Kuva: Flickr/ECB

EU-rahoitus

Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, urheilu, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta.

Kuva: Euroopan komissio
Kuva: Euroopan komissio

Mistä ”EU-rahaa” saa?

Hankkeen laadusta ja luonteesta riippuu, mistä EU-rahoitusta hankkeeseen kulloinkin haetaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämään liittyvistä hankkeista vastaavat elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Alueellisten ELY-keskusten lisäksi alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoitusta taas koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä aluetasolla maakuntaliitot.

Nuoriso-, kulttuuri- ja henkilöstövaihdon EU-rahoitusta hallinnoi Opetushallitus. Myös eri alojen ministeriöt tekevät rahoitusyhteistyötä EU:n kanssa.
EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa vastaa Ruokavirasto.
Euroopan komissio myöntää suoria avustuksia (grants) hankkeille ja organisaatioille, jotka edistävät EU:n tavoitteita tai osallistuvat EU-ohjelman tai –politiikan toteuttamiseen. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy unionin eri toimintalohkoilla, kuten ympäristön, energian, tutkimuksen ja kehityksen aloilla, toteutettaviin politiikkoihin ja ohjelmiin. Tukea voi hakea vastaamalla ehdotuspyyntöihin (call for proposal). Ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa EUR-Lexissä.

Avustusohjelmia ylläpitävät komission pääosastot julkaisevat vuotuiset avustusohjelmansa verkkosivuillaan.
Avustusten lisäksi komissio tekee sopimuksia julkisista hankinnoista tarjouspyyntöilmoitusten perusteella. Tarjouskilpailuista saa tietoa komission pääosastojen verkkosivuilta ja Euroopan unionin virallisesta lehdestä. TED (Tenders Electronic Daily) on maksuton tietokanta, jossa on tarjouspyyntöjä kaikkialta Euroopasta (EU- ja ETA-maista).

EU-rahoitus on aina täydentävää rahoitusta

Eri alojen hakuehdot poikkeavat toisistaan, mutta jotkin ehdot koskevat kaikkia avustuksia. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. Avustuksia ei myöskään myönnetä jo toteutetun hankkeen kustannusten kattamiseen, ja yksi hanke voi saada EU:lta vain yhden avustuksen – avustuksia ei siis voi hakea yhtä aikaa monesta paikkaa.

Rahoitusta voivat hankkeesta riippuen hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt.

EU-rahoituksella vauhtia yritystoimintaan

Eurooppalaiset yritykset voivat saada Euroopan unionin myöntämää rahoitustukea avustusten muodossa rahoitusohjelmien kautta tai välillisesti lainoina ja takuina.

Mikrorahoitusohjelmien kautta EU järjestää alle 25 000 euron lainoja itsenäisille ammatinharjoittajille ja alle 10 työntekijän yrityksille. EU ei itse myönnä näitä lainoja, vaan se järjestää takuita, lainoja ja muuta pääomaa välittäjille, jotka puolestaan antavat luottoa tai oman pääoman ehtoista rahoitusta pienyrityksille.

Pk-yrityksille tarjolla olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista on koottu tietoa:

Alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan rakennerahastoista

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tukea saavat ennen kaikkea heikoimmin kehittyneet maat ja alueet. EU:n alue ja rakennepolitiikasta käytetään myös nimeä koheesiopolitiikka.

EU:n koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen. Tähän tukeen on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Alue- ja rakennerahastopolitiikkaan käytettiin rahoituskaudella 2014–2020 noin kolmannes EU:n koko budjetista.

Kolme rakennerahastoa

EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten keskinäisenä yhteistyönä.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Koheesiorahastosta. Suomessa rahastojen rahoituksesta 60,5 % tulee aluekehitysrahastosta ja 39,5 % tulee sosiaalirahastosta. Koheesiorahastosta Suomeen ei tule rahoitusta korkean bruttokansantuotteen vuoksi.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027

Meneillään oleva ohjelmakausi sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään erikseen ohjelmaan myöhemmin tehtävällä ohjelmanmuutoksella. Ohjelma koskee Manner-Suomea. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa omasta ohjelmatyöstään.

Ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.