toiseen jäsenmaahan?

Työtön voi hakea työtä toisesta EU- tai ETA-maasta kolmen kuukauden ajan säilyttäen työttömyyskorvauksensa. Työtä voi lähteä hakemaan peruspäivärahan tai ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Työmarkkinatukea ei makseta ulkomaille.

Työnhakijan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa maahan saapumisesta. Jos työtä ei löydy kolmen kuukauden kuluessa, takaisin on palattava ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista, jotta työttömyysturvaoikeus säilyy.

Työntekijät kuuluvat pääsääntöisesti työskentelymaan sosiaaliturvan ja muun lainsäädännön piiriin. Sosiaaliturvaetuudet vaihtelevat maittain.

Erityisesti nuorille suunnattuja työmahdollisuuksista ovat Au pair -työ, vapaaehtoistyö, työleirit ja työharjoittelu. Näistä sekä EU:n nuoriso-ohjelmaan kuuluvista nuorisoaloitteista ja nuorten ryhmätapaamisista saa tietoja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta CIMO:sta.

Kela
CIMO

Mitä asiakirjoja tarvitsen matkustaessani EU-alueella?

Suomen kansalainen tarvitsee EU-maissa matkustaessaan matkustusasiakirjan, eli joko passin tai uudenmallisen, vuoden 1999 jälkeen myönnetyn henkilökortin. Pohjoismaissa matkustaessa myös ajokortti käy Suomen kansalaiselle matkustusasiakirjasta.

Schengen-alueen sisällä ei ole rajatarkastuksia, mutta henkilöllisyys on voitava todistaa tarvittaessa. Passi on edelleen varmin ja tunnetuin matkustusasiakirja.

Jos matkustaja on muun kuin EU-maan kansalainen, tulee maahantulosäännökset tarkistaa oman maan lähetystöstä tai konsulaatista.

Tavaroiden veroton tuonti EU-alueelta?

Tavaroiden tuonti henkilökohtaiseen käyttöön on vapaata, kun ostomaassa on suoritettu arvonlisävero ja muut mahdolliset veroluontoiset maksut, esimerkiksi valmistevero. Poikkeuksista tärkeimmät koskevat savukkeita, polttoaineita, lääkeaineita, ampuma-aseita, antiikkiesineitä ja ajoneuvoja.

Savukkeita saa tuoda EU-maista omaan käyttöön, mutta niissä on oltava suomalaisten vaatimusten mukaiset varoitusmerkinnät. Polttoainetta saa tuoda verotta rajallisen määrän. Lääkeaineita voi tuoda toisista EU-maista henkilökohtaiseen käyttöön pääsääntöisesti vuoden tarvetta vastaavan määrän. Ampuma-aseiden tuonnissa on rajoituksia. Antiikkiesineen maastavientiin tarvitaan useimmissa EU-maissa lupa.

Yksityishenkilön toisesta EU-maasta ostamasta ajoneuvosta ei saa periä niin sanottua autoveron ei-arvonlisäveroa (ELV). Ajoneuvoista maksetaan kuitenkin  autoveroa. Niin sanotun muuttoauton verot ovat alhaisemmat, vaatimuksena on pääsääntöisesti vähintään vuoden oleskelu ulkomailla.

Ahvenanmaa ja Kanariansaaret rinnastetaan tuonnissa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näiltä alueilta alkoholia ja savukkeita voi tuoda rajoitetusti. 

Kaupallinen tuonti on aina verollista. Tuontisäännöt kannattaa aina tarkistaa tullista.

Tulli

Kuuluvatko Kanariansaaret Euroopan unioniin?

Kanariansaaret on seitsemän saaren muodostama itsehallintoalue, joka kuuluu Euroopan unioniin kuten Manner-Espanjakin. Kanariansaaret kuuluvat Schengenin sopimukseen, joten turistina maahan saapuvalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai matkustusasiakirjaksi kelpaava henkilökortti.

Euro on käytössä maksuvaluuttana. Maataloudessa, kalastuksessa ja verotuksissa on joitain poikkeuksia EU:n säännöistä.

Kanariansaariin ei sovelleta EU:n arvonlisävero- eikä valmisteverosäännöksiä. Tullissa ne rinnastetaan EU:n ulkopuolisiin maihin. Esimerkiksi alkoholin kohdalla tämä tarkoittaa, että matkustaja saa tuoda verottomasti 1 litran väkeviä tai 2 litraa aperitiiveja tai kuohuviinejä sekä 2 litraa mietoja viinejä ja 16 litraa olutta.

