Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Commission

Laajentuminen

Kuusi maata perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön vuonna 1951 sekä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön vuonna 1957. Sen jälkeen jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt 28:aan, kun Kroatia liittyi heinäkuussa 2013.

  • 1951 Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Hollanti, Luxemburg
  • 1973 Iso-Britannia, Irlanti, Tanska
  • 1981 Kreikka
  • 1986 Espanja, Portugali
  • 1995 Suomi, Ruotsi, Itävalta
  • 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros
  • 2007 Romania, Bulgaria
  • 2013 Kroatia
Kuva: Eurooppatiedotus
Iso-Britannia käynnisti kaksi vuotta kestävän eroprosessinsa maaliskuussa 2017.

Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittyminen unioniin 2004 oli historiallinen askel, jolla päätettiin Euroopan kahtiajako. Unionin viides laajentumiskierros saatiin päätökseen vuoden 2007 alussa, jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät jäseniksi. Kroatia liittyi mukaan 1.7.2013.

Euroopan unionin perustavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Alkuperäinen kuuden perustajavaltion yhteisö on laajentunut 28 maan unioniksi.

Kuva: European Union 2013 – European Parliament

Jäsenyysehdot

Euroopan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita.

Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontuneet EU-maiden johtajat selkeyttivät jäsenyyden ehtoja määrittämällä ns. Kööpenhaminan kriteerit. Kriteerien mukaan uusilla jäsenillä on liittymishetkellä oltava:

  • vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisen
  • toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa
  • kyky suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, joihin kuuluu myös poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen

Euroopan unioni pitää kiinni sitoumuksistaan laajentumisprosessissa mukana olevia maita kohtaan, mutta samalla sen pitää huomioida oma kykynsä ottaa vastaan uusia jäseniä.
Laajentuminen on viime vuosina jäänyt talouskriisin ja ulkopoliittisten kriisien hallitsemalla EU-asialistalla taka-alalle. Laajentumisprosessi kuitenkin jatkuu Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

Jäsenyysneuvottelut

Yleisperiaatteeksi on sovittu, että maita kohdellaan yhdenmukaisesti ja että liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä ja ansioista. Jäsenyysneuvotteluiden lähtökohtana on, että hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö, acquis communataire, kokonaisuudessaan. Jäsen sitoutuu noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja sääntöjä, jotka perustuvat EU:n perussopimuksiin ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Jäsenyysneuvottelut on jaettu 35 neuvottelulukuun, jotka käsittelevät EU-lainsäädännön kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ympäristökysymyksiä, oikeuslaitosta ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Yksittäisen asiakokonaisuuden käsittelyn aloittamista kutsutaan neuvotteluluvun avaamiseksi ja sen lopettamista neuvotteluluvun sulkemiseksi.

Neuvottelut etenevät kolmessa vaiheessa:

  1. Lainsäädännön vertailuvaihe

    Komissio vertailee EU:n ja hakijamaan lainsäädäntöjä keskenään ja laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännön vertailuraportin (ns. screening-raportti).

  2. Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen

    Jäsenmaat sopivat arviointiperusteista eli hakijamaille asetettavista ehdoista komission screening-raportin pohjalta. Arviointiperusteilla varmistetaan hakijamaiden valmius lainsäädännön toimeenpanoon.

  3. Neuvottelulukujen käsittely

    Neuvottelulukujen käsittely käydään jäsenmaiden valtuutuksella hakijamaan ja komission kesken. Hakijamaa muuttaa neuvottelulukuun sisältyvää lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöä vastaavaksi. Komissio raportoi edistymisestä säännöllisesti jäsenmaille. Kun hakijamaan lainsäädäntö vastaa EU-lainsäädäntöä, jäsenmaat toteavat hakijamaan omaksuneen EU-lainsäädännön kyseisen luvun osalta ja täyttävän mahdolliset luvun sulkemista koskevat arviointiperusteet.

    Neuvottelujen päätyttyä ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät tahoillaan neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Ehdokasmaat

Jäsenyysneuvotteluja käyvät Montenegro, Serbia ja Turkki. Ehdokasmaiden asema on Albanialla ja Makedonialla. Mahdollisia tulevia ehdokasmaita ovat Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Islanti on keskeyttänyt jäsenyysneuvottelut.

Jäsenyysneuvotteluja käyvät Montenegro, Serbia ja Turkki. Ehdokasmaiden asema on Albanialla ja Makedonialla.

Montenegro haki jäsenyyttä joulukuussa 2008, ja sille myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 2010. Jäsenyysneuvottelut Montenegron kanssa avattiin 29. kesäkuuta 2012. Montenegron kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita: sillä on ollut tulliliittosopimus unionin kanssa jo vuodesta 1963. Varsinaisen EY-jäsenyyshakemuksensa Turkki jätti vuonna 1987. Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostossa. Neuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005. Turkin poliittisen tilanteen vuoksi jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä jäissä.

Serbia sai ehdokasmaa-aseman maaliskuussa 2012. Kesäkuussa 2006 itsenäistynyt Serbia jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 2009. Jäsenyysneuvottelut käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Ehdokasmaa-aseman saamiseksi Serbian oli kohennettava rajavalvontaa ja parannettava suhdettaan Kosovoon. Serbialaiset ovat saaneet matkustaa viisumitta Schengen-alueella vuodesta 2009.

Albania sai hakijamaastatuksen kesäkuussa 2014. Albania jätti EU-jäsenyyshakemuksensa unionille vuonna 2009. Viime vuosina yhteiskuntaa on uudistettu, mutta maalla on yhä parannettavaa mm. hallinnon ja oikeusvaltiorakenteiden kehittämisessä sekä korruption kitkemisessä. Erityisiä haasteita yhteiskunnan uudistumiselle tuottavat lisäksi mm. rahanpesu sekä ihmis- ja huumekauppa.

Makedonia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005. Vuoden 2009 edistymisraportissa komissio katsoi tarpeellisia uudistuksia tapahtuneen, ja antoi Eurooppa-neuvostolle suosituksen aloittaa jäsenyysneuvottelut Makedonian kanssa. Neuvosto ei ole vielä päättänyt neuvotteluiden aloittamisesta. Makedonian kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

EU on käynnistänyt kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa ns. vakautus- ja assosiaatioprosessin, jonka tavoitteena on tuoda alueen maat lähemmäksi EU:ta. Sen myötä nämä maat voivat viedä vapaasti lähes kaikkia tuotteitaan EU:n sisämarkkinoille. Ne myös saavat EU:lta rahoitusta uudistuksia vastaan. Prosessin keskeinen osa on EU:n ja kunkin Länsi-Balkanin maan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus.

 

Seuraa meitä