Saavutettavuustyökalut
Suomi ei ole koronakriisissä yksin. Eurooppa on yhteinen ja kohtalomme ovat yhteen kiedotut. Euroopan unionin tarkoitus on viime päivinä saanut aivan uutta painoarvoa, kun Euroopasta on tullut koronavirusepidemian keskus. Koronavirus on jo nyt koetellut monia Euroopan maita poikkeuksellisella tavalla, ja epidemian laajenemiseen valmistaudutaan.
Lue lisääIson-Britannian EU-eron toteuduttua EU ja Britannia käynnistivät tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut 2. maaliskuuta. Aikaa neuvotteluille on poikkeuksellisen vähän, kirjoittaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
Valtioneuvoston viestintäosasto 24.3.2020
Britannian EU-eron (31.1.2020) myötä alkaa vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. EU ja Britannia neuvottelevat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta.
Kolmiosainen artikkelisarjamme pureutuu Suomen saamaan EU-aluerahoitukseen. Suomi saa EU:n pitkän aikavälin budjetista 2014–2020 aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa.
Lue lisää
Suomen saaman aluerahoitus muodostuu kahden rakennerahaston tuesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.
Lue lisää
Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yleisesti EU-aluepolitiikassa keskitytään vahvuuksien tukemiseen.
Lue lisääSuomi on ollut 1.1.2020 alkaen EU:n jäsen jo 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi politiikan konkari, entinen europarlamentaarikko ja ministeri Liisa Jaakonsaari vastaa kuukauden kysymykseemme Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista:
Lue lisääSuomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Euroopan unionin kiertävä puheenjohtajuus vaihtuu jäsenmaalta toiselle puolen vuoden jaksoissa.
