Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Ajankohtaista 12.12.2018

Näin brexit etenee

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Kuva: Pixabay Iso-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia.
 Ison-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia. Kuva: Pixabay

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa 29. maaliskuuta 2017. EU:lla ja Isolla-Britannialla on kaksi vuotta aikaa sopia 29.3. 2019 voimaan tulevan eron ehdoista. Neuvosto tekee unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, kansallisia ratifiointeja ei tarvita. Neuvottelujen etenemisessä on kuitenkin ollut haasteita ja esimerkiksi Pohjois-Irlannin asemasta ei olla vieläkään päästy sopuun.

Olemme koonneet yhteen infopaketin Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen sekä perustietoa brexitin etenemisestä. Suurlähetystön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia ihmisten arkeen liittyviin aiheisiin.

Täydennämme infopakettia koko eroprosessin ajan.

Neuvotteluiden käynnistyminen ja suuntaviivat

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29. maaliskuuta, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.

Neuvottelut kestävät kaksi vuotta eroilmoituksen jättöpäivästä, mutta neuvotteluaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella yhteisymmärryksessä Britannian kanssa.  Neuvosto tekee erosopimuksen niin sanotulla vahvistetulla määräenemmistöllä (vaaditaan vähintään 20 jäsenvaltiota, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä). Eron jälkeinen uusi kauppasopimus puolestaan vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Euroopan komissio vetää eroneuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimii Michel Barnier. Hän käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Neuvottelujen eteneminen

Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.  Myös brittiparlamentin pitää hyväksyä erosopimus. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, EU-sopimukset lakkaavat velvoittamasta Britanniaa. Maan täytyy lisäksi kumota laki Euroopan yhteisöstä vuodelta 1972.

Millä eri tavoilla ero voi toteutua?

Euroopan komissio on ilmoittanut, että Britannian EU-eroon on varauduttava ottamalla huomioon kaikki mahdolliset skenaariot. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina pidetään kahta skenaariota. Näistä ensimmäisessä EU ja Britannia löytävät yhteisymmärryksen erosopimuksesta ja se saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä. Toisessa skenaariossa sopimusta ei saada eropäivään mennessä voimaan. Tämän lisäksi on pidetty mahdollisena, mutta erittäin epätodennäköisenä, että neuvotteluille myöntäisiin lisäaikaa tai että Britannia järjestäisi uuden kansanäänestyksen, jonka perusteella se vetäisi eroilmoituksensa pois.

Jos erosopimuksesta saadaan yhteisymmärrys syksyn 2018 aikana ja se saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä, alkaa tämän jälkeen siirtymäaika,joka kestää 31.12.2020 saakka. Siirtymäajan aikana Britannia noudattaisi EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan. Britannia ei kuitenkaan osallistuisi enää EU-päätöksentekoon eikä EU-toimielinten toimintaan.

Jos erosopimusta ei saada ajoissa tehtyä ennen eropäivää (29.3.2019), siirtymäkausi ei voi alkaa. Tällöin EU-oikeuden mukaan lukien EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten soveltaminen Britanniassa lakkaa välittömästi 30.3.2019.  Tämä tarkoittaisi, että Britanniasta tulisi EU:n ulkopuolinen maa ilman erityisjärjestelyjä.

Sopimuksettomassa erossa EU-kansalaiset eivät saisi erityisjärjestelyjä Britanniassa, eikä Britannian kansalaiset EU:ssa. Tullauksen osalta EU soveltaisi rajalla kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja –tariffeja, mukaan lukien tullimääräyksiin ja terveys- ja kasvinsuojelunormeihin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Nämä toimet voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja satamissa, ja siten nostaa yritysten kustannuksia.

Erosta aiheutuu molemmissa tapauksissa väistämättä seurauksia kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille sekä Britanniassa että EU:ssa. Muutokset ovat käsillä joko 30.3.2019 (sopimuksettoman eron tilanteessa) tai 1.1.2021 alkaen (jos erosopimus saadaan aikaan).

EU ja Britannia neuvottelevat intensiivisesti, jotta löydettäisiin yhteisymmärrys erosopimuksesta ja siihen liitettävästä EU:n ja Britannian yhteisestä poliittisesta julistuksesta, joka käsittelee tulevan suhteen puitteita. Koska ei kuitenkaan voida olla täysin varmoja siitä, että yhteisymmärrys saavutetaan ja että erosopimus saadaan myös voimaan 29.3.2019 mennessä, on syytä varautua Britannian eroon ensi vuoden maaliskuussa myös ilman sopimusta.

Erosopimuksesta päästiin alustavaan sopuun, kun Britannian hallitus alustavasti 14.11. hyväksyi luonnoksen erosopimuksesta. Sopimus vaatii vielä Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja Britannian parlamentin hyväksynnän. Suomi on ilmoittanut olevansa tyytyväinen siihen, että erosopimuksesta on saavutettu alustava sopu.

Liittokansleri Angela Merkel (vas), pääministeri Theresa May ja presidentti Emmanuel Macron. Kuva: EU

Merkittävimmät avoimet kysymykset

Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja

Iso-Britannian EU-eron myötä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Molemmat osapuolet ovat asettaneet tavoitteekseen kovan rajan välttämisen, mutta käytännössä ratkaisun löytäminen on osoittautunut todella vaikeaksi.

