Saavutettavuustyökalut
Turun Eurooppa-foorumi järjestetään useissa paikoissa Turun keskustassa torstaista 30.8. lauantaihin 1.9. Tapahtuma tarjoaa avoimen foorumin suomalaisvaikuttajien ja kansalaisten keskustella Suomen roolista Euroopassa ja Euroopan unionissa. Eurooppatiedotus on mukana tapahtumassa 31.8.
Lue lisääKupliva, kepeä ja kaoottinen Bryssel vei Euroopan komissiossa asiantuntijana työskentelevän Päivin mukanaan kahdeksan vuotta sitten. Vuosia vierähti Suomen pysyvässä EU-edustustossa, jonka jälkeen Päivi siirtyi komissioon liikennepääosastolle. Kohta on taas aika jatkaa matkaa, kun Päivi perheineen suuntaa monen vuoden tauon jälkeen Suomeen. Brysselin luovaa kaaosta tulee jäämään ikävä, sanoo Päivi.
Euroopan parlamentti on unionin ainoa toimielin, johon kansalaiset saavat suoraan valita edustajansa. Kampanjointi puolueteltoilla ympäri Euroopan alkaa jälleen, kun eurovaalit kutsuvat kansalaisia vaaliuurnille ensi keväänä. Vaikka joka jäsenmaassa paikalliset puolueet asettavat ehdokkaansa vaaleihin, europarlamenttiin valitut edustajat toimivat Euroopan parlamentin omissa poliittisissa ryhmissä.
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen EU-politiikan painopisteitä ovat yhteisten arvojen, kasvun ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn toimivuuden edistäminen, unionin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen.
Tutustu "Reunalla vai ytimessä"? -teokseen
Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin pois lukien ulkoasiainneuvosto ja ulkosuhdetyöryhmät, jotka toimivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon johdolla. Myös Eurooppa-neuvostoa ja euroryhmää johtaa valittu puheenjohtaja.
"EU:n päätöksenteko nojaa jäsenmaiden keskinäiseen luottamukseen. Hallitusten on oltava valmiita myös joustamaan yhteisen linjan hyväksi. Suomi on tunnollinen EU-jäsen: asioihin perehdytään kunnolla, puheenvuorot ovat huolellisesti valmisteltuja ja perustuvat tosiasioihin. Yhteistyökumppani etsitään käsiteltävän asian mukaan."
Tutustu Reunalla vai ytimessä? -teokseenSilmät punoittavat, mutta niin punoittavat kaikilla muillakin pitkäksi venyneen huippukokouksen jäljiltä. Lähes vuorokauden mittainen työvuoro on päättymässä.
Lue lisääKohta se on kasassa, VVP eli Viiden Vuoden Paketti. Kurkistan EU- agendalle syksyltä 2013 ja näen tuttuja sanoja: Lampedusa (turvapaikanhakijat), Syyria, Libya, Ukraina, digitaalinen talous, nuorisotyöttömyys, EMU:n kehittäminen. Uudet mepit ja komissaarit valittiin vuonna 2014 ja kaikissa EU-maissa on ollut kansallisia vaaleja, mutta samat teemat ovat puheena edelleen.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