Eläkeläisenä asuminen Espanjassa tai Virossa?

EU/ETA-alueen kansalaiset voivat oleskella vapaasti toisessa EU/ETA-valtiossa kolmen kuukauden ajan. Yli kolmen kuukauden oleskelu vaatii rekisteröitymisen. Eläkepäiviä toisessa EU/ETA-maassa voi viettää, kunhan voi osoittaa, että tulot riittävät siellä elämiseen. 

Toiseen EU-maahan muuttaessa siirrytään sen terveydenhuollon piiriin. Palvelut saattavat poiketa Suomen vastaavista, esimerkiksi lääkekorvaustasot vaihtelevat maittain. On hyvä muistaa, että jos kuuluu esimerkiksi Espanjan terveydenhuoltojärjestelmään, ei ole Suomessa oikeutettu samoihin etuisuuksiin kuin jos asuisi siellä.

Verotus toisessa EU-maassa määräytyy sen lainsäädännön sekä sen Suomen kanssa mahdollisesti solmimien verotussopimuksien mukaisesti. Oman eläkkeen maksu ja verotus kannattaa aina tarkistaa eläketurvakeskuksesta ja verohallinnosta.

Verohallinto
Eläketurvakeskus

Saako eläkettä myös ulkomailla tehdyistä työvuosista?

EU/ETA-sopimus takaa, että toisessa maassa ansaittu eläke maksetaan työntekijälle siihen maahan, johon hän asettuu viettämään eläkepäiviään. Eläkettä haetaan asuinmaan eläketurvasta vastaavalta viranomaiselta.

Joissakin tapauksissa ulkomaisista työsuhteista kertyy eläkettä sekä lakisääteiseen että työnantajan eläkejärjestelmään. Itselleen kuuluvien etujen saamisen varmistaa parhaiten säilyttämällä tositteet työskentelystä.

Eläkkeiden suuruuteen vaikuttavat myös valtioiden kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset, joita Suomi on solminut joidenkin maiden kanssa.

Eläketurvakeskus
Kela

Miten saan tarvitsemani hoidon, jos sairastun ulkomailla?

Äkillisissä sairastumistapauksissa tilapäisen EU/ETA-maissa tai Sveitsissä oleskelun aikana hoitoa saa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kortilla saa välttämättömän sairaanhoidon esimerkiksi tapaturmiin ja kroonisen sairauden vaatimaan välttämättömään tarpeeseen samaan hintaan ja samoilla menettelyillä kuin paikalliset.

Hoidon saa toki ilman korttiakin, mutta kortti helpottaa ja nopeuttaa käytännön järjestelyitä. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin saa Kelasta. Lisäksi matkalle lähtiessä kannattaa hankkia asianmukainen matkavakuutus.

Kela

Saako kaikissa EU-maissa äitiyslomaa?

EU:n lainsäädäntö takaa vanhemmille oikeuden vähintään kolmen kuukauden vanhempainlomaan, kun perheeseen syntyy tai on adoptoitu lapsi. Jäsenmaat voivat myöntää tätä pidempiä lomia. Äitiyslomien pituudet ja niiden aikana maksettavat korvaukset ovatkin hyvin erilaisia eri maissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö
Kela
 

SUOMI JA EU

Milloin Suomi liittyi Euroopan unioniin?

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä 16. lokakuuta 1994. Jäsenyyttä puolsi 56,9 prosenttia äänestäneistä ja vastusti 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74.

Paljonko EU-jäsenyys maksaa Suomelle?

Suomen laskennallinen nettomaksu EU:lle vuonna 2008 oli 319 miljoonaa euroa eli noin 60 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,17 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.  Jäsenmaan nettomaksu lasketaan vähentämällä jäsenmaan EU:lle maksamista maksuista summa, jonka jäsenmaa saa EU:n budjetista.

pdfSuomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2009, Tietosivu 7/2010

Valtiovarainministeriö 

Kuinka monta suomalaista edustajaa on Euroopan parlamentissa ja keitä he ovat?

Vaalikaudelle 2009–2014 valittiin 13 suomalaista meppiä (Member of the European Parliament). Kaikkiaan parlamentissa on 736 edustajaa.