Millä järjestelyillä EU ja Britannia käyvät jatkossa kauppaa

Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman, että Britannialla olisi kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä velvoitteita. EU:n sisämarkkinoilla vallitsee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Näistä viimeistä Britannian hallitus haluaisi rajoittaa.

Yhteiset markkinat edellyttävät yhteistä säätelyä. Muuten osa sisämarkkinoilla toimivista yrityksistä voisivat hyötyä muita yrityksiä kevyemmästä säätelystä. Tämän varmistamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden tulee sitoutua noudattamaan Euroopan unioinin tuomioistuimen päätöksiä, mikä ei käy Britannialle.

Euroopan unioni brexitin jälkeen

EU:n tulevaisuus

Yleinen näkemys EU27:n kesken on, että Britannian kanssa käytäviin neuvotteluihin tulee suhtautua rakentavasti. Tavoitteena on minimoida Britannian lähdön haitalliset vaikutukset. Tulevassa suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Useat jäsenmaat ovat korostaneet, että EU 27:n tulevaisuus on EU:n ja Britannian välisen uuden suhteen sisältöä tärkeämpää. Olennaisinta on unionin yhtenäisyyden turvaaminen.

Komissio julkaisi 1. päivä maaliskuuta 2017  Valkoisen kirjan  jossa esitetään erilaisia kehityssuuntia 27 jäsenvaltion unionille. Siinä tarkastellaan uusien teknologioiden vaikutusta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin, globalisaatiota ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita sekä populismin nousua.

Virastot

EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.

Myös Helsinki haki EMAn sijoituspaikaksi, muttei tullut valituksi.

Meppien määrä

Euroopan parlamentin jäsenmäärä on tällä hetkellä 751. Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti Britannian 73:sta parlamenttipaikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille, jolloin parlamentin jäsenten kokonaismäärä laskee 705:en.

Muutoksen seurauksena myös Suomen edustajien määrä Euroopan parlamentissa nousee 13:sta 14 edustajaan.

EU-puheenjohtajuus

Yksi Iso-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on ollut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi 26. heinäkuuta 2016 uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen.

Uudessa järjestyksessä Viro otti Ison-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla.  Suomen kausi aikaistui alkamaan heinäkuussa 2019. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.

Brexitin vaikutukset Suomelle

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle ja suomalaisille liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle on lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.

Talous ja kauppa, ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen, lisäksi maa haluaa myös neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia. Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n uudessa globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon  mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian viime kuukausina tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Storbritanniens EU-ambassadör Tim Barrow överlämnade avskedsbrevet till Donald Tusk.
Iso-Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow jättää Britannian eroilmoituksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Oleskelu Britanniassa

Matkustaminen

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Viisumivaatimus on EU-kansalaisille epätodennäköinen. Matkailuvapauksiin tuskin tulee muutoksia, koska matkailu on Britanniassa merkittävä teollisuudenala. Todennäköisesti rajoitukset tulisivat voimaan vasta eroprosessin päätyttyä. Kertarysäys ei voi onnistua, koska pelkästään uusiksi laitettavan lainsäädännön määrä on massiivinen ja vie vuosia.

Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa vain koko matkan ajan. Vaatimusta 3-6 kuukauden voimassaoloajalle matkan jälkeen ei ole. Suomen kansalaiset eivät tarvitse viisumia Britanniaan.

Muutto Britanniaan

Britannian EU-jäsenyys jatkuu  toistaiseksi ennallaan eikä EU-kansalaisten asemaan ja oikeuksiin ole tulossa muutoksia niin kauan kuin Britannia on EU:n jäsen. Britannian EU-erosta ja uudesta suhteesta sovitaan tarkemmin Britannian ja muiden EU-maiden välisissä neuvotteluissa, jotka ovat vielä kesken. EU-kansalaisten oikeuksiin ja asemaan liittyen on päästy alustavaan sopuun.

EU-kansalainen, joka oleskelee Britanniassa yli kolme kuukautta voi rekisteröidä oleskeluoikeutensa. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että laillisen oleskeluoikeuden vaatimukset EU-kansalaisena täyttyvät myös ilman virallista rekisteröintiä (esim. opiskelijoilla ja omavaraisilla on oltava sairasvakuutus).

Opiskelu

Koska neuvotteluprosessi on hidas, Britannian EU-jäsenyys jatkuu toistaiseksi ennallaan. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet, velvollisuudet ja vapaa liikkuminen säilyvät ennallaan eroneuvottelujen ajan. Muut EU-jäsenmaat ja Britannia neuvottelevat myös EU-kansalaisten oleskelusta Britanniassa ja brittikansalaisten oleskelusta EU-maissa, mutta neuvottelujen lopputulosta ei voi tässä vaiheessa ennustaa.

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita ja koulutus lienee jatkossakin maalle tärkeä vientituote. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta. Tämä selvinnee vasta neuvottelujen aikana.

Kansalaisuuksista ja Britanniaan muuttamisesta voi lukea lisää suurlähetystön verkkosivuilta.

  • Kysymyksiä ja vastauksia – EU27-maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeudet brexitin jälkeen Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden yhteisen raportin mukaan (Euroopan komissio 17.12.2017)

Seuraa meitä