Saavutettavuustyökalut
Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakki on valmistautunut kiireiseen syksyyn Brysselissä – ja jos mahdollista vielä kiireisempään ensi vuoteen. Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa ensi vuoden heinäkuusta. Mutta jo ensi vuoden alusta toimimme niin sanotussa puheenjohtajatriossa yhdessä Romanian ja Kroatian kanssa.
Lue lisääSeuraavat europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2019, jolloin valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle. Parlamentti on ainut Euroopan unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan suoraan vaaleilla. Vaalit toteutetaan kussakin jäsenmaassa sen oman vaalilainsäädännön mukaisesti. Suomessa vaalipäivä on 26.5 ja ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti tänä aamuna kello kymmeneltä Suomen aikaa jokavuotisen puheensa Euroopan unionin tilasta Euroopan parlamentille. Tämä linjapuhe oli samalla viimeinen, jonka Juncker piti parlamentille komission puheenjohtajana. Puheessaan Juncker viittasi historiaan, katsoi tulevaan ja esitteli komission aloitteita.
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen EU-politiikan painopisteitä ovat yhteisten arvojen, kasvun ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn toimivuuden edistäminen, unionin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen.
Tutustu "Reunalla vai ytimessä"? -teokseen
Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin pois lukien ulkoasiainneuvosto ja ulkosuhdetyöryhmät, jotka toimivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon johdolla. Myös Eurooppa-neuvostoa ja euroryhmää johtaa valittu puheenjohtaja.
"EU:n päätöksenteko nojaa jäsenmaiden keskinäiseen luottamukseen. Hallitusten on oltava valmiita myös joustamaan yhteisen linjan hyväksi. Suomi on tunnollinen EU-jäsen: asioihin perehdytään kunnolla, puheenvuorot ovat huolellisesti valmisteltuja ja perustuvat tosiasioihin. Yhteistyökumppani etsitään käsiteltävän asian mukaan."
Tutustu Reunalla vai ytimessä? -teokseenSuomen liittyminen aloitteeseen on perusteltua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Aloite kehittää eurooppalaista ja EU:n puolustusyhteistyötä sekä edistää Suomen suhteita Ranskaan ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin valtioihin.
Lue lisääKohta se on kasassa, VVP eli Viiden Vuoden Paketti. Kurkistan EU- agendalle syksyltä 2013 ja näen tuttuja sanoja: Lampedusa (turvapaikanhakijat), Syyria, Libya, Ukraina, digitaalinen talous, nuorisotyöttömyys, EMU:n kehittäminen. Uudet mepit ja komissaarit valittiin vuonna 2014 ja kaikissa EU-maissa on ollut kansallisia vaaleja, mutta samat teemat ovat puheena edelleen.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
