Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Ajankohtaista 16.1.2018

Kysymyksiä ja vastauksia Ison-Britannian EU-erosta

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa 29. maaliskuuta 2017. EU:lla ja Isolla-Britannialla on kaksi vuotta aikaa sopia 29.3. 2019 voimaan tulevan eron ehdoista. Tästä vajaa puoli vuotta olisi tarkoitus varata erosopimuksen viimeistelyyn ja hyväksymiseen. Tavoitteena on siis saada neuvottelut päätökseen lokakuussa 2018. Neuvosto tekee unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, kansallisia ratifiointeja ei tarvita.

Olemme koonneet yhteen usein kysyttyä kysymyksiä Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen, suurlähetystön sivuilta löytyy lisää vastauksia ihmisten arkeen liittyviin kysymyksiin.

Täydennämme kysymyslistaa koko eroprosessin ajan.

Kuva: Pixabay
Iso-Britannia lähtee EU:sta
Iso-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia.

Millainen on brexitin aikataulu? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Neuvottelujen käynnistyminen ja suuntaviivat

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29. maaliskuuta, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.

Euroopan komissio vetää eroneuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimii Michel Barnier. Hän käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta.

Britannia ja EU pääsivät sopuun eron ehdoista joulukuussa 2017. Brysselissä 15. joulukuuta 2017 kokoontuneet 27 EU-maan johtajat päättivät Britannian eroneuvotteluiden toisen vaiheen käynnistämisestä. Se tarkoittaa, että voidaan siirtyä puhumaan siirtymäkauden järjestelyistä sekä Ison-Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta.

Ensimmäisessä vaiheessa eli eroehdoissa päästiin sopuun mm. siitä, että Britanniassa asuvien EU-maiden kansalaisten asema ei muutu eron yhteydessä, ja että Britannia maksaa EU:lle noin 40–45 miljardin euron edestä eromaksuja. Lisäksi Britannia sitoutui etsimään ratkaisua, jolla vältetään rajatarkastusten palauttaminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliselle rajalle.

Pääministeri Theresa May on ilmoittanut hakevansa noin kahden vuoden siirtymäkautta, joka alkaa eropäivästä maaliskuussa 2019. Siirtymäkauden ajan Britannia säilyy EU:n sisämarkkinoilla, maksaa EU-maksuja ja soveltaa EU-lainsäädäntöä. Mutta se ei osallistu päätöksentekoon.

Neuvottelujen eteneminen

Neuvottelut kestävät kaksi vuotta, mutta neuvotteluaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella.  Neuvosto tekee sopimuksen niin sanotulla vahvistetulla määräenemmistöllä (vaaditaan vähintään 20 jäsenvaltioita, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä).

Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.  Myös brittiparlamentin pitää hyväksyä erosopimus. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, EU-sopimukset lakkaavat velvoittamasta Britanniaa. Maan täytyy lisäksi kumota laki Euroopan yhteisöstä vuodelta 1972.

 

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Liittokansleri Angela Merkel (vas), pääministeri Theresa May ja presidentti Emmanuel Macron. Kuva: EU

 

Miten Britannian lähtö vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen?

Yleinen näkemys EU27:n kesken on, että Britannian kanssa käytäviin neuvotteluihin tulee suhtautua rakentavasti. Tavoitteena on minimoida Britannian lähdön haitalliset vaikutukset. Tulevassa suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Useat jäsenmaat ovat korostaneet, että EU 27:n tulevaisuus on EU:n ja Britannian välisen uuden suhteen sisältöä tärkeämpää. Olennaisinta on unionin yhtenäisyyden turvaaminen.

EU:n 27 valtion ja hallitusten päämiehet kokoontuivat Roomaan 25.maaliskuuta 2017 juhlistamaan Rooman sopimusten allekirjoituksen 60-vuotispäivää. Juhlallisuuksien yhteydessä päämiehet ja EU:n toimielinten edustajat allekirjoittivat yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta.

Rooman julistus tuo esiin EU:n arvoja, saavutuksia ja haasteita. Se korostaa unionin yhtenäisyyttä ja kansalaisten huoliin vastaamista. Julistuksessa asetetaan seuraavan kymmenen vuoden tavoitteeksi unioni, joka on turvallinen, vauras ja kilpailukykyinen. Unionin tavoitteena on myös olla sosiaalisesti vastuullinen sekä kyvykäs toimimaan merkittävässä roolissa maailmassa.