Suomalaiset edustajat ovat:

Sari Essayah, Kristillisdemokraatit (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, EPP-ED)

Nils Torvalds, Svenska folkpartiet/Ruotsalainen kansanpuolue (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, ALDE)

Tarja Cronberg, Vihreä liitto (Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, Greens/EFA

Satu Hassi, Vihreä liitto (Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, Greens/EFA)

Petri Sarvamaa, Kansallinen Kokoomus (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, EPP-ED)

Liisa Jaakonsaari, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, PASDE)

Anneli Jäätteenmäki, Suomen Keskusta (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, ALDE)

Eija-Riitta Korhola, Kansallinen Kokoomus (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, EPP-ED)

Riikka Manner, Suomen Keskusta (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, ALDE)

Sirpa Pietikäinen, Kansallinen Kokoomus (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, EPP-ED)

Mitro Repo, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, PASDE)

Sampo Terho, Perussuomalaiset (Vapaa ja demokraattinen Eurooppa, EFD)

Hannu Takkula, Suomen Keskusta (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, ALDE) 

Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto

Kuka on suomalainen komissaari?

Suomesta komissioon on valittu Olli Rehn, joka toimii talous- ja raha-asioiden komissaarina. Kaikkiaan komissiossa on 27 jäsentä, yksi kustakin jäsenvaltiosta.

Komissaari Rehnin verkkosivut

Millainen on Ahvenanmaan asema EU:ssa?

Ahvenanmaa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 muun Suomen kanssa. Itsehallinnon ja kotiseutuoikeuteen liittyvän omistusoikeuden turvaamiseksi Ahvenanmaalle neuvoteltiin oma lisäpöytäkirja, niin sanottu Ahvenanmaan protokolla, osaksi Suomen liittymissopimusta.

Liittymisestä järjestettiin Ahvenanmaalla kaksi äänestystä. Ensin äänestettiin yhdessä muun Suomen kanssa, jolloin 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Toinen äänestys koski Ahvenanmaan liittymistä Suomen mukana, ja tällöin 73,6 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.

Ahvenanmaa ei kuulu EU:n välillistä verotusta koskevaan lainsäädäntöön, vaan se on viennin ja tuonnin kannalta EU:n veroalueen ulkopuolella. Tämä on mahdollistanut verottoman (tax free) kaupan jatkumisen Ahvenanmaan ja muiden EU-maiden välillä. Verottoman myynnin säilyttämisellä pyrittiin turvaamaan Ahvenanmaan talouden elinvoimaisuus.

Matkailijan kannalta veroton myynti tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalta, Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaan kautta saapuva matkustaja saa tuoda tullitta ja veroitta saman määrän ja saman arvon (175 €) edestä kuin EU:n ulkopuolelta saapuva. Alkoholin osalta tämä tarkoittaa 1 l väkeviä tai 2 l aperitiiveja tai kuohuviinejä. Olutta Ahvenanmaalta Manner-Suomeen tai Manner-Suomesta Ahvenanmaalle matkustavalle voidaan myydä veroitta enintään kaksi litraa.

Ahvenanmaa Euroopan unionissa (Eurooppatiedotus, Eurooppa-tietoa 176/2005)

Miten EU tukee suomalaista maataloutta?

Euroopan unionin maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä.  Tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa kansallisin erityisjärjestelyin. Tuet voivat olla EU:n kokonaan rahoittamia, EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja.

Keskeisimmät EU-tuet ovat EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet peltokasveille ja eläimille (tilatuki) sekä EU:n osarahoittamat luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) ja ympäristötuki.

Tilatuki on kokonaan EU:n kokonaan rahoittama tuki, jonka tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus. Järjestelmä perustuu peltoalaan ja tukioikeuksiin.

Tilatukea maksetaan tilan hallinnassa olevien tilatukioikeuksien ja tukikelpoisen alan perusteella. Tukioikeuksia on kahta eri tyyppiä: tukioikeus ja erityistukioikeus. Tukioikeuden arvo riippuu siitä, mille alueelle tukioikeus on vahvistettu ja onko siinä lisäosia. Lisäosien sisältämä tuki siirretään tasatukeen porrastetusti vuoteen 2019 mennessä, jolloin koko tuki on tarkoitus maksaa tasatukena.

Osarahoitteista luonnonhaittakorvausta maksetaan peltohehtaaria kohden koko maan alueella. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä olevalle peltoalalle.

Maatalouden ympäristötuki on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007-2013. Ympäristötuki on EU:n osaksi rahoittama tukimuoto. Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on myös noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ilman korvausta.

