Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Uutinen 30.3.2017

Kysymyksiä ja vastauksia Ison-Britannian EU-erosta

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa 29. maaliskuuta. Ilmoituksen myötä maalla on kaksi vuotta aikaa käydä eroneuvottelut EU:n kanssa.

Eroilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi esityksen Eurooppa-neuvoston suuntaviivoiksi. Suuntaviivat hyväksyttiin yksimielisesti juuri ennen vappua järjestetyssä Eurooppa-neuvostossa 27 jäsenmaan voimin.

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Olemme koonneet yhteen usein kysyttyä kysymyksiä Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen, suurlähetystön sivuilta löytyy lisää vastauksia ihmisten arkeen liittyviin kysymyksiin.

Täydennämme kysymyslistaa koko eroprosessin ajan.

Kuva: Eurooppatiedotus
Brexit-prosessi kestää kaksi vuotta. Kuva: Pixabay

Millainen on brexitin aikataulu? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Neuvottelujen käynnistyminen ja suuntaviivat

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29. maaliskuuta, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi esityksen Eurooppa-neuvoston suuntaviivoiksi. Tavoitteena on tehdä prosessista mahdollisimman sujuva EU:lle.

Suuntaviivat hyväksyttiin yksimielisesti juuri ennen vappua järjestettävässä ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa ilman Britanniaa, 27 jäsenmaan voimin. Suuntaviivat sisältävät neuvottelujen periaatteet ja yleiset kannat, ja niitä päivitetään tarvittaessa myös keskustelujen aikana. Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Neuvottelujen eteneminen

Neuvottelut kestävät kaksi vuotta, mutta neuvotteluaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella.  Neuvosto tekee sopimuksen niin sanotulla vahvistetulla määräenemmistöllä (vaaditaan vähintään 20 jäsenvaltioita, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä).

Yleisten asioiden neuvosto antaa komission suosituksesta valtuutuksen neuvottelujen aloittamiseen ja komissio vetää neuvotteluja. Neuvottelut alkavat erosopimuksesta. Ensimmäiset Eurooppa-neuvoston suuntaviivatkin käsittelevät vain erosopimusta. Britannian ja EU:n välistä uutta suhdetta tarkastellaan vasta myöhemmin.

Neuvosto hyväksyy suuntaviivoja yksityiskohtaisemmat neuvotteluohjeet. Niitä voidaan tarkistaa ja täydentää kaikissa neuvottelujen vaiheissa. Neuvosto nimittää komission unionin neuvottelijaksi, joka käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio on nimennyt entisen komissaarin Michel Barnierin pääneuvottelijaksi.

Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti. Eroneuvotteluissa käsitellään muun muassa eroehtoja, kauppaa sekä vapaata liikkuvuutta.

Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.  Myös brittiparlamentin pitää hyväksyä erosopimus. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, EU-sopimukset lakkaavat velvoittamasta Britanniaa. Maan täytyy lisäksi kumota laki Euroopan yhteisöstä vuodelta 1972.

Miten Britannian lähtö vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen?

Yleinen näkemys EU27:n kesken on, että Britannian kanssa käytäviin neuvotteluihin tulee suhtautua rakentavasti. Tavoitteena on minimoida Britannian lähdön haitalliset vaikutukset. Tulevassa suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Useat jäsenmaat ovat korostaneet, että EU 27:n tulevaisuus on EU:n ja Britannian välisen uuden suhteen sisältöä tärkeämpää. Olennaisinta on unionin yhtenäisyyden turvaaminen.

EU:n 27 valtion ja hallitusten päämiehet kokoontuivat Roomaan 25.maaliskuuta juhlistamaan Rooman sopimusten allekirjoituksen 60-vuotispäivää. Juhlallisuuksien yhteydessä päämiehet ja EU:n toimielinten edustajat allekirjoittivat yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta.

Rooman julistus tuo esiin EU:n arvoja, saavutuksia ja haasteita. Se korostaa unionin yhtenäisyyttä ja kansalaisten huoliin vastaamista. Julistuksessa asetetaan seuraavan kymmenen vuoden tavoitteeksi unioni, joka on turvallinen, vauras ja kilpailukykyinen. Unionin tavoitteena on myös olla sosiaalisesti vastuullinen sekä kyvykäs toimimaan merkittävässä roolissa maailmassa.

Komissio julkaisi 1. päivä maaliskuuta Valkoisen kirjan omana panoksenaan Rooman julistuksen valmisteluun. Valkoisessa kirjassa esitetään erilaisia kehityssuuntia 27 jäsenvaltion unionille. Siinä tarkastellaan uusien teknologioiden vaikutusta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin, globalisaatiota ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita sekä populismin nousua. Kirjassa esitellään viisi eri skenaariota, joista on tarkoitus käydä myös laajaa kansalaiskeskustelua. Skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osin päällekkäisiä.

