Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Commission

Usein kysyttyä

Tähän osioon olemme koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Euroopan unioniin.

Kuva: European Union 2013 – European Parliament

Mitkä maat kuuluvat Euroopan unioniin?

Toistaiseksi jäsenvaltioita on 28.

EU-maat ja liittymisvuodet:

  • 1951 Belgia, Hollanti, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa
  • 1973 Irlanti, Iso-Britannia, Tanska
  • 1981 Kreikka
  • 1986 Espanja, Portugali
  • 1995 Itävalta, Ruotsi, SuomiEuro
  • 2004 Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro
  • 2007 Bulgaria, Romania
  • 2013 Kroatia

Tietoa EU:n jäsenvaltioista Europa-portaalissa.

Mikä on EU:n väkiluku?

EU:n väkiluku on noin 510 miljoonaa (2016).

Mitkä maat kuuluvat Schengenin sopimukseen?

EU:n jäsenvaltioista 22 soveltaa tällä hetkellä Schengen-säännöstöä täysimääräisesti. Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska sekä Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Lisäksi Norja, Islanti ja Sveitsi soveltavat Schengen-säännöstöä.

EU-maista Schengenin sopimusalueeseen eivät kuulu Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Kypros, Romania ja Bulgaria.

Schengenin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden välillä ei suoriteta rajatarkastuksia. Ilman matka-asiakirjoja ei silti voi matkustaa, vaan mukana on oltava joko passi tai henkilökortti. Jäsenvaltiot voivat turvalausekkeen nojalla ottaa tilapäisesti tarkastukset uudelleen käyttöön Euroopan unionin sisällä, jos kyseessä on vakava yleiseen politiikkaan tai turvallisuuteen kohdistuva uhka.

Mitkä maat kuuluvat euroalueeseen?

Tällä hetkellä euroalueeseen kuuluu 19 EU:n 28 jäsenmaasta: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Viro.

Missä muissa maissa käytetään euroa?

Euroopan maat, jotka käyttävät euroa Euroopan unionin kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan virallisen järjestelyn mukaisesti: Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio.

Maat ja alueet, joissa euro on käytössä ilman virallista järjestelyä: Andorra, Montenegro ja Kosovo.
Merentakaiset alueet ja saaret, jotka joko kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltioista tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä: Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion, Saint-Pierre ja Miquelon sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet.

Mitkä ovat EU:n neljä vapautta?

Neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus työskennellä ja opiskella missä tahansa jäsenmaassa. Sisämarkkinat toteutuivat pääosin vuonna 1993 rajojen avauduttua jäsenmaiden välillä, mutta prosessi ei ole vielä valmis. Sisämarkkinoita on avattu tämän jälkeenkin erilaisilla toimilla, esimerkiksi vuonna 2006 hyväksytyn palveludirektiivin avulla.

Mitkä ovat EU:n perustamissopimukset?

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa 18. huhtikuuta 1951. Se tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952 ja päättyi 23. heinäkuuta 2002.

Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa 25. maaliskuuta 1957, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1958. Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus allekirjoitettiin samaan aikaan.

Sulautumissopimus allekirjoitettiin Brysselissä 8. huhtikuuta 1965, ja se on ollut voimassa 1. päivästä heinäkuuta 1967 lähtien. Sopimuksella perustettiin silloisten kolmen erillisen yhteisön yhteinen komissio ja yhteinen neuvosto.

Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa ja Haagissa, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987. Yhtenäisasiakirjassa määrättiin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista.

Sopimus Euroopan unionista allekirjoitettiin Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992, ja se tuli voimaan 1. marraskuuta 1993. Maastrichtin sopimuksella muutettiin Euroopan talousyhteisön nimi Euroopan yhteisöksi. Lisäksi siinä määrättiin uusista jäsenvaltioiden hallitusten välisen yhteistyön muodoista, muun muassa puolustuksen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Näin Maastrichtin sopimuksella luotiin vanhan yhteisöjärjestelmän tilalle uusi ”kolmen pilarin” rakenne, jonka sisältö oli osaksi poliittinen ja osaksi taloudellinen. Tämä rakenne nimitettiin Euroopan unioniksi (EU).

Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 1999. Amsterdamin sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta.

Nizzan sopimus allekirjoitettiin 26. helmikuuta 2001, ja se tuli voimaan 1. helmikuuta 2003. Sen keskeisenä tavoitteena oli toimielinten uudistaminen siten, että unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös sen jälkeen, kun se vuonna 2004 laajentui käsittämään 25 jäsenvaltiota. Nizzan sopimuksesta, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta on laadittu yhteinen, konsolidoitu toisinto.

Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 ja se tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta, joka nimettiin uudelleen Sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta. Lissabonin sopimus ei korvaa aiempia sopimuksia vaan muuttaa niitä. Tavoitteena oli selkiyttää päätöksentekojärjestelmää. Sopimus teki Euroopan unionista oikeushenkilön.

Mitä kieliä käytetään EU:n toimielimissä?

EU:ssa on 24 virallista kieltä. Ne ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari, viro, kroatia ja viro.

Mitä eroa on EU:lla ja EY:llä?

Euroopan yhdentyminen alkoi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamisella vuonna 1951. Vuonna 1957 solmittiin sopimukset Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näiden toimeenpanoelimet yhdistettiin vuonna 1967, ja niitä alettiin kutsua EY:ksi. Euroopan unionin rakenteet luotiin Maastrichtin sopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 1993.

Lissabonin sopimuksen myötä erottelu Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin välillä lakkautettiin, ja unionista tuli yhtenäinen oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön kaikessa toiminnassa.

Miten EU:sta erotaan?

Lissabonin sopimuksen mukaan “Jokainen jäsenvaltio voi päättää erota Euroopan unionista valtiosääntönsä mukaisesti”.

Jäsenvaltion tulee ilmoittaa eroaikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle, joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Sen jälkeen EU neuvottelee jäsenvaltion kanssa eroamismenettelyistä ja myöhemmistä suhteista unioniin. Ellei eroamissopimusta saada aikaan, tulee ero voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta.

Mikään jäsenvaltio ei ole vielä eronnut unionista, mutta Ison-Britannian EU-eroneuvottelut käynnistyivät maaliskuussa 2017. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi unionista vuonna 1979 kansanäänestyksellä ja myös Färsaaret ovat jättäytyneet unionin ulkopuolelle.

Kuva: European Parliament

Miten voin hakea EU-rahaa?

Pääsääntöisesti EU-rahaa voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukea haetaan kansallisilta viranomaisilta, kuten maakuntaliitoilta, aluehallintovirastoilta ja ELY-keskuksilta. Erillisohjelmien kautta tuettavat hankkeet taas edellyttävät useimmiten yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Tukea näihin hankkeisiin haetaan suoraan Euroopan komissiolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavien hakuilmoitusten perusteella.

Työskentely toisessa jäsenvaltiossa?

Suomen kansalaisilla on samat oikeudet työskennellä toisessa EU/ ETA-maassa kuin niiden kansalaisillakin. ETA-maita ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Työvoiman vapaa liikkuminen koskee myös Sveitsiä. EU/ETA-alueen kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa toiseen EU/ETA-maahan, mutta kolmen kuukauden jälkeen maassa on rekisteröidyttävä.

Toisen EU-maan kansalaiseen pätevät samat työsuhteen ehdot kuin maan omiin kansalaisiin. Jokaisella EU:n kansalaisella on sama oikeus liittyä ammattiyhdistykseen ja käyttää järjestäytymisoikeutta työntekijänä kuin isäntämaan kansalaisilla.

Työskentelyä julkisen hallinnon piirissä on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi sellaiset virat ja tehtävät, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, voidaan varata vain oman maan kansalaisille.
EU:n laajentumisen myötä osa vanhoista jäsenmaista on lisäksi asettanut uusien EU-maiden työntekijöiden liikkumiselle rajoituksia.