Maaseutuvirasto
Maa- ja metsätalousministeriö
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka

Sääteleekö EU suomalaista rantarakentamista?

Rantarakentaminen perustuu Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan unioni on ollut laatimassa rannikoita koskevia suosituksia. EU:n toimivalta ei kuitenkaan ulotu rantarakentamista koskevaan lainsäädäntöömme.

EU:N TOIMINTA


EU:n toimielimet ja niiden tehtävät

EU:n lainsäädännöstä vastaa kolme toimielintä: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Ne laativat politiikat ja säädökset, joita unionin alueella sovelletaan.

Tavallisimmassa päätöksentekomenettelyssä, yhteispäätösmenettelyssä, unionin eduista vastaava komissio ehdottaa säädöksiä, jotka tulevat voimaan sen jälkeen kun parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat ne hyväksyneet. Parlamentti edustaa EU:n kansalaisia ja neuvosto jäsenvaltioiden kantoja.

EU-politiikan yleiset suuntaviivat vedetään Eurooppa-neuvostossa eli neljästi vuodessa kokoontuvassa jäsenmaiden huippukokouksessa. Eurooppa-neuvostolla ei ole lainsäädäntövaltaa.

Toimielimiä ovat myös Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on puolustaa eurooppalaista oikeusvaltiota, tilintarkastustuomioistuin puolestaan valvoo EU:n rahoitusasioita. Euroopan keskuspankin tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten alueen hintavakautta.

Euroopan unionin toimielimet ja muut elimet

Mikä ero on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla?

Eurooppa-neuvostolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten säännöllisiä kokouksia, huippukokouksia. Eurooppa-neuvosto viitoittaa unionin kehittämistä ja voi ratkaista erimielisyyksiä, joita ei muuten saada sovittua. Eurooppa-neuvosto kokoontuu virallisesti neljästi vuodessa, mutta ylimääräisiäkin kokouksia voidaan järjestää.

Euroopan unionin neuvosto on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Se hyväksyy säädöksiä, asetuksia ja direktiivejä yhdessä parlamentin kanssa. Neuvosto edustaa EU:n jäsenvaltioita, ja sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri kunkin jäsenvaltion hallituksesta.

Esityslistalla olevat aiheet ratkaisevat, ketkä ministerit osallistuvat kokoukseen. Jos neuvosto käsittelee esimerkiksi ympäristöasioita, kokoukseen osallistuu kunkin maan ympäristöministeri. Tällöin kokousta kutsutaan ympäristöneuvostoksi. Euroopan unionin neuvoston tärkeimpiä tehtäviä ovat EU:n yhteisen talouspolitiikan yhteensovittaminen, EU:n talousarvion hyväksyminen yhdessä parlamentin kanssa, kansainvälisten sopimusten hyväksyminen ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen.

Euroopan unionin neuvosto

Kuka on komission puheenjohtaja? Kuinka monta jäsentä komissiossa on?

Komissiota johtaa portugalilainen José Manuel Barroso. Kaikkiaan komissiossa on 27 jäsentä, yksi kustakin jäsenvaltiosta.

Euroopan komissio

Saako Itämeren suojelu EU:lta rahaa?

Itämerta suojellaan erilaisilla projekteilla, joiden rahoittamiseen Euroopan unioni osallistuu. Itämeren tilaa pyritään parantamaan myös lokakuussa 2009 hyväksytyn EU:n Itämeren alueen strategian avulla.

Suomi on usean vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Hankkeilla on muun muassa parannettu yhdyskuntajätevesien puhdistusta.

Ympäristöministeriö

Mitkä maat pyrkivät EU:n jäseniksi?

Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvottelut aloitettiin 3. lokakuuta 2005.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on jättänyt jäsenyyshakemuksen, ja sille on myönnetty ehdokasmaan asema.

Montenegro jätti jäsenyyshakemuksen joulukuussa 2008, Albania huhtikuussa 2009, Islanti heinäkuussa 2009 ja Serbia joulukuussa 2009.

Euroopan komission laajentumissivut

Mitä vaatimuksia jäsenyydelle asetetaan?

