Etusivu
Puhutaan EU:sta!
EU-kansalaiskeskustelua edistetään ja laajennetaan tänä vuonna monin tavoin. Tilaisuuksia, joissa puhutaan yhdessä Euroopan unionista, on tavallistakin enemmän.
Lue lisää
Saavutettavuustyökalut
EU-kansalaiskeskustelua edistetään ja laajennetaan tänä vuonna monin tavoin. Tilaisuuksia, joissa puhutaan yhdessä Euroopan unionista, on tavallistakin enemmän.
Lue lisääEU:n kerrotaan maksavan noin kahvikupin verran EU-kansalaista kohden päivässä. Paljon vai vähän? Suomi maksaa EU:n budjettiin noin 2 miljardia euroa vuodessa, summan voi suhteuttaa esimerkiksi vuoden 2018 sisäministeriön hallinnonalaan (n.1,5mrd), josta rahoitetaan kansallisesti mm. poliisitoimi, rajavartio ja maahanmuutto. Miten brexit muuttaa tilannetta?
Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen uusi visuaalinen ilme viestii avoimesta tiedonvälittäjäorganisaatiosta, joka aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa pyrkii edistämään tiedonvälitystä ja keskustelua EU-aiheista.
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen EU-politiikan painopisteitä ovat yhteisten arvojen, kasvun ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn toimivuuden edistäminen, unionin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen.
Tutustu "Reunalla vai ytimessä"? -teokseen
Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin ja johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin pois lukien ulkoasiainneuvosto ja ulkosuhdetyöryhmät, jotka toimivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon johdolla. Myös Eurooppa-neuvostoa ja euroryhmää johtaa valittu puheenjohtaja.
"EU:n päätöksenteko nojaa jäsenmaiden keskinäiseen luottamukseen. Hallitusten on oltava valmiita myös joustamaan yhteisen linjan hyväksi. Suomi on tunnollinen EU-jäsen: asioihin perehdytään kunnolla, puheenvuorot ovat huolellisesti valmisteltuja ja perustuvat tosiasioihin. Yhteistyökumppani etsitään käsiteltävän asian mukaan."
Tutustu Reunalla vai ytimessä? -teokseenIso-Britannia jättää EU:n maaliskuussa 2019. Minulta on kysytty, mitä tämä merkitsee niille lukuisille suomalaisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella Britanniassa joka vuosi, ja Britannian ja Suomen väliselle tutkimukselle ja tieteelliselle yhteistyölle. Lyhyt vastaus on, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat edelleen erittäin tervetulleita Britanniaan. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta on epätodennäköistä, että hakumenettelyt, rahoitus ja tutkimus muuttuisivat ennen vuodenvaihetta 2020/21, ja muutokset sen jälkeenkin saattavat olla vähäiset.
Lue lisääKevät saapuu pikku hiljaa Brysseliin ja sen mukana EU:n yleisurakilpailu, joka avautui 8. maaliskuuta. Kilpailun kautta Euroopan henkilövalintatoimisto (EPSO) valitsee jälleen muutama sata laureaattia, jotka voivat hakea EU toimielimissä avoinna olevia tehtäviä.
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.
Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
