Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Ajankohtaista 11.4.2019

Tietoa brexitistä

Ison-Britannian piti alkuperäisen ilmoituksensa mukaan erota EU:sta 29.3.2019. Keskiviikkona 10. huhtikuuta Britannian pääministeri Theresa May päätyi pyytämään jälleen EU:lta lykkäystä. EU-maiden johtajat päättivät pidentää Britannian EU-eron määräaikaa 31. lokakuuta asti. Ero voi tulla voimaan jo aiemmin, jos Britannia hyväksyy erosopimuksen.

Olemme koonneet yhteen infopaketin Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen sekä perustietoa brexitin etenemisestä. Suurlähetystön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia ihmisten arkeen liittyviin aiheisiin.

Täydennämme infopakettia koko eroprosessin ajan.

Kuva: Pixabay Iso-Britannian lähto tulee muuttamaan unionia.
 Ison-Britannian lähtö tulee muuttamaan unionia. Kuva: Pixabay

Eroprosessi

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät siitä, tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29.3.2017, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.

Neuvottelut kestävät lähtökohtaisesti kaksi vuotta eroilmoituksen jättöpäivästä, mutta neuvotteluaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella yhteisymmärryksessä Britannian kanssa.  Neuvosto tekee unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, eikä kansallisia ratifiointeja tarvita. Eron jälkeinen uusi kauppasopimus puolestaan vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Euroopan komissio vetää eroneuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimii Michel Barnier. Hän käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti. Suuntaviivat, neuvotteluohjeet, tehdyt päätökset ja päätelmät sekä tietoa neuvotteluprosessista löytyy neuvoston pääsihteeristön verkkosivuilta.

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Neuvottelujen eteneminen

Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedotti myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistivat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti. Suuntaviivat, neuvotteluohjeet, tehdyt päätökset ja päätelmät sekä tietoa neuvotteluprosessista löytyy neuvoston pääsihteeristön verkkosivuilta.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi erosopimuksen kokouksessaan 25.11.2018. Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Myös brittiparlamentin pitää hyväksyä erosopimus.

Lisätietoja erosopimuksesta valtioneuvoston kanslian sivuilla: Brexit-erosopimus

Millä eri tavoilla ero voi toteutua?

Sopimuksellinen ero

Euroopan komissio on ilmoittanut, että Britannian EU-eroon on varauduttava ottamalla huomioon eri skenaariot: erosopimuksen voimaantulon, sopimuksettoman eron tai brexitin peruuntumisen.

Jos erosopimus saadaan voimaan, alkaa niin kutsuttu siirtymäaika. Se kestää vähintään 31.12.2020 saakka. Siirtymäaikaa voidaan pidentää kerran, enintään vuoden 2022 loppuun. Siirtymäajan aikana Britannia noudattaisi EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan. Britannia ei kuitenkaan osallistuisi enää EU-päätöksentekoon eikä EU-toimielinten toimintaan.

Sopimukseton ero

Jos erosopimusta ei saada ajoissa tehtyä ennen eropäivää, siirtymäkausi ei voi alkaa. Tällöin EU-oikeuden mukaan lukien EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten soveltaminen Britanniassa lakkaa välittömästi. Tämä tarkoittaisi, että Britanniasta tulisi EU:n ulkopuolinen eli niin sanottu kolmasmaa ilman erityisjärjestelyjä.

Sopimuksettomassa erossa EU-kansalaiset eivät automaattisesti saisi erityisjärjestelyjä Britanniassa, eivätkä Britannian kansalaiset EU:ssa. Tullauksen osalta EU soveltaisi rajalla kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja –tariffeja, mukaan lukien tullimääräyksiin ja terveys- ja kasvinsuojelunormeihin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Nämä toimet voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja satamissa, ja siten nostaa yritysten kustannuksia. Komissio on antanut useita lainsäädäntöehdotuksia, tiedonantoja ja tiedotteita varautumisesta Britannian EU-eroon.

Muutokset

Erosta aiheutuu molemmissa tapauksissa väistämättä seurauksia kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille sekä Britanniassa että EU:ssa.