Tietoja työnhausta Euroopassa, avoimista työpaikoista, työ- ja elinoloista sekä mahdollisesti vaadittavista luvista saa EURES-työnvälityspalveluun kuuluvilta EURES-neuvojilta.

Mitä asiakirjoja tarvitsen matkustaessani EU-alueella?

Suomen kansalainen tarvitsee EU-maissa matkustaessaan matkustusasiakirjan, eli joko passin tai uudenmallisen, vuoden 1999 jälkeen myönnetyn henkilökortin. Pohjoismaissa matkustaessa myös ajokortti käy Suomen kansalaiselle matkustusasiakirjasta.
Schengen-alueen sisällä ei ole rajatarkastuksia, mutta henkilöllisyys on voitava todistaa tarvittaessa.

Passi on edelleen varmin ja tunnetuin matkustusasiakirja.
Jos matkustaja on muun kuin EU-maan kansalainen, tulee maahantulosäännökset tarkistaa oman maan lähetystöstä tai konsulaatista.

Maahanmuuton lisäännyttyä ja pakolaiskriisin myötä EU-maiden välille on voinut tulla rajatarkastuksia, jotka kannattaa tarkistaa aina kunkin maan viranomaiselta.

Tavaroiden veroton tuonti EU-alueelta?

Tavaroiden tuonti henkilökohtaiseen käyttöön on vapaata, kun ostomaassa on suoritettu arvonlisäveromaksu ja muut mahdolliset veroluontoiset maksut, esimerkiksi valmistevero. Poikkeuksista tärkeimmät koskevat savukkeita, polttoaineita, lääkeaineita, ampuma-aseita, antiikkiesineitä ja ajoneuvoja.

Savukkeita saa tuoda EU-maista omaan käyttöön, mutta niissä on oltava suomalaisten vaatimusten mukaiset varoitusmerkinnät. Polttoainetta saa tuoda verotta rajallisen määrän. Lääkeaineita voi tuoda toisista EU-maista henkilökohtaiseen käyttöön pääsääntöisesti vuoden tarvetta vastaavan määrän. Ampuma-aseiden tuonnissa on rajoituksia. Antiikkiesineen maastavientiin tarvitaan useimmissa EU-maissa lupa.

Yksityishenkilön toisesta EU-maasta ostamasta ajoneuvosta ei saa periä niin sanottua autoveron ei-arvonlisäveroa (ELV). Ajoneuvoista maksetaan kuitenkin autoveroa. Niin sanotun muuttoauton verot ovat alhaisemmat, vaatimuksena on pääsääntöisesti vähintään vuoden oleskelu ulkomailla.
Ahvenanmaa ja Kanariansaaret rinnastetaan tuonnissa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näiltä alueilta alkoholia ja savukkeita voi tuoda rajoitetusti.

Kaupallinen tuonti on aina verollista. Tuontisäännöt kannattaa aina tarkistaa tullista.

Oleskelu toisessa EU-maassa

EU-maiden kansalaiset voivat oleskella vapaasti kolme kuukautta toisessa EU-maassa. Määräajan päätyttyä oleskelu on rekisteröitävä. Sama pätee myös Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisia. EU-kansalaisena voi aloittaa työnteon heti saavuttuaan toiseen maahan. Oleskeluun tarvitaan voimassa oleva henkilökortti tai passi.

Eläkeläisenä asuminen Espanjassa tai Virossa?

EU/ETA-alueen kansalaiset voivat oleskella vapaasti toisessa EU/ETA-valtiossa kolmen kuukauden ajan. Yli kolmen kuukauden oleskelu vaatii rekisteröitymisen. Eläkepäiviä toisessa EU/ETA-maassa voi viettää, kunhan voi osoittaa, että tulot riittävät siellä elämiseen.

