EU:n keinot torjua veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua
EU:lla on olemassa monia keinoja, joiden avulla se puuttuu veronkiertoon ja aggressiiviseen veronsuunnitteluun. Myös uusia direktiivejä on suunnitteilla.
”Tilanne on muuttunut viimeisten vuosien aikana selvästi, ja viimeaikaisten tapahtumien jälkeen EU-maiden sitoutuminen on selvästi lisääntynyt. Siten myös direktiiviehdotukset ovat edenneet todella nopeasti”, kertoo valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare.
Automaattista tietojenvaihtoa
Tällä hetkellä sata valtiota on antanut poliittisen sitoumuksen OECD-standardin kaltaisen automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta. Puolet valtioista aloittaa automaattisen tietojenvaihdon tänä vuonna ja loput ensi vuonna. EU-valtioista kaikki Itävaltaa lukuun ottamatta aloittavat tänä vuonna.
Järvikare kertoo, että myös veroparatiiseiksi kutsuttavia valtioita, kuten esimerkiksi Panama, on sitoutunut tietojenvaihtoon.
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston 9.6. järjestämässä Panaman paperit ja verotuksen eurooppalaiset ulottuvuudet –seminaarissa keskustelemassa olivat mepit Pirkko Ruohonen-Lerner ja Heidi Hautala, Panama-papereiden tutkintaan osallistunut toimittaja Minna Knus-Galán sekä vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare.
Ylen MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán kertoi Panama-papereiden tutkintaan ottaneen osaa 400 toimittajaa ympäri maailmaa.
”Automaattinen tietojenvaihto tarkoittaa, että pankkien ja muiden finanssilaitosten tulee tutkia ja tunnistaa asiakkaansa ja kerätä näiden tilitiedot. Tilitiedot tulee lähettää ensin oman valtion verohallinnolle, joka puolestaan lähettää tiedot automaattisesti asiakkaiden asuinvaltioiden verohallinnolle. Tietojen mukana on myös veronumero, jolla verovelvollinen voidaan liittää muihin veroviranomaisten saatavilla oleviin tietoihin.
Selvitysvelvollisuuteen kuuluu myös Holding-yhtiöiden takana olevien sijoittajien tiedot – eli myös välillisistä omistuksista pitäisi tämän jälkeen saada tietoa”, selvittää Järvikare.
Automaattinen tietojenvaihto mahdollistaa myös lisätietojen kyselyn, jos tiedoista paljastuu jotain epäilyttävää. Tämä on mahdollista verosopimusten tietojenantosopimusten sekä EU:n ja OECD:n sopimusten perusteella.
Suuri kiinnijäämisen riski
Tämän lisäksi tämän vuoden puolella on alkamassa tuloveroja koskevien ennakkopäätösten tietojenvaihto viranomaisten välillä kaikkien EU-jäsenvaltioiden kesken.
Järvikareen mukaan kansainvälinen tietojenvaihto laajenee niin, että kiinnijäämisen riski alkaa olla huomattava. ”Hyvin vaikeaa on tämän jälkeen piilottaa tuloja ja omistuksia”, toteaa Järvikare.
OECD julkisti myös monenkeskisen verosopimuksen, jonka tähän mennessä 68 valtiota on allekirjoittanut. Tämän sopimuksen ansiosta verosopimuksiin tehtävät muutokset tulevat voimaan kaikilla sopimukseen liittyneillä valtioilla yhdellä kertaa. Jokaisen valtion ei tarvitse erikseen neuvotella joka sopimusta erikseen.
Kaksi direktiiviä veronkierron estämiseksi
EU:ssa on olemassa myös kaksi hyväksyttyä direktiiviä veronkierron estämiseksi. Järvikareen mukaan direktiivien merkittävin sisältö on vuonna 2019 voimaan tuleva korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, koska sillä on suurimmat taloudelliset vaikutukset täytäntöönpantuna.
”Tämä EU:n direktiivi koskee myös niin sanottuja ulkoisia korkoja eli ihan riippumattomilta osapuolilta otettavia korkoja, joissa kuitenkin harvemmin tällaista verosuunnittelun näkökulmaa on mukana.”
Maakohtainen raportointi
Lisäksi voimassa on maakohtainen veroraportointi. Tänä vuonna yhtiöt, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa, raportoivat tietojaan ensimmäistä kertaa viranomaisille. Raportointivelvolliset yhtiöt on rajattu isoihin konserneihin. Järvikareen mukaan raportoinnin avulla voidaan pyytää yhtiöltä lisätietoja ja tarkastella sen verotusta tarkemmin.
”Valitettavasti liikevaihtoraja raportointivelvollisuuden piiriin kuuluviin yrityksiin nostettiin 750 miljoonaan euron tasolle, olisin itse kannattanut 40 miljoonaa”, pohtii Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps, ECR). ”Asiassa on kuitenkin päädytty kompromissiin, jossa asiaan palataan uudelleen neljän vuoden kuluttua. Tänä aikana mahdolliset puutteet ja parannukset arvioidaan, ja toivon mukaan myös liikevaihtoraja otetaan silloin uudelleen käsittelyyn”, Ruohonen-Lerner jatkaa.
”750 miljoonan euron raja on peräisin läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD:sta”, Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (vihr, Greens/EFA) lisää. ”Suomessa suureksi luokiteltavat yritykset jäävät tuon rajan alle, ja meillä on ollut vakava yritys saada raporointivelvollisuusraja 40 miljoonaan euroon”, vahvistaa Hautala.
EU valmistelee myös muita keinoja torjua veronkiertoa. Näitä ovat esimerkiksi veroviranomaisten pääsyn mahdollistaminen rahanpesuinformaatioon sekä listan käyttöönotto yhteistyöhaluttomista kolmansista maista. Komissio on myös antanut direktiiviehdotuksen julkisesta veroraportoinnista.
EU valmistelee myös uutta direktiiviehdotusta koskien verokonsulttien ilmoittamisvelvollisuutta.
Lue lisää aiheesta:
- Verotuksen maakohtainen raportti
- Panama-vuotoja tarkasteleva tutkintavaliokunta pähkinänkuoressa – EuroparlTV
