Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Ajankohtaista 7.2.2019

Tietoa brexitistä

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Kuva: Pixabay Iso-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia.
 Ison-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia. Kuva: Pixabay

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa 29. maaliskuuta 2017. EU:lla ja Isolla-Britannialla on kaksi vuotta aikaa sopia 29.3. 2019 voimaan tulevan eron ehdoista. Neuvosto tekee unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, kansallisia ratifiointeja ei tarvita. Neuvottelujen etenemisessä on kuitenkin ollut haasteita ja esimerkiksi Pohjois-Irlannin asemasta ei olla vieläkään päästy sopuun.

Olemme koonneet yhteen infopaketin Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen sekä perustietoa brexitin etenemisestä. Suurlähetystön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia ihmisten arkeen liittyviin aiheisiin.

Täydennämme infopakettia koko eroprosessin ajan.

Neuvotteluiden käynnistyminen ja suuntaviivat

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29. maaliskuuta, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.

Neuvottelut kestävät kaksi vuotta eroilmoituksen jättöpäivästä, mutta neuvotteluaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella yhteisymmärryksessä Britannian kanssa.  Neuvosto tekee erosopimuksen niin sanotulla vahvistetulla määräenemmistöllä (vaaditaan vähintään 20 jäsenvaltiota, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä). Eron jälkeinen uusi kauppasopimus puolestaan vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Euroopan komissio vetää eroneuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimii Michel Barnier. Hän käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Neuvottelujen eteneminen

Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedotti myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistivat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.  Myös brittiparlamentin pitää hyväksyä erosopimus. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, EU-sopimukset lakkaavat velvoittamasta Britanniaa. Maan täytyy lisäksi kumota laki Euroopan yhteisöstä vuodelta 1972.

Millä eri tavoilla ero voi toteutua?

Sopimuksellinen ero

Euroopan komissio on ilmoittanut, että Britannian EU-eroon on varauduttava ottamalla huomioon kaikki mahdolliset skenaariot. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina pidetään kahta skenaariota. Näistä ensimmäisessä EU ja Britannia löytävät yhteisymmärryksen erosopimuksesta ja se saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä. Toisessa skenaariossa sopimusta ei saada eropäivään mennessä voimaan. Tämän lisäksi on pidetty mahdollisena, että neuvotteluille myöntäisiin lisäaikaa. Mahdollista, mutta epätodennäköistä on myös se, että Britannia järjestäisi uuden kansanäänestyksen.

Jos erosopimus saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä, alkaa tämän jälkeen siirtymäaika. Se kestää 31.12.2020 saakka. Siirtymäajan aikana Britannia noudattaisi EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan. Britannia ei kuitenkaan osallistuisi enää EU-päätöksentekoon eikä EU-toimielinten toimintaan.

Sopimukseton ero

Jos erosopimusta ei saada ajoissa tehtyä ennen eropäivää (29.3.2019), siirtymäkausi ei voi alkaa. Tällöin EU-oikeuden mukaan lukien EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten soveltaminen Britanniassa lakkaa välittömästi 30.3.2019.  Tämä tarkoittaisi, että Britanniasta tulisi EU:n ulkopuolinen eli niin sanottu kolmasmaa ilman erityisjärjestelyjä.

Sopimuksettomassa erossa EU-kansalaiset eivät saisi erityisjärjestelyjä Britanniassa, eikä Britannian kansalaiset EU:ssa. Tullauksen osalta EU soveltaisi rajalla kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja –tariffeja, mukaan lukien tullimääräyksiin ja terveys- ja kasvinsuojelunormeihin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Nämä toimet voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja satamissa, ja siten nostaa yritysten kustannuksia.

Muutokset

Erosta aiheutuu molemmissa tapauksissa väistämättä seurauksia kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille sekä Britanniassa että EU:ssa. Muutokset ovat käsillä joko 30.3.2019 (sopimuksettoman eron tilanteessa) tai 1.1.2021 alkaen (jos erosopimus saadaan aikaan).

EU ja Britannia ovat neuvotelleet intensiivisesti erosopimuksesta ja siihen liitettävästä EU:n ja Britannian yhteisestä poliittisesta julistuksesta, joka käsittelee tulevan suhteen puitteita.

Koska ei kuitenkaan voida olla täysin varmoja siitä, että yhteisymmärrys saavutetaan, on syytä varautua Britannian eroon myös ilman sopimusta.

