Saavutettavuustyökalut

Kuva: Pexels
Uutinen 10.1.2017

Usein kysytyt kysymykset valtionavuista Eurooppa-tiedottamiseen

Kuka voi hakea?

Avustusta hakevan suomalaisen kansalaisjärjestön on oltava Suomessa rekisteröity ja oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon yhteisö (rekisteröity yhdistys tai säätiö). Rekisteröitymisestä pitää olla kulunut tiedotustuen hakuhetkellä vähintään yksi vuosi. Tukea ei myönnetä yksityishenkilölle tai ryhmille.

Mihin tukea voi käyttää?

Avustusten tavoitteena on lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoutta ja keskustelua Suomessa. Myönnetty avustus on valtionavustusta järjestön itsenäisesti harjoittamaan Eurooppa-tietouden
lisäämiseen. Kyseessä on tiedotustuki, joten sitä voidaan myöntää vain hankkeisiin, jotka sisältävät kansalaisviestintää.

Myönnetty avustus tulee käyttää myöntövuonna. Käyttämättä jäänyttä osaa ei voida siirtää seuraavalle vuodelle.

Palkkakuluja hyväksytään enintään 30 prosenttia myönnetystä tukisummasta ja hallintomeihoin saa käyttää enintään 10 prosenttia myönnetystä tukisummasta.

Mihin tukea ei voi käyttää?

Avustus on tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan tiedottamiseen ja se on yksivuotinen. Avustusta voidaan käyttää vain hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiin ja kohtuullisiin menoihin siten kuin hakemuksessa on mainittu tai ulkoasiainministeriö on avustusta myöntäessään edellyttänyt.

Järjestön tulee noudattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan tarkoituksenmukaista
säästäväisyyttä.

Tukea ei voida myöntää seuraavanlaisiin kustannuksiin:

  • järjestön normaaleiksi katsottavat hallintomenot (esim. vuokrakulut),
  • edustus- ja vieraanvaraisuuskulut (ml. erilliset ruokailut, luennoitsijoiden muistamiset),
  • laitehankinnat (esim. tietokoneet, valokuvauslaitteet),
  • järjestöä itseään tai sen toimintaa esittelevät julkaisut (esim. järjestölehdet, verkkosivut),
  • ulkomaanmatkat, ellei matka liity olennaisesti hankkeeseen (esitettävä erilliset
    perustelut),
  • henkilökunnan suunnittelukokoukset ja tarjoilukulut
  • sekä jo toteutettu tiedotustoiminta.

Jos tiedotushankkeen toimintasuunnitelma ja kustannusarvio muuttuvat, tai mikäli avustusta
halutaan käyttää muuhun kohteeseen tai tarkoitukseen kuin mihin sitä on myönnetty, tulee järjestön
hakea ministeriöltä lupaa käyttötarkoituksen muutokseen kirjallisesti ja aina etukäteen ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Järjestön tulee ilmoittaa viipymättä ministeriölle tiedotushankkeen
toteutusaikatauluun tai muusta tuen käyttöön olennaisesti vaikuttavasta muutoksesta.

Mitä vuosittain vaihtuvat painopisteet tarkoittavat?

Hakumenettelyssä painotetaan vuosittain erilaisia ajankohtaisia EU-teemoja, joita on yleensä noin viisi erilaista. Hankkeen tulee siis sisältää vähintään yksi painopistealue. Myöntöön ei riitä se, että painopiste on mainittu hakemuksessa – hankkeen tulee käsitellä aihetta.

Esimerkiksi vuoden 2017 hakukierroksen painopisteinä olivat:

  • perustieto EU:sta ja Suomen EU-jäsenyydestä,
  • EU:n tulevaisuus ja brexit,
  • EU ja arktinen,
  • talous- ja kauppapolitiikka
  • sekä nuorten Eurooppa.

Voiko tukea käyttää palkkakuluihin?

Sääntöjen mukaan palkkakuluihin (esimerkiksi yhdistyksen oman henkilöstön palkkaan) saa sivukuluineen käyttää enintään 30 prosenttia myönnetystä tukisummasta.

