Saavutettavuustyökalut
Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 4. joulukuuta 2020 saakka.
Lue lisääBrexitin siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 1. tammikuuta 2021 alkaen vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyy. Tämä tarkoittaa muutoksia verkko-ostoksien tekemiseen EU-maiden ja Ison-Britannian välillä.
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun heinäkuussa 2020 EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Rahoituskehyksen suuruus on 1 074 miljardia, ja se antaa raamit sille, kuinka paljon rahaa EU voi käyttää eri politiikan aloilla tällä aikajaksolla. Koronapandemia on lisännyt tarvetta EU:n taloudellisen elpymisen tukemiseen, ja normaalin rahoituskehyksen lisäksi heinäkuussa Eurooppa-neuvosto sopi myös 750 miljardin euron elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Britannian EU-eron (31.1.2020) myötä alkoi vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Nyt EU ja Britannia neuvottelevat tulevasta suhteesta. Tuleva suhde tulee olemaan selvästi EU-jäsenyyttä etäisempi.
Kolmiosainen artikkelisarjamme pureutuu Suomen saamaan EU-aluerahoitukseen. Suomi saa EU:n pitkän aikavälin budjetista 2014–2020 aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa.
Lue lisää
Suomen saaman aluerahoitus muodostuu kahden rakennerahaston tuesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.
Lue lisää
Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yleisesti EU-aluepolitiikassa keskitytään vahvuuksien tukemiseen.
Lue lisääVastikään 70 vuotta täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on maanosamme ihmisoikeussuojan kulmakivi. Se turvaa sopimuksessa määrätyt ihmisoikeudet kaikille Euroopan neuvoston 47:ssä jäsenvaltiossa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo, että osapuolet noudattavat sopimusta käsittelemällä oikeuksien väitettyjä loukkauksia koskevia yksilö- ja valtiovalituksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia, mutta itse Euroopan unioni ei ole, vielä. Kysyimme ihmisoikeusneuvonantaja Pilvi Rämältä, miten EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen etenee.
Lue lisääKohta kymmenettä kuukautta jatkuva koronapandemia on ollut monella tapaa testi EU:n toimintakyvylle ja uskottavuudelle. Samalla se on kääntänyt keskustelun EU:n yhteistyöstä terveysalalla uuteen asentoon.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Euroopan unionin kiertävä puheenjohtajuus vaihtuu jäsenmaalta toiselle puolen vuoden jaksoissa.