EU ja Britannia ovat neuvotelleet intensiivisesti erosopimuksesta ja siihen liitettävästä EU:n ja Britannian yhteisestä poliittisesta julistuksesta, joka käsittelee tulevan suhteen puitteita.

Koska ei kuitenkaan voida olla täysin varmoja siitä, että yhteisymmärrys saavutetaan, on syytä varautua Britannian eroon myös ilman sopimusta.

 

Liittokansleri Angela Merkel (vas), pääministeri Theresa May ja presidentti Emmanuel Macron. Kuva: EU

Merkittävimmät avoimet kysymykset

Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja

Iso-Britannian EU-eron myötä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Molemmat osapuolet ovat asettaneet tavoitteekseen niin sanotun kovan rajan välttämisen, mutta käytännössä ratkaisun löytäminen on osoittautunut todella vaikeaksi.

Millä järjestelyillä EU ja Britannia käyvät jatkossa kauppaa

Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman, että Britannialla olisi kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä velvoitteita. EU:n sisämarkkinoilla vallitsee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Näistä viimeistä Britannian hallitus haluaisi rajoittaa.

Yhteiset markkinat edellyttävät yhteistä säätelyä. Muuten osa sisämarkkinoilla toimivista yrityksistä voisivat hyötyä muita yrityksiä kevyemmästä säätelystä. Tämän varmistamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden tulee sitoutua noudattamaan Euroopan unioinin tuomioistuimen päätöksiä, mikä ei ole sopinut Britannialle.

Euroopan unioni brexitin jälkeen

Virastot

EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.

Meppien määrä

Euroopan parlamentin jäsenmäärä on tällä hetkellä 751. Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti Britannian lähtiessä sen 73:sta parlamenttipaikasta 27 jaettaisiin muille jäsenmaille, jolloin parlamentin jäsenten kokonaismäärä laskisi 705:en.

Muutoksen seurauksena myös Suomen edustajien määrä Euroopan parlamentissa nousisi 13:sta 14 edustajaan.

EU-puheenjohtajuus

Yksi Iso-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on ollut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi 26. heinäkuuta 2016 uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen.

Uudessa järjestyksessä Viro otti Ison-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla.  Suomen kausi aikaistui alkamaan heinäkuussa 2019. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.

Brexitin vaikutukset Suomelle

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle ja suomalaisille liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle on lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.

Talous, kauppa ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska neuvottelut uudesta kauppasuhteesta eivät ole vielä käynnistyneet. Myöskään kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen. Tämän lisäksi maa haluaa neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia. Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n uudessa globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Storbritanniens EU-ambassadör Tim Barrow överlämnade avskedsbrevet till Donald Tusk.
Iso-Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow jättää Britannian eroilmoituksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Brexitin vaikutukset kansalaisiin

Matkustaminen

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Britannian hallitus on todennut, ettei se aio vaatia viisumia Britanniaan lyhyeksi ajaksi matkustavilta EU-kansalaisilta.

Matkustusasiakirjana hyväksytään jatkossakin voimassa oleva passi. Sopimukseton brexit saattaa kuitenkin vaikuttaa aikaan, jonka passin tulee olla voimassa matkan päättymisen jälkeen. Lue lisää Britannian maahantulosäännöksistä EU-eron jälkeen (en).

Muutto Britanniaan

Britannian maahantulosäännöistä löydät tietoa:

Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeuksiin, velvollisuuksiin tai vapaaseen liikkumiseen ei tule muutoksia niin kauan kuin Britannia on EU:n jäsen.

Tietoja Britanniaan matkustamisesta sopimuksettoman eron tilanteessa, mukaan lukien vierailu, opiskelu, työnteko ja perheen luokse muutto:

Opiskelu

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta. Lisätietoja ajankohtaisesta tilanteesta päivitetään muun muassa Universities UK -verkkopalveluun (en).

Lisätietoa mm. brexitin vaikutuksista Erasmus-opiskelijoihin löytyy opetuministeriön verkkosivuilta.

 

 

Seuraa meitä