Komissio julkaisi 1. päivä maaliskuuta 2017  Valkoisen kirjan omana panoksenaan Rooman julistuksen valmisteluun. Valkoisessa kirjassa esitetään erilaisia kehityssuuntia 27 jäsenvaltion unionille. Siinä tarkastellaan uusien teknologioiden vaikutusta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin, globalisaatiota ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita sekä populismin nousua. Kirjassa esitellään viisi eri skenaariota, joista on tarkoitus käydä myös laajaa kansalaiskeskustelua. Skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osin päällekkäisiä.

Ensimmäisessä skenaariossa EU:n toimintaan ei tehdä suuria muutoksia ja jatketaan pitkälti entiseen tapaan. Toisessa skenaariossa keskitytään ainoastaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Kolmannessa skenaariossa EU27 jatkaa toimintaa nykyiseen tapaan, mutta halukkaat tekevät enemmän yhdessä. Neljännessä skenaariossa EU27 tekee joillakin aloilla enemmän ja toisilla aloilla vähentää toimintaansa. Viidennessä skenaariossa tehdään paljon enemmän asioita yhdessä.

Mitkä ovat brexitin vaikutukset Suomelle?

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle on lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.

Talous ja kauppa, ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,8 prosenttia Suomen viennistä suuntautui vuonna 2016 Brittein saarille. Tuonnista 3,1 prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen, lisäksi maa haluaa myös neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia.

Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa. Lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (TTIP) ovat tällä hetkellä jäissä Yhdysvaltojen hallinnon muutosten vuoksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena on vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n uudessa globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian viime kuukausina tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Miten Britannian lähtö vaikuttaa EU-virastoihin?

EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.

Myös Suomi haki monen muun jäsenmaan ohella EMA:n sijoituspaikaksi. Helsinkiä ei kuitenkaan valittu.

EU-puheenjohtajuus

EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu puolivuosittain ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, mutta nykyisin vähemmän näkyvä EU:n ulkopuolella.

Puheenjohtajamaalla on päävastuu Euroopan unionin neuvoston työskentelystä ja merkittävä vaikutusmahdollisuus puheenjohtajakaudella esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.

Yksi Ison-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on ollut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi 26. heinäkuuta 2016 uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen.

Uudessa järjestyksessä Viro otti Ison-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla.  Suomen kausi aikaistui alkamaan heinäkuussa 2019. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.

Miten brexit vaikuttaa matkailuun?

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Viisumivaatimus EU-kansalaisille on epätodennäköinen. Matkailuvapauksiin tuskin tulee muutoksia, koska matkailu on Britanniassa merkittävä teollisuudenala. Todennäköisesti rajoitukset tulisivat voimaan vasta eroprosessin päätyttyä. Kertarysäys ei voi onnistua, koska pelkästään uusiksi laitettavan lainsäädännön määrä on massiivinen ja vie vuosia.

Kuinka pitkään passin tulee olla voimassa ja/tai tarvitseeko matkaa varten viisumin?

Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa vain koko matkan ajan. Vaatimusta 3-6 kuukauden voimassaoloajalle ei ole. Suomen kansalaiset eivät tarvitse viisumia Britanniaan.

Muutto Britanniaan

Britannian EU-jäsenyys jatkuu toistaiseksi ennallaan, mutta neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa ennustaa.

EU-kansalainen, joka oleskelee Britanniassa yli kolme kuukautta voi rekisteröidä oleskeluoikeutensa. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että laillisen oleskeluoikeuden vaatimukset EU-kansalaisena täyttyvät myös ilman virallista rekisteröintiä (esim. opiskelijoilla ja omavaraisilla on oltava sairasvakuutus).

Opiskelu Britanniassa

Koska neuvotteluprosessi on hidas, Britannian EU-jäsenyys jatkuu toistaiseksi ennallaan. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet, velvollisuudet ja vapaa liikkuminen säilyvät ennallaan eroneuvottelujen ajan. Muut EU-jäsenmaat ja Britannia neuvottelevat myös EU-kansalaisten oleskelusta Britanniassa ja brittikansalaisten oleskelusta EU-maissa, mutta neuvottelujen lopputulosta ei voi tässä vaiheessa ennustaa.

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita ja koulutus lienee jatkossakin maalle tärkeä vientituote. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta. Tämä selvinnee vasta neuvottelujen aikana.

  • Kansalaisuuksista ja Britanniaan muuttamisesta voi lukea lisää suurlähetystön verkkosivuilta.
  • Kysymyksiä ja vastauksia – EU27-maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeudet brexitin jälkeen Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden yhteisen raportin mukaan (Euroopan komissio 17.12.2017)

Seuraa meitä