Toiseen EU-maahan muuttaessa siirrytään sen terveydenhuollon piiriin. Palvelut saattavat poiketa Suomen vastaavista, esimerkiksi lääkekorvaustasot vaihtelevat maittain. On hyvä muistaa, että jos kuuluu esimerkiksi Espanjan terveydenhuoltojärjestelmään, ei ole Suomessa oikeutettu samoihin etuisuuksiin kuin jos asuisi siellä.

Verotus toisessa EU-maassa määräytyy sen lainsäädännön sekä sen Suomen kanssa mahdollisesti solmimien verotussopimuksien mukaisesti. Oman eläkkeen maksu ja verotus kannattaa aina tarkistaa eläketurvakeskuksesta ja verohallinnosta.

Saako eläkettä myös ulkomailla tehdyistä työvuosista?

EU/ETA-sopimus takaa, että toisessa maassa ansaittu eläke maksetaan työntekijälle siihen maahan, johon hän asettuu viettämään eläkepäiviään. Eläkettä haetaan asuinmaan eläketurvasta vastaavalta viranomaiselta.

Joissakin tapauksissa ulkomaisista työsuhteista kertyy eläkettä sekä lakisääteiseen että työnantajan eläkejärjestelmään. Itselleen kuuluvien etujen saamisen varmistaa parhaiten säilyttämällä tositteet työskentelystä.

Eläkkeiden suuruuteen vaikuttavat myös valtioiden kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset, joita Suomi on solminut joidenkin maiden kanssa.

Miten saan tarvitsemani hoidon, jos sairastun ulkomailla?

Äkillisissä sairastumistapauksissa tilapäisen EU/ETA-maissa tai Sveitsissä oleskelun aikana hoitoa saa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kortilla saa välttämättömän sairaanhoidon esimerkiksi tapaturmiin ja kroonisen sairauden vaatimaan välttämättömään tarpeeseen samaan hintaan ja samoilla menettelyillä kuin paikalliset.

Hoidon saa toki ilman korttiakin, mutta kortti helpottaa ja nopeuttaa käytännön järjestelyitä. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin saa Kelasta. Lisäksi matkalle lähtiessä kannattaa hankkia asianmukainen matkavakuutus.

Saako kaikissa EU-maissa äitiyslomaa?

EU:n lainsäädäntö takaa vanhemmille oikeuden vähintään kolmen kuukauden vanhempainlomaan, kun perheeseen syntyy tai on adoptoitu lapsi. Jäsenmaat voivat myöntää tätä pidempiä lomia. Äitiyslomien pituudet ja niiden aikana maksettavat korvaukset ovatkin hyvin erilaisia eri maissa.

Miten voin valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Valitus tehdään suoraan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Ranskaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista turvaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen päätöksien kansallista täytäntöönpanoa valvova Euroopan neuvoston ministerikomitea. Ulkoministeriö vastaa Suomen valtion edustamisesta kansainvälisissä ihmisoikeuksia käsittelevissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä.

Ihmisoikeusvalituksen tekeminen edellyttää:

  • väite siitä, että viranomainen on loukannut ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta,
  • kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty ja
  • valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (englanniksi).

Kuva: Hannu Holopainen

Paljonko EU-jäsenyys maksaa Suomelle?

Vuonna 2015 Suomen nettomaksu oli 488 miljoonaa euroa. Nettomaksu on pienentynyt vuodesta 2014, jolloin se oli 809 miljoonaa euroa. Suomi on yksi vähiten maksavista maista.

Kuinka monta suomalaista edustajaa on Euroopan parlamentissa ja keitä he ovat?

Vaalikaudelle 2014-2019 valittiin 13 suomalaista meppiä (Member of the European Parliament). Kaikkiaan parlamentissa on 751 edustajaa.
Suomalaiset edustajat ovat:

  • Jussi Halla-Aho (ps, ECR)
  • Heidi Hautala (vihr, Greens/EFA)
  • Liisa Jaakonsaari (sdp, S&D)
  • Anneli Jäätteenmäki (kesk, ALDE)
  • Miapetra Kumpula-Natri (sdp, S&D)
  • Merja Kyllönen (vas, GUE/NGL)
  • Sirpa Pietikäinen (kok, EPP)
  • Pirkko Ruohonen-Lerner (ps, ECR)
  • Petri Sarvamaa (kok, EPP)
  • Hannu Takkula (kesk, ALDE)
  • Nils Torvalds (rkp, AlLDE)
  • Henna Virkkunen (kok, EPP)
  • Paavo Väyrynen (kesk, ALDE

Kuka on suomalainen komissaari?

