Suomi EU:n päätöksenteossa

Suomi EU:n päätöksenteossa

Kuva: Euroopan komissio
Merkel, Hollande, Barroso, Katainen Kuva_Euroopan komissio

Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomi osallistuu täysivaltaisesti EU:n päätöksentekoon. Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksissa. Pääministeriä voi avustaa tietystä hallinnonalasta vastaava ministeri, mikäli huippukokouksessa käsiteltävät asiat edellyttävät alan erityisosaamista. Tasavallan presidentti voi edustaa Suomea EU:n ja kolmansien maiden huippukokouksissa.

Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa osallistuva ministeri määräytyy käsiteltävän asian mukaan. Jokaisesta jäsenvaltiosta osallistuu yksi ministeri. Merkittävä osa päätöksistä tehdään nykyisin määräenemmistöpäätöksillä.

Euroopan parlamentti on mukana EU:n lainsäädäntötyössä. Suomesta valittuja Euroopan parlamentin jäseniä eli meppejä on 13. He edustavat eri eurooppalaisia puolueryhmiä.

Jäsenyytensä aikana Suomi on toiminut kahdesti EU-puheenjohtajamaana, vuosina 1999 ja 2006. Suomen seuraava puheenjohtajakausi on loppuvuonna 2019.

Suomi osana eurojärjestelmää

Suomi on osa euroaluetta, jonka päätöksenteosta vastaa keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin muodostama eurojärjestelmä. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen.

Niin sanotun Ecofinin eli EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen käsitellessä Euroopan talous-ja rahaliittoon littyviä asioita äänestyksiin osallistuvat vain euromaiden edustajat, kuten Suomi.

Suomi on euromaana mukana myös epävirallisen euroryhmän kokoontumisissa. Euroryhmä kokoontuu usein ennen Ecofin-kokousta.

Suomi on osa Schengen-aluetta

Suomi alkoi soveltaa Schengen-sopimuksia 25.3.2001, yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.