Saavutettavuustyökalut

Kuva:

EU:n ulkopolitiikan historia ja kehitys

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) luotiin Euroopan unioniin alun perin Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992. Siitä alkaen sitä on kehitetty perussopimuksilla. Uuden vuosituhannen koittaessa kasvoi tarve EU:n entistä vahvempaan kansainvälispoliittiseen ja globaaliin rooliin. Lissabonin sopimus (voimaan 1.12.2009) tarjoaa oikeudellisen pohjan unionin ulkopolitiikalle. Sopimus toi yhteiseen ulkopolitiikkaan merkittäviä uudistuksia.

Lissabonin sopimuksella unionista tehtiin entistä laaja-alaisempi toimija ulkosuhteissa. Se sai oman ulkosuhdehallinnon ja uusi korkea ulko- ja turvallisuuspoliittinen virka päätettiin perustaa unionin hallintorakenteisiin. Euroopan unionia edustaa nyt ulkosuhteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tämä niin kutsuttu EU-ulkoministeri puhuu maailmalla ja kannanotoissaan kaikkien EU-jäsenmaiden ”yhteisellä äänellä”.

EU:n ulkosuhdehallinto

EU:n ulkosuhdehallinto (EUH, eng. EEAS) luotiin Lissabonin sopimuksella. Sen perustaminen vahvistettiin virallisesti heinäkuussa 2010. Ulkosuhdehallinto luo ”EU-diplomatian” perustan. Se koostuu entisistä komission ja neuvoston ulkopoliittisista yksiköistä ja työntekijöistä sekä EU-maiden lähettämästä ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä.

Ulkosuhdehallinto auttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa suunnittelussa ja koordinoinnissa, mutta sen toimet tukevat myös komission puheenjohtajaa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa.

Ulkosuhdehallinto on toiminnallisesti itsenäinen toimielin eli se ei toimi suoraan neuvoston tai komission alaisuudessa. Ulkosuhdehallinnon päämaja on Brysselissä, missä myös sen keskushallinto sijaitsee. Euroopan ulkosuhdehallintoon kuuluu sekä siviili- että sotilashenkilöstöä.
Ulkosuhdehallinnon palveluksessa työskentelee noin 1500 virkamiestä. Ulkosuhdehallintoon kuuluvat lisäksi kaikki EU:n edustustot unionin ulkopuolisissa maissa. Näitä on tällä hetkellä noin 140.

EU:n ensimmäisenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimi vuosina 2009-2014 entinen kauppakomissaari Britannian Catherine Ashton. Marraskuussa 2014 tehtävässä aloitti italialainen Federica Mogherini. Hän toimii myös varapuheenjohtajana Jean-Claude Junckerin johtamassa komissiossa.

Kuva: The European Council
Presidentti Sauli Niinistö ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini.Kuva: The European Council

Globaalistrategia

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe” Eurooppa-neuvostolle 28. kesäkuuta 2016. Jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian toimeenpanoon yhdessä EU-instituutioiden kanssa.

Strategiassa linjataan EU:n yhteinen visio ja toimintasuunnitelma EU:n toimille maailmassa. Se linjaa yhteisen päämäärän ja yhtenäistä toimintaa kaikilla politiikan aloilla. Toimillaan EU tulee edistämään rauhaa ja turvallisuutta, vaurautta, demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä toimimalla yhtenäisesti, osallistumalla globaalisti, kantamalla vastuuta ja panostamalla kumppanuuksiin.

EU:lla on strategiassa viisi ensisijaista tavoitetta:

Unionin turvallisuus
EU:n globaalistrategia alkaa EU:n sisältä. EU vahvistaa toimiaan puolustuksen, kyberturvallisuuden, terrorismin torjunnan, energian ja strategisen viestinnän alalla.

Valtioiden ja yhteiskuntien kriisinsietokyky EU:n itäisessä ja eteläisessä naapurustossa
Valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyyn Keski-Aasiaan asti ulottuvassa itäisessä, ja Keski-Afrikkaan asti ulottuvassa eteläisessä naapurustossamme panostetaan. EU tukee erilaisia väyliä selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja kehittää tehokkaampaa muuttoliikepolitiikkaa Eurooppaa ja sen kumppaneita varten.

Tiukkoihin ja oikeudenmukaisiin ehtoihin perustuva liittymisprosessi on Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kriisinsietokyvyn vahvistamisen kannalta elintärkeä.

Yhdennetty lähestymistapa konflikteihin
EU osallistuu rauhanrakentamiseen ja edistää inhimillistä turvallisuutta. Se ehkäisee kriisejä viipymättä ja panostaa vakauttamiseen.

Yhteistyöhön perustuvat alueelliset järjestelmät

Maailmassa, johon kohdistuu samanaikaisesti globaaleja ja paikallisia paineita, on alueellinen dynamiikka erityisen tärkeää.  EU tukee yhteistyöhön perustuvia alueellisia järjestelmiä kaikkialla maailmassa.
Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain kokonaisvaltaisilla sopimuksilla, jotka perustuvat laajapohjaisiin, syviin ja kestäviin alueellisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. EU edistää ja tukee näitä.

Globaalihallinta 2000-luvulla
EU on sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan maailmanjärjestykseen, jolla turvataan ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja pääsy maapallon yhteisiin luonnonvaroihin. Tämä sitoumus merkitsee pyrkimystä pikemminkin muuttaa nykyistä järjestelmää kuin vain pitää se ennallaan.
EU tukee YK:ta ja pyrkii kehittämään maailmanlaajuisesti koordinoituja toimia kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa.

 

Seuraa meitä