Etusivu
Mitä EU tekee koronakriisissä?
KORONAVIRUS ON GLOBAALI pandemia, jonka torjumisessa vaaditaan globaalia yhteistyötä. Virus ei tunne kansallisia rajoja. EU toimii monin tavoin maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi.
Lue lisää
Saavutettavuustyökalut
KORONAVIRUS ON GLOBAALI pandemia, jonka torjumisessa vaaditaan globaalia yhteistyötä. Virus ei tunne kansallisia rajoja. EU toimii monin tavoin maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi.
Lue lisääEuroopan unionin neuvosto päätti maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin, että laajentumispolitiikkaa kehitetään tehokkaammaksi. Neuvoston päätöksessä listattiin myös tiettyjä, lähinnä oikeusvaltiokehitykseen liittyviä ehtoja, jotka Albanian tulee täyttää ennen kuin neuvottelut voidaan varsinaisesta aloittaa.
Ison-Britannian EU-eron toteuduttua EU ja Britannia käynnistivät tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut 2. maaliskuuta. Aikaa neuvotteluille on poikkeuksellisen vähän, kirjoittaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
Britannian EU-eron (31.1.2020) myötä alkaa vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. EU ja Britannia neuvottelevat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta.
Kolmiosainen artikkelisarjamme pureutuu Suomen saamaan EU-aluerahoitukseen. Suomi saa EU:n pitkän aikavälin budjetista 2014–2020 aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa.
Lue lisää
Suomen saaman aluerahoitus muodostuu kahden rakennerahaston tuesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.
Lue lisää
Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yleisesti EU-aluepolitiikassa keskitytään vahvuuksien tukemiseen.
Lue lisääSuomi ja kaikki muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet tärkeitä kansallisia päätöksiä koronaan sairastuneiden hoidosta ja taudin leviämisen hidastamisesta. Päätöksiä on tehty myös sen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi. EU ja sen jäsenmaat pyrkivät lisäksi yhteistyössä vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja hillitsemään viruksen leviämistä.
Lue lisääSuomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Euroopan unionin kiertävä puheenjohtajuus vaihtuu jäsenmaalta toiselle puolen vuoden jaksoissa.
