Etusivu
Valtionavustukset Eurooppa-tiedottamiseen - vuoden 2019 hakukierros on nyt auki
Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen.
Lue lisää
Saavutettavuustyökalut
Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen.
Lue lisääMediassa on viime aikoina pyörinyt monelle suomalaiselle uusi saksankielinen sana Spitzenkandidat. Suomeksi sana käännetään useimmiten kärkiehdokkaaksi, jolla tarkoitetaan europuolueen ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Kärkiehdokkaiden nimeäminen on osa kehitystä, missä parlamentin valtaa ja parlamentarismia vahvistetaan Euroopan unionissa.
EUROOPPATIEDOTUS ON MUKANA Helsingin Kirjamessuilla torstaista sunnuntaihin. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista EU-kysymyksistä, kuten ensi vuonna alkavasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta, sekä hakemaan maksuttomia julkaisujamme. Päivitetty EU lyhyesti -opas on saatavilla messuilla, tule hakemaan omasi!
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen EU-politiikan painopisteitä ovat yhteisten arvojen, kasvun ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn toimivuuden edistäminen, unionin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen.
Tutustu "Reunalla vai ytimessä"? -teokseen
Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin pois lukien ulkoasiainneuvosto ja ulkosuhdetyöryhmät, jotka toimivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon johdolla. Myös Eurooppa-neuvostoa ja euroryhmää johtaa valittu puheenjohtaja.
"EU:n päätöksenteko nojaa jäsenmaiden keskinäiseen luottamukseen. Hallitusten on oltava valmiita myös joustamaan yhteisen linjan hyväksi. Suomi on tunnollinen EU-jäsen: asioihin perehdytään kunnolla, puheenvuorot ovat huolellisesti valmisteltuja ja perustuvat tosiasioihin. Yhteistyökumppani etsitään käsiteltävän asian mukaan."
Tutustu Reunalla vai ytimessä? -teokseenSuomen liittyminen aloitteeseen on perusteltua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Aloite kehittää eurooppalaista ja EU:n puolustusyhteistyötä sekä edistää Suomen suhteita Ranskaan ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin valtioihin.
Lue lisääKohta se on kasassa, VVP eli Viiden Vuoden Paketti. Kurkistan EU- agendalle syksyltä 2013 ja näen tuttuja sanoja: Lampedusa (turvapaikanhakijat), Syyria, Libya, Ukraina, digitaalinen talous, nuorisotyöttömyys, EMU:n kehittäminen. Uudet mepit ja komissaarit valittiin vuonna 2014 ja kaikissa EU-maissa on ollut kansallisia vaaleja, mutta samat teemat ovat puheena edelleen.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