Mitä omarahoitusosuudella tarkoitetaan?

Järjestön edellytetään kattavan osan tuettavan tiedotushankkeen kustannuksista. Omarahoitukseksi
voidaan katsoa myös vapaaehtoistyö. Omarahoitusosuuden on tultava kotimaisista lähteistä ja sen
alkuperä on selvitettävä.

Valtionavuissa Eurooppa-tiedottamiseen ei ole tarkasti määritelty omarahoitusosuuden määrää. Sitä on oltava, mutta järjestö voi itse määritellä, kuinka esimerkiksi vapaaehtoistyön määrä tai arvo lasketaan. Omarahoitusosuuden on oltava uskottava budjettiin ja hankkeen kokoon nähden.

Valtionavustuslain 6 §:n mukaan avustuksella ei kateta kustannusten täyttä määrää. Järjestön tulee itse kattaa osa tuettavan hankkeen kustannuksista. Järjestön mahdollisesti saamalla muulla julkisella tuella ei voida kattaa omarahoitusosuutta.

Miten vapaaehtoistyön hinta määritellään?

Järjestö voi itse määritellä, kuinka esimerkiksi vapaaehtoistyön määrä tai arvo lasketaan. Summan on oltava uskottava.

Onko osa tuesta korvamerkittyä?

Vuoden 2016 hakukierroksella sääntöjä muutettiin niin, että enää korvamerkittyä rahaa ei ole. Mikä tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävä järjestö voi hakea tukea.

Millainen on hyvä hankehakemus?

Hakemuksen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti. Hakemuksen pituudella ei ole merkitystä, mutta asiat on hyvä kirjoittaa mahdollisimman auki.

Avustuksia myönnettäessä erityistä huomiota kiinnitetään mm. seuraaviin seikkoihin:

  • tiedotuksen tavoitteiden, toteuttamiskeinojen ja toivottujen tulosten vaikuttavuuden mahdollisimman selkeä määrittely,
  • kohderyhmänä on ensisijaisesti muu kuin järjestön jäsenet
  • järjestön kyky toteuttaa suunniteltu tiedotustoiminta,
  • kohderyhmä ja kohderyhmän suuruus,
  • sekä järjestön raportointi aikaisemmin myönnetystä tuesta (jos aiemmin myönnetty).

Hakemukseen vaadittavat asiakirjat:

  • hakemus,
  • hankesuunnitelma,
  • viimeisin vuosikertomus ja tilinpäätös,
  • toimintasuunnitelma ja talousarvio,
  • järjestön säännöt (jos uusi hakija)
  • sekä kopio yhdistysrekisteriin hyväksymisestä (jos uusi hakija tai muutoksia).

Millä kielellä hakemus täytetään?

Hakemuksen voi tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi.

Miten hakemus toimitetaan ministeriöön?

Hakemuksen voi toimittaa postitse tai sen voi tuoda henkilökohtaisesti paikan päälle. Sähköisesti dokumentteja ei voi toimittaa. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Kuoreen laitetaan tunnus: Eurooppatiedotustuki.

Postiosoite:
Ulkoasiainministeriö, Kirjaamo, PL 176, 00023 Valtioneuvosto.
Käyntiosoite: Dokumentit voi tuoda myös henkilökohtaisesti valtioneuvoston yhteiseen palvelupisteeseen: Ritarikatu 2 b Helsinki, määräaikaan mennessä.

Kuinka kauan prosessi kestää?

Hakemusten käsittely kestää ministeriössä noin kaksi kuukautta. Tukipäätökset tulevat todennäköisesti helmikuun puolenvälin tienoilla.

Missä tapauksissa tuen voi joutua palauttamaan?

Jos hankkeen toteutus ei ole onnistunut hakemuksessa ilmoitetulla tavalla, ulkoasiainministeriö voi keskeyttää järjestölle myöntämänsä avustuksen maksatuksen tai periä summan takaisin.

Seuraa meitä