Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Commission/Etienne Ansotte

EU:n budjetti

Vuosittain tehtävä Euroopan unionin talousarvio eli budjetti on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta. EU-talousarvio katetaan EU:n niin sanotuilla omilla varoilla eli EU:n tuloilla.

Perinteiset EU:n omat varat koostuvat tullimaksuista, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista. Suurin osa EU-tuloista tulee nykyisin jäsenvaltioiden bruttokansantulon perusteella maksettavista maksuista. Sen lisäksi varoja tulee jäsenvaltioiden budjetista rahoitettavista arvonlisäveropohjaan perustuvista maksuista.

Budjettivaltaa käyttävät neuvosto ja parlamentti

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta.

Ennen kuin budjettikausi päättyy Euroopan komissio ehdottaa uutta budjettia. Komissio esittelee niin kutsutun rahoituskehyspaketin. Paketti sisältää erityisesti seuraavat säädökset: monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen, jossa vahvistetaan, miten paljon EU voi käyttää varoja sekä omia varoja koskevan päätös, jossa määritetään, mistä EU saa tuloja. Komissio ehdottaa myös alakohtaisia ohjelmia uudelle ohjelmakaudelle.

Yleisten asioiden neuvosto vastaa rahoituskehyspaketin käsittelystä ja valmistelee niin kutsutun neuvottelupaketin. Ehdotettuun neuvottelupakettiin on koottu aiheet, joissa todennäköisimmin tarvitaan poliittista ohjausta EU-johtajilta. Tavoitteena on helpottaa monivuotista rahoituskehystä koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelua. Päätelmäehdotuksen esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Sen avulla neuvosto voi muodostaa kantansa, päätökseen vaaditaan yksimielisyys.

Päätöksenteko vaatii vielä  Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi hyväksyä tai hylätä neuvoston kannan, mutta ei saa tehdä siihen tarkistuksia

EU:n omia varoja koskevat päätökset vaativat lisäksi kaikkien jäsenmaiden ratifiointia eli hyväksymistä ja voimaansaattamista.

Monivuotinen rahoituskehys 2014-2020

Niin sanottu monivuotinen rahoituskehys muodostaa puitteet EU:n rahoitussuunnittelulle ja budjettikurille. Sillä varmistetaan EU:n menojen ennakoitavuus. Vuotuiset talousarviot hyväksytään rahoituskehyksen puitteissa.

Monivuotinen rahoituskehys 2014-2020 jakautuu menoluokkiin, jotka vastaavat EU:n toiminnan eri osa-alueita: 

  • Kestävä kasvu ja työllisyys sisältää tutkimuksen, koulutuksen, innovaatioiden, liikenteen- ja energiapolitiikan tukemista sekä aluepolitiikan.
  • Luonnonvarojen suojelu ja hoito sisältää yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimenpiteet.
  • Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus sisältää oikeus- ja sisäasiat, rajaturvallisuuden, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kulttuurin, nuorison, kuluttaja- ja kansanterveysasiat.
  • EU maailmanlaajuisena toimijana kattaa EU:n ulkoiset toimet, kuten kehitysavun ja humanitaariset toimet.
  • Muut menot kattavat kaikkien EU-toimielinten hallintomenot ja eläkkeet sekä Eurooppa-koulujen menot.

Monivuotinen rahoituskehys 2021-2027 ja elpymispaketti

EU-johtajat sopivat 17.-21. 7. 2020 ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksesta elpymispaketista ja vuosien 2021–2027 budjetista. Ratkaisulla halutaan vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.

Euroopan parlamentti ottaa kantaa pakettiin syksyllä.

Jäsenmaakohtaiset suhteelliset nettomaksuasemat; alustava arvio tulevalle kaudelle

Jäsenmaakohtaiset suhteelliset nettoasemat (pdf) perustuvat valtioneuvoston alustavaan arvioon.

Luvut on laskettu ns. komission metodin mukaisesti, jossa jäsenmaiden nettomaksuasemat suhteutetaan toisiinsa (tasapainomalli, jossa nettomaksujen kokonaissumma on nolla). Laskelma ei sisällä EU:n hallintomenoja ja menoja, jotka kohdistuvat EU:n ulkopuolelle, kuten esim. ulkosuhderahoitus.

Seuraa meitä