Ensimmäisessä skenaariossa EU:n toimintaan ei tehdä suuria muutoksia ja jatketaan pitkälti entiseen tapaan. Toisessa skenaariossa keskitytään ainoastaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Kolmannessa skenaariossa EU27 jatkaa toimintaa nykyiseen tapaan, mutta halukkaat tekevät enemmän yhdessä. Neljännessä skenaariossa EU27 tekee joillakin aloilla enemmän ja toisilla aloilla vähentää toimintaansa. Viidennessä skenaariossa tehdään paljon enemmän asioita yhdessä.

Mitkä ovat brexitin vaikutukset Suomelle?

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Talous ja kauppa, ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,8 prosenttia Suomen viennistä suuntautui vuonna 2016 Brittein saarille. Tuonnista 3,1 prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen, lisäksi maa haluaa myös neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia.

Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa. Lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (TTIP) ovat tällä hetkellä jäissä Yhdysvaltojen hallinnon muutosten vuoksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena on vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n uudessa globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian viime kuukausina tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Miten Britannian lähtö vaikuttaa virastoihin?

Täydennämme kysymyslistaa koko eroprosessin ajan, esimerkiksi EU-instituutioiden osalta.

EU-puheenjohtajuus

EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu puolivuosittain ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, mutta nykyisin vähemmän näkyvä EU:n ulkopuolella.

Puheenjohtajamaalla on päävastuu Euroopan unionin neuvoston työskentelystä ja merkittävä vaikutusmahdollisuus puheenjohtajakaudella esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.

Yksi Ison-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi 26. heinäkuuta 2016 uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen.

Uudessa järjestyksessä Viro ottaa Ison-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla.  Suomen kausi aikaistui alkamaan heinäkuussa 2019. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.

Esimerkiksi Virolle oman vuoron aikaistuminen on teettänyt paljon lisätyötä, nopealla aikataululla. Sen on esimerkiksi järjestettävä uudelleen jo valmiiksi sovittuja kokouksia ja vauhditettava koko kauden suunnittelua.

Lääkevirasto

Britannian EU-eron myötä yksi EU:n erillisvirastoista, Lontoossa sijaitsevalle Euroopan lääkevirasto EMA:lle pitää löytää uusi päämaja. Lääkevirasto on EU:n kolmanneksi suurin virasto ja siellä työskentelee tällä hetkellä noin 900 henkilöä. Se on perustettu vuonna 1995 ja viraston tärkein vastuuala on arvioida eurooppalaisten lääkevalmisteiden myyntilupahakemukset.

Suomi tavoittelee Euroopan lääkeviraston EMA:n sijoittamista Helsinkiin.  Suomen lisäksi noin puolet EU-maista on osoittanut kiinnostuksensa toimia lääkeviraston sijoituspaikkana.

Päämääränä on tehdä suomalaista osaamista näkyväksi ja houkutella samalla terveysalan investointeja Suomeen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on Euroopan laajuisesti arvostettu viranomainen, jolla on vahva rooli myös EMA:n toiminnassa. EMA:n sijoittaminen Suomeen täydentäisi myös yhteistyötä EU:n kemikaalivirasto ECHA:n kanssa.

Miten brexit vaikuttaa matkailuun?

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Viisumivaatimus EU-kansalaisille on epätodennäköinen. Matkailuvapauksiin tuskin tulee muutoksia, koska matkailu on Britanniassa merkittävä teollisuudenala. Todennäköisesti rajoitukset tulisivat voimaan vasta eroprosessin päätyttyä. Kertarysäys ei voi onnistua, koska pelkästään uusiksi laitettavan lainsäädännön määrä on massiivinen ja vie vuosia.

Kuinka pitkään passin tulee olla voimassa ja/tai tarvitseeko matkaa varten viisumin?

Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa vain koko matkan ajan. Vaatimusta 3-6 kuukauden voimassaoloajalle ei ole. Suomen kansalaiset eivät tarvitse viisumia Britanniaan.

Muutto Britanniaan

Britannian EU-jäsenyys jatkuu toistaiseksi ennallaan, mutta neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa ennustaa.

EU-kansalainen, joka oleskelee Britanniassa yli kolme kuukautta voi rekisteröidä oleskeluoikeutensa. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että laillisen oleskeluoikeuden vaatimukset EU-kansalaisena täyttyvät myös ilman virallista rekisteröintiä (esim. opiskelijoilla ja omavaraisilla on oltava sairasvakuutus).

Opiskelu Britanniassa

Koska neuvotteluprosessi on hidas, Britannian EU-jäsenyys jatkuu toistaiseksi ennallaan. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet, velvollisuudet ja vapaa liikkuminen säilyvät ennallaan eroneuvottelujen ajan. Muut EU-jäsenmaat ja Britannia neuvottelevat myös EU-kansalaisten oleskelusta Britanniassa ja brittikansalaisten oleskelusta EU-maissa, mutta neuvottelujen lopputulosta ei voi tässä vaiheessa ennustaa.

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita ja koulutus lienee jatkossakin maalle tärkeä vientituote. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta. Tämä selvinnee vasta neuvottelujen aikana.

Kansalaisuuksista ja Britanniaan muuttamisesta voi lukea lisää suurlähetystön verkkosivuilta.

Seuraa meitä