Jäsenyysedellytykset eli ns. Kööpenhaminan kriteerit asetettiin vuonna 1993 Kööpenhaminan huippukokouksessa:

- Hakijamaa on tavoittanut sellaisen institutionaalisen vakauden, joka takaa kansanvallan, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen oikeudet.
- Maassa on toimiva markkinatalous sekä kyky selviytyä unionin kilpailuympäristössä ja markkinavoimien paineessa.
- Maa kykenee huolehtimaan jäsenyyden velvoitteista, joihin sisältyvät myös poliittiseen unioniin sekä talous- ja rahaliitto EMUn tavoitteisiin sitoutuminen.

Liittymisprosessista Euroopan komission sivuilla

Liittyykö Venäjä joskus EU:n jäseneksi?

Venäjä ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa liittymässä Euroopan unioniin. Venäjä on unionille kuitenkin tärkeä taloudellinen ja poliittinen kumppani. EU:n mukaan vakaa, demokraattinen ja vauras Venäjä, jolla on tiiviit suhteet yhdentyneeseen Eurooppaan, on ratkaisevan tärkeä koko Euroopan pysyvän rauhan kannalta.

EU:n ja Venäjän suhteisiin liittyy olennaisesti myös pohjoinen ulottuvuus, joka on osa EU:n ulkosuhdepolitiikkaa. Valtaosa pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhankkeista sijoittuu Venäjälle ja Baltian maihin.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti
Ulkopoliittinen instituutti
Ulkosuhteet, EU:n portaali

Mitä tarkoitetaan EU:n kriisinhallinnalla?

Kriisinhallinta on turvallisuuspoliittisista ja humanitaarisista syistä toteutettavaa diplomaattista, taloudellista ja sotilaallista toimintaa, jonka avulla kansainvälinen yhteisö pyrkii estämään konfliktin laajentumisen tai leviämisen, lopettamaan osapuolten sotilaalliset toimet toisiaan vastaan ja mahdollistamaan elinolosuhteiden palauttamisen normaaliin tilaan. Kriisinhallinta-käsite voidaan edelleen jakaa siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Kriisinhallinta on ollut osa Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) vuodesta 1992. Unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) painopiste on ollut kriisinhallintatehtävissä.

Siviilikriisinhallinta
Konfliktien ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun ja jälkihoitoon sekä pelastustoimintaan liittyvää viranomaisyhteistyötä ja asiantuntija-apua, jota toteutetaan kansainvälisten järjestöjen kautta. Myös muilla kuin hallitustenvälisillä järjestöillä on siviilikriisinhallinnassa tärkeä rooli.

Sotilaallinen kriisinhallinta
Turvallisuuspoliittisista ja humanitaarisista syistä sotilaallisin keinoin sotilasorganisaatioiden kautta toteutettavaa rauhanturvaamista, sotilaallista väliintuloa ja tilanteen hallintaa.

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Mitkä EU-maat ovat Naton jäseniä?

EU-jäsenmaista Naton (North Atlantic Treaty Organisation) jäseniä ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

Suomi on Naton niin sanottu rauhankumppanuusmaa. Rauhankumppanuusohjelma käynnistettiin vuonna 1994 ja siihen kuuluu 22 valtiota.

Naton rauhankumppanuusohjelman tärkein tavoite on Naton uudistaminen vastaamaan muuttuneen turvallisuuspoliittisen ympäristön haasteita. Ohjelmalla pyritään laajentamaan ja tiivistämään eurooppalaista poliittista ja sotilaallista yhteistyötä.

Rauhankumppanuusohjelmassa on monentyyppistä yhteistyötä. Näistä tärkeimpiä ovat sotilaalliset yhteistoimintaharjoitukset, rauhanturvaamistehtävien koordinointi, tieteellinen ja ympäristöyhteistyö aseteollisuuden aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi sekä yhteistoiminta armeijan ja asejärjestelmien demokraattisen kontrollin varmistamiseksi.

NATO (englanniksi)

Mikä on Europol?

Euroopan poliisivirasto (Europol) on toiminut vuodesta 1999. Nykymuotoista Europolia edelsi vuosina 1994–1999 toiminut Europolin huumausaineyksikkö (EDU), jonka tehtävät siirtyivät sittemmin Europolille.

Europol toimii yhteistyöorganisaationa vakavien rikollisuuden muotojen, kuten huumekaupan, järjestäytyneen laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan, rahan väärentämisen ja terrorismin ehkäisemisessä.

Europolilla ei ole omia poliisivoimia, vaan sen toiminta perustuu jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon ja yhteisiin tietojärjestelmiin. Europolin toimipaikkana on Haag.

Europol (englanniksi)

 

Päivitetty 7.9.2012