Kuva: European Commission/Etienne Ansotte
Etusivu› Perustietoa EU:sta›EU:n budjetti

EU:n budjetti

Vuosittain tehtävä Euroopan unionin talousarvio eli budjetti on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta. EU-talousarvio katetaan EU:n niin sanotuilla omilla varoilla eli EU:n tuloilla.

Perinteiset EU:n omat varat koostuvat tullimaksuista, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista. Suurin osa EU-tuloista tulee nykyisin jäsenvaltioiden bruttokansantulon perusteella maksettavista maksuista. Sen lisäksi varoja tulee jäsenvaltioiden budjetista rahoitettavista arvonlisäveropohjaan perustuvista maksuista.

Budjettivaltaa käyttävät neuvosto ja parlamentti

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta.

Ennen kuin budjettikausi päättyy Euroopan komissio ehdottaa uutta budjettia. Komissio esittelee niin kutsutun rahoituskehyspaketin. Paketti sisältää erityisesti seuraavat säädökset: monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen, jossa vahvistetaan, miten paljon EU voi käyttää varoja sekä omia varoja koskevan päätös, jossa määritetään, mistä EU saa tuloja. Komissio ehdottaa myös alakohtaisia ohjelmia uudelle ohjelmakaudelle.

Yleisten asioiden neuvosto vastaa rahoituskehyspaketin käsittelystä ja valmistelee niin kutsutun neuvottelupaketin. Ehdotettuun neuvottelupakettiin on koottu aiheet, joissa todennäköisimmin tarvitaan poliittista ohjausta EU-johtajilta. Tavoitteena on helpottaa monivuotista rahoituskehystä koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelua. Päätelmäehdotuksen esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Sen avulla neuvosto voi muodostaa kantansa, päätökseen vaaditaan yksimielisyys.

Päätöksenteko vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi hyväksyä, olla tekemättä ratkaisua tai esittää tarkistuksia neuvoston kantaan. Jos parlamentin ja neuvoston näkemykset eroavat, kutsutaan koolle sovittelukomitea kompromissin löytämiseksi kolmessa viikossa.

EU:n omia varoja koskevat päätökset vaativat lisäksi kaikkien jäsenmaiden ratifiointia eli hyväksymistä ja voimaansaattamista.

EU:n menot vuosina 2021–2027 yhteensä 1 824,3 miljardia euroa. EU:n 7-vuotinen budjetti – monivuotinen rahoituskehys: 1 074,3 miljardia euroa. Next Generation EU: 750 miljardia euroa, alkuvuosiin painottuva covid-19-elpymispaketti.
EU:n menot vuosille 2021-2027 koostuvat monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä. Infograafi: Euroopan unioni, 2020.

Monivuotinen rahoituskehys 2021-2027

Niin sanottu monivuotinen rahoituskehys muodostaa puitteet EU:n rahoitussuunnittelulle ja budjettikurille. Sillä varmistetaan EU:n menojen ennakoitavuus. Vuotuiset talousarviot hyväksytään rahoituskehyksen puitteissa.

Monivuotinen rahoituskehys 2021-2027 jakautuu menoluokkiin, jotka vastaavat EU:n toiminnan eri osa-alueita: 

  • Kestävä kasvu ja työllisyys sisältää tutkimuksen, koulutuksen, innovaatioiden, liikenteen- ja energiapolitiikan tukemista sekä aluepolitiikan.
  • Luonnonvarojen suojelu ja hoito sisältää yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimenpiteet.
  • Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus sisältää oikeus- ja sisäasiat, rajaturvallisuuden, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kulttuurin, nuorison, kuluttaja- ja kansanterveysasiat.
  • EU maailmanlaajuisena toimijana kattaa EU:n ulkoiset toimet, kuten kehitysavun ja humanitaariset toimet.
  • Muut menot kattavat kaikkien EU-toimielinten hallintomenot ja eläkkeet sekä Eurooppa-koulujen menot.
Monivuotisen rahoituskehyksen tärkeimmät ohjelmat ja rahastot. Kaikki määrät miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Koheesiopolitiikka 330,2 miljardia euroa, yhteinen maatalouspolitiikka 336,4 miljardia euroa, uudet ja vahvistetut prioriteetit 335,5 miljardia euroa.
Monivuotisen rahoituskehyksen tärkeimmät ohjelmat ja rahastot. Infograafi: Euroopan unioni, 2020.

Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin budjetista ja elpymissuunnitelmasta löydät Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilta ja infograafista.

Elpymisväline

EU-johtajat sopivat 17.-21. 7. 2020 ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksesta elpymispaketista ja vuosien 2021–2027 budjetista. Ratkaisulla halutaan vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.

Next Generation EU -väline: elpymisen ja palautumisen edistäminen. Infograafi: Euroopan unioni, 2020.
Next Generation EU -väline: elpymisen ja palautumisen edistäminen. Infograafi: Euroopan unioni, 2020.

Elpymisväline (Next Generation EU) on laaja kokonaisuus, jonka keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline (RRF, englanniksi The Recovery and Resilience Facility). Elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä.

Lisäksi tavoitteena on pienentää koronakriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää. Nämä tavoitteet vahvistaisivat jäsenvaltioiden talouksien työllisyyttä ja tuotantopotentiaalia koronakriisin jälkeen ja tukisivat kestävää kasvua.

Seuraa meitä