Vaikuttaminen

EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa

Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa EU-politiikkaan äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa sekä kansallisissa vaaleissa. EU:n kansalaisaloite on uusin keino lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa EU-tasolla. Myös esimerkiksi erilaiset kansalaisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon.

EU arjessa. Kuva: Eurooppatiedotus

Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia

EU-kansalaisen oikeuksiin kuuluu oikeus äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. Euroopan parlamentti on maailman suurin demokraattinen parlamentti. Se edustaa unionin kansalaisia, jotka valitsevat parlamenttiedustajat eli mepit välittömillä vaaleilla joka viides vuosi. Seuraavat EU-vaalit pidetään keväällä 2019.

Suomesta valittuja Euroopan parlamentin jäseniä eli meppejä on 13. He sijoittuvat parlamentissa eri eurooppalaisiin puolueryhmiin.

Kuva: Euroopan parlamentti
Parlamentti_465
Euroopan parlamentin istuntosali.

Parlamentti säätää lakeja yhteistyössä Euroopan unionin neuvoston kanssa, hyväksyy EU:n talousarvion ja valvoo EU-komission ja muiden toimielimien toiminnan demokraattisuutta.

Suomalaismepit ja heidän yhteystietonsa löydät täältä:

Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten yhteystiedot (2014-2019).

Kansalaiset, yhdistykset ja muut oikeushenkilöt voivat tehdä myös vetoomuksia Euroopan parlamentille mistä tahansa Euroopan unionille kuuluvasta asiasta. Parlamentin vetoomusvaliokunta käsittelee vetoomukset. Parlamentilla ei kuitenkaan ole valtuuksia antaa tuomioita tai kumota jäsenmaiden antamia tuomioita.

Muista kansalaisen valitus- ja vetoamismahdollisuuksista löydät tietoa täältä: Kansalaisen valitus- ja vetoamismahdollisuudet EU:ssa.

EU:n kansalaisaloite

EU:n kansalaisaloite on melko uusi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan. Sen tavoitteena on vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä lähentää unionia ja kansalaisia.

Kansalaiset voivat aloitteella nostaa esiin aiheita, joista heidän mielestään tulisi keskustella Euroopan unionissa. Kansalaisaloitteen on koskettava asiaa, josta EU voi tehdä päätöksen perussopimustensa puitteissa. Komission on käsiteltävä aloite.

EU:n kansalaisaloite pohjautuu Lissabonin sopimukseen ja otettiin käyttöön 1. huhtikuuta 2012. Seitsemästä EU-maasta tuleva, vähintään miljoonan kansalaisen joukko voi tehdä Euroopan komissiolle ehdotuksen, jotta komissio tekisi asiasta lakialoitteen. Kullekin jäsenmaalle on määritelty allekirjoitusten vähimmäismäärä, joka perustuu Euroopan parlamentin jäsenmäärään. Suomesta allekirjoituksia tulee kerätä vähintään 9 750 kappaletta.

Aloitteentekijän tulee muodostaa kansalaistoimikunta, jossa on jäseniä vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Tavoitteena tällä on, että aloitteella olisi alusta lähtien eurooppalainen näkökulma. Ennen allekirjoitusten keräämistä aloitteen järjestäjien on pyydettävä, että komissio rekisteröi heidän ehdotuksensa.

 Eurooppalainen kansalaisaloite (virallinen rekisteri)

Edunvalvonta eli lobbaus EU:ssa

EU-asioissa lobbauksella tarkoitetaan pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekijöihin ja päätösten valmisteluun tavoitteen, näkyvyyden tai muun edun saavuttamiseksi. EU:ssa lobbausta pidetään yleisenä vaikuttamiskeinona. Moni EU:n lainsäädäntöesitys on edellyttänyt lukuisten eri intressiryhmien kuulemista.

Lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin erityisesti komissiossa ja parlamentissa. Eri tahojen kuuleminen kuuluu komission työskentelytapoihin sen valmistellessa lakiehdotuksia. Neuvoston osalta vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti jäsenmaiden pääkaupungeissa, koska jäsenmaiden päätöksenteko on kansallisten hallitusten käsissä.

Lobbareiden kirjo Brysselissä on laaja. Suurimman joukon muodostavat teollisuusyritysten etuja ajavat ryhmät, työmarkkinaosapuolia edustavat edunvalvontaryhmät, ympäristöjärjestöt, elintarvikealaa edustavat järjestöt sekä energiajärjestöt. Myös maataloustuottajat ovat perinteisesti olleet vahvasti edustettuina EU:ssa. Lisäksi Brysselissä on muun muassa satoja aluetoimistoja eri jäsenmaiden eri alueilta ja kaupungeista. Myös Suomen eri maakunnat ja suurimmat kaupungit ovat edustettuina Brysselissä.