Saavutettavuustyökalut
Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2019, jolloin valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle. Suomessa vaalipäivä on 26.5 ja ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5.
Lue lisääUusi sarjamme esittelee henkilöitä Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden taustalta. Ensimmäisenä on vuorossa valtioneuvoston kanslian EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, joka on kokenut Suomen aiemmat puheenjohtajakaudet uutistoimittajana. Sjöholm kertoo Suomen puheenjohtajakauden viestinnällisistä periaatteista, joista avoimuus on kaiken lähtökohtana.
Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 470 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Lisäksi myönnettiin 100 000 euroa europarlamenttivaaleihin liittyvään tiedotustoimintaan.
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin pois lukien ulkoasiainneuvosto ja ulkosuhdetyöryhmät, jotka toimivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon johdolla. Myös Eurooppa-neuvostoa ja euroryhmää johtaa valittu puheenjohtaja.
Tulevien peräkkäisten EU:n puheenjohtajamaiden eli Romanian, Suomen ja Kroatian 18 kuukauden ohjelma hyväksytään yleisten asioiden neuvostossa joulukuussa 2018. Suomen puhtaasti kansalliset tavoitteet kirjataan erilliseen Suomen puheenjohtajuusohjelmaan. Suomi osallistuu hyvin aktiivisesti myös kesäkuussa hyväksyttävän unionin viisivuotisohjelman koostamiseen.
EU-ministerivaliokunta on linjannut, että Suomessa järjestetään puheenjohtajakaudella kuusi epävirallista ministerikokousta: ulkoministerien ja puolustusministerien, valtiovarainministerien ja euroryhmän, maatalous- ja kalastusministerien, oikeus- ja sisäministerien, ympäristöministerien sekä kilpailukykyministerien kokoukset. Ministerikokousten lisäksi järjestään noin 80 virkamieskokousta. Epäviralliset ministerikokoukset keskitetään Helsinkiin.
EU-vaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestämään pääsee jo 18.5. EU-vaalien järjestämistä määrittää EU:n vaalilaki, jossa määritellään keskeiset yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti toimitaan. Näihin periaatteisiin kuuluvat muun muassa suhteellinen vaalitapa ja se, ettei Euroopan parlamentin jäsen voi olla samaan aikaan myös edustaja kansallisessa parlamentissa. Tällä kertaa vaaleihin valmistautuminen on myös edellyttänyt valmistautumista Ison-Britannian mahdolliseen EU-eroon.
Lue lisääSuomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