Komission suomalaisjäsen on Jyrki Katainen, joka toimii yhtenä komission viidestä varapuheenjohtajasta. Kataisen vastuualueina ovat työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Hän tuli parlamenttiin valitun Olli Rehnin tilalle. Kataisen toimikausi kestää nykyisen komission toimiajan loppuun asti.

Millainen on Ahvenanmaan asema EU:ssa?

Ahvenanmaa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 muun Suomen kanssa. Itsehallinnon ja kotiseutuoikeuteen liittyvän omistusoikeuden turvaamiseksi Ahvenanmaalle neuvoteltiin oma lisäpöytäkirja, niin sanottu Ahvenanmaan protokolla, osaksi Suomen liittymissopimusta.

Liittymisestä järjestettiin Ahvenanmaalla kaksi äänestystä. Ensin äänestettiin yhdessä muun Suomen kanssa, jolloin 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Toinen äänestys koski Ahvenanmaan liittymistä Suomen mukana, ja tällöin 73,6 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.

Ahvenanmaa ei kuulu EU:n välillistä verotusta koskevaan lainsäädäntöön, vaan se on viennin ja tuonnin kannalta EU:n veroalueen ulkopuolella. Tämä on mahdollistanut verottoman (tax free) kaupan jatkumisen Ahvenanmaan ja muiden EU-maiden välillä. Verottoman myynnin säilyttämisellä pyrittiin turvaamaan Ahvenanmaan talouden elinvoimaisuus.

Matkailijan kannalta veroton myynti tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalta, Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaan kautta saapuva matkustaja saa tuoda tullitta ja veroitta saman määrän ja saman arvon (175 €) edestä kuin EU:n ulkopuolelta saapuva. Alkoholin osalta tämä tarkoittaa 1 l väkeviä tai 2 l aperitiiveja tai kuohuviinejä. Olutta Ahvenanmaalta Manner-Suomeen tai Manner-Suomesta Ahvenanmaalle matkustavalle voidaan myydä veroitta enintään kaksi litraa.

Miten EU tukee suomalaista maataloutta?

Euroopan unionin maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä. Tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa kansallisin erityisjärjestelyin. Tuet voivat olla EU:n kokonaan rahoittamia, EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja.

Kuva: European Union 2011 PE-EP, Pietro Naj-Oleari

EU:n toimielimet ja niiden tehtävät

EU:n lainsäädännöstä vastaa kolme toimielintä: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Ne laativat politiikat ja säädökset, joita unionin alueella sovelletaan.
Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa parlamentilla ja neuvostolla on tasavertainen asema lainsäätäjinä.

Tavallisimmassa päätöksentekomenettelyssä, yhteispäätösmenettelyssä, unionin eduista vastaava komissio ehdottaa säädöksiä, jotka tulevat voimaan sen jälkeen kun parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat ne hyväksyneet. Parlamentti edustaa EU:n kansalaisia ja neuvosto jäsenvaltioiden kantoja.

EU-politiikan yleiset suuntaviivat vedetään Eurooppa-neuvostossa eli neljästi vuodessa kokoontuvassa jäsenmaiden huippukokouksessa. Eurooppa-neuvostolla ei ole lainsäädäntövaltaa.

Toimielimiä ovat myös Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on puolustaa eurooppalaista oikeusvaltiota, tilintarkastustuomioistuin puolestaan valvoo EU:n rahoitusasioita. Euroopan keskuspankin tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten alueen hintavakautta.

Mikä ero on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla?