 

Liittokansleri Angela Merkel (vas), pääministeri Theresa May ja presidentti Emmanuel Macron. Kuva: EU

Merkittävimmät avoimet kysymykset

Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja

Iso-Britannian EU-eron myötä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Molemmat osapuolet ovat asettaneet tavoitteekseen niin sanotun kovan rajan välttämisen, mutta käytännössä ratkaisun löytäminen on osoittautunut todella vaikeaksi.

Millä järjestelyillä EU ja Britannia käyvät jatkossa kauppaa

Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman, että Britannialla olisi kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä velvoitteita. EU:n sisämarkkinoilla vallitsee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Näistä viimeistä Britannian hallitus haluaisi rajoittaa.

Yhteiset markkinat edellyttävät yhteistä säätelyä. Muuten osa sisämarkkinoilla toimivista yrityksistä voisivat hyötyä muita yrityksiä kevyemmästä säätelystä. Tämän varmistamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden tulee sitoutua noudattamaan Euroopan unioinin tuomioistuimen päätöksiä, mikä ei ole sopinut Britannialle.

Euroopan unioni brexitin jälkeen

Virastot

EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.

Meppien määrä

Euroopan parlamentin jäsenmäärä on tällä hetkellä 751. Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti Britannian 73:sta parlamenttipaikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille, jolloin parlamentin jäsenten kokonaismäärä laskee 705:en.

Muutoksen seurauksena myös Suomen edustajien määrä Euroopan parlamentissa nousee tällä tietoa 13:sta 14 edustajaan.

EU-puheenjohtajuus

Yksi Iso-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on ollut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi 26. heinäkuuta 2016 uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen.

Uudessa järjestyksessä Viro otti Ison-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla.  Suomen kausi aikaistui alkamaan heinäkuussa 2019. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.

Brexitin vaikutukset Suomelle

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle ja suomalaisille liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle on lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.

Talous ja kauppa, ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen, lisäksi maa haluaa myös neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia. Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n uudessa globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon  mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Storbritanniens EU-ambassadör Tim Barrow överlämnade avskedsbrevet till Donald Tusk.
Iso-Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow jättää Britannian eroilmoituksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Brexitin vaikutukset kansalaisiin

Matkustaminen

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Tällä hetkellä ei ole vielä täyttä varmuutta siitä, mitä sopimukseton ero käytännössä tarkoittaisi lyhytkestoiseni Iso-Britanniassa vierailemisen osalta. Se voi tarkoittaa joko viisumivapautta tai viisumivelvollisuutta.

Euroopan komissio on marraskuussa 2018 ehdottanut, että Ison-Britannian kansalaiset olisi vapautettava viisumipakosta heidän matkustaessaan unioniin lyhytaikaista oleskelua varten, mutta asian käsittely on vielä kesken.

Matkustusasiakirjana hyväksytään jatkossakin voimassa oleva passi. Sopimukseton brexit saattaa kuitenkin vaikuttaa aikaan, jonka passin tulee olla voimassa matkan päättymisen jälkeen.

Päätöstä ei ole vielä tehty siitä, soveltuuko kansallinen henkilökortti matkustusasiakirjaksi Ison-Britannian ja EU:n välisessä matkustusliikenteessä myös jatkossa.

 

Muutto Britanniaan

Britannian maahantulosäännöistä löydät tietoa:

Suomen kansalainen voi 29.3.2019 saakka EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteiden mukaisesti muuttaa Britanniaan ilman työ- tai oleskelulupaa. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeuksiin, velvollisuuksiin tai vapaaseen liikkumiseen ei tule muutoksia niin kauan kuin Britannia on EU:n jäsen.

Tietoja Britanniaan matkustamisesta sopimuksettoman eron tilanteessa 29.3.2019 jälkeen, mukaan lukien vierailu, opiskelu, työnteko ja perheen luokse muutto:

Opiskelu

Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet, velvollisuudet ja vapaa liikkuminen säilyvät ennallaan eroneuvottelujen ajan. Muut EU-jäsenmaat ja Britannia neuvottelevat EU-kansalaisten oleskelusta Britanniassa ja brittikansalaisten oleskelusta EU-maissa.

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta.

Lisätietoa mm. brexitin vaikutuksista Erasmus-opiskelijoihin löytyy opetuministeriön verkkosivuilta.

 

 

Seuraa meitä