EU:n ulkopolitiikan historia ja kehitys
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) luotiin Euroopan unioniin alun perin Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992. Siitä alkaen sitä on kehitetty perussopimuksilla. Uuden vuosituhannen koittaessa kasvoi tarve EU:n entistä vahvempaan kansainvälispoliittiseen ja globaaliin rooliin. Lissabonin sopimus (voimaan 1.12.2009) tarjoaa oikeudellisen pohjan unionin ulkopolitiikalle. Sopimus toi yhteiseen ulkopolitiikkaan merkittäviä uudistuksia.
Lissabonin sopimuksella unionista tehtiin entistä laaja-alaisempi toimija ulkosuhteissa. Se sai oman ulkosuhdehallinnon ja uusi korkea ulko- ja turvallisuuspoliittinen virka päätettiin perustaa unionin hallintorakenteisiin. Euroopan unionia edustaa nyt ulkosuhteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tämä niin kutsuttu EU-ulkoministeri puhuu maailmalla ja kannanotoissaan kaikkien EU-jäsenmaiden ”yhteisellä äänellä”.
EU:n ulkosuhdehallinto
EU:n ulkosuhdehallinto (EUH, eng. EEAS) luotiin Lissabonin sopimuksella. Sen perustaminen vahvistettiin virallisesti heinäkuussa 2010. Ulkosuhdehallinto luo ”EU-diplomatian” perustan. Se koostuu entisistä komission ja neuvoston ulkopoliittisista yksiköistä ja työntekijöistä sekä EU-maiden lähettämästä ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä.
Ulkosuhdehallinto auttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa suunnittelussa ja koordinoinnissa, mutta sen toimet tukevat myös komission puheenjohtajaa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa.
Ulkosuhdehallinto on toiminnallisesti itsenäinen toimielin eli se ei toimi suoraan neuvoston tai komission alaisuudessa. Ulkosuhdehallinnon päämaja on Brysselissä, missä myös sen keskushallinto sijaitsee. Euroopan ulkosuhdehallintoon kuuluu sekä siviili- että sotilashenkilöstöä.
Ulkosuhdehallinnon palveluksessa työskentelee noin 1500 virkamiestä. Ulkosuhdehallintoon kuuluvat lisäksi kaikki EU:n edustustot unionin ulkopuolisissa maissa. Näitä on tällä hetkellä noin 140.
EU:n ensimmäisenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimi vuosina 2009-2014 entinen kauppakomissaari Britannian Catherine Ashton. Marraskuussa 2014 tehtävässä aloitti italialainen Federica Mogherini. Hän toimi myös varapuheenjohtajana Jean-Claude Junckerin johtamassa komissiossa.
Nykyinen korkea edustaja, von der Leyenin komissioon kuuluva Josep Borrell, astui virkaansa 1. joulukuuta 2019.

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet
Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnan tavoitteita linjataan vuonna 2016 julkaistussa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa. Globaalistrategiassa tavoitellaan EU:n globaalin vaikuttavuuden lisäämistä, yhtenäisyyden vahvistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden tiivistämistä.(Linkki toiselle web-sivustolle.)
(avautuu uuteen ikkunaan). Globaalistrategiassa tavoitellaan EU:n globaalin vaikuttavuuden lisäämistä, yhtenäisyyden vahvistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden tiivistämistä.
EU on jatkanut työtä globaalistrategiassa määritellyn EU:n ulkoisen ja sisäisen toimintakyvyn ja yhtenäisyyden kehittämiseksi muun muassa keväällä 2022 hyväksytyllä strategisella kompassi(Linkki toiselle web-sivustolle.)lla. Strateginen kompassi huomioi Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen ja on konkreettinen strategia EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämiseksi. Se sisältää tavoitteita sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi, kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi, EU:n nopean toiminnan ja kriisinhallinnan tehostamiseksi, sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi sekä EU:n yhteistoimintakyvyn parantamiseksi.