Eurooppa-neuvostolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten säännöllisiä kokouksia, huippukokouksia. Eurooppa-neuvosto viitoittaa unionin kehittämistä ja voi ratkaista erimielisyyksiä, joita ei muuten saada sovittua. Eurooppa-neuvosto kokoontuu virallisesti neljästi vuodessa, mutta ylimääräisiäkin kokouksia voidaan järjestää.

Euroopan unionin neuvosto on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Se hyväksyy säädöksiä, asetuksia ja direktiivejä yhdessä parlamentin kanssa. Neuvosto edustaa EU:n jäsenvaltioita, ja sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri kunkin jäsenvaltion hallituksesta.

Esityslistalla olevat aiheet ratkaisevat, ketkä ministerit osallistuvat kokoukseen. Jos neuvosto käsittelee esimerkiksi ympäristöasioita, kokoukseen osallistuu kunkin maan ympäristöministeri. Tällöin kokousta kutsutaan ympäristöneuvostoksi. Euroopan unionin neuvoston tärkeimpiä tehtäviä ovat EU:n yhteisen talouspolitiikan yhteensovittaminen, EU:n talousarvion hyväksyminen yhdessä parlamentin kanssa, kansainvälisten sopimusten hyväksyminen ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen.

Kuka on komission puheenjohtaja? Kuinka monta jäsentä komissiossa on?

Komissiota johtaa portugalilainen luxembourgilainen Jean-Claude Junker. Kaikkiaan komissiossa on 28 jäsentä, yksi kustakin jäsenvaltiosta.

Mitkä maat pyrkivät EU:n jäseniksi?

Jäsenyysneuvotteluja käyvät Montenegro, Serbia ja Turkki. Turkin poliittisen tilanteen vuoksi jäsenyysneuvottelut ovat edenneet hitaasti. Ehdokasmaiden asema on Albanialla ja Montenegrolla. Mahdollisia tulevia ehdokasmaita ovat Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Islanti on keskeyttänyt jäsenyysneuvottelut.

Mitä vaatimuksia jäsenyydelle asetetaan?

Jäsenyysedellytykset eli ns. Kööpenhaminan kriteerit asetettiin vuonna 1993 Kööpenhaminan huippukokouksessa:

  • Hakijamaa on tavoittanut sellaisen institutionaalisen vakauden, joka takaa kansanvallan, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen oikeudet.
  • Maassa on toimiva markkinatalous sekä kyky selviytyä unionin kilpailuympäristössä ja markkinavoimien paineessa.
  • Maa kykenee huolehtimaan jäsenyyden velvoitteista, joihin sisältyvät myös poliittiseen unioniin sekä talous- ja rahaliitto EMUn tavoitteisiin sitoutuminen.

Liittymisprosessista Euroopan komission sivuilla.

Mikä on Europol?

Euroopan poliisivirasto (Europol) on toiminut vuodesta 1999. Nykymuotoista Europolia edelsi vuosina 1994–1999 toiminut Europolin huumausaineyksikkö (EDU), jonka tehtävät siirtyivät sittemmin Europolille.

Europol toimii yhteistyöorganisaationa vakavien rikollisuuden muotojen, kuten huumekaupan, järjestäytyneen laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan, rahan väärentämisen ja terrorismin ehkäisemisessä.

Europolilla ei ole omia poliisivoimia, vaan sen toiminta perustuu jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon ja yhteisiin tietojärjestelmiin. Europolin toimipaikkana on Haag.

Mikä on Frontex?

Frontex eli EU-jäsenmaiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto, joka perustettiin vuonna 2004. Puolassa sijaitseva virasto auttaa EU- ja Schengen-maita valvomaan ulkorajojaan. Frontex tukee lisäksi rajavalvonnan yhdenmukaistamista eri puolilla EU:ta. Se edistää rajaviranomaisten välistä yhteistyötä kaikissa EU-maissa ja antaa teknistä tukea ja asiantuntija-apua.

Seuraa meitä