Saavutettavuustyökalut

Kategoria: Kuukauden kysymys

Kuukauden kysymys: Mitä Brexitille myönnetty lisäaika merkitsee EU:n toiminnalle, Timo Miettinen?

Iso-Britannia aloitti artikla 50:n mukaisen menettelyn Euroopan unionista eroamiseksi vuonna 2017. Sen oli määrä päättyä eroon viimeistään maaliskuun lopussa 2019. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Britannian parlamentti ei saanut hyväksyttyä Britannian hallituksen ja EU:n neuvottelemaa erosopimusta. Koska molemmat osapuolet haluavat välttää sopimuksettoman eron eli niin sanotun kovan brexitin, on myönnetty lisäaikaa 31.10. saakka ratkaisun löytämiseksi.

Kuukauden kysymys 16.4.2019

Kuukauden kysymys: Miten brexit vaikuttaa EU-vaaleihin ja uuteen parlamenttiin, Jarmo Oikarinen?

EU-vaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestämään pääsee jo 18.5. EU-vaalien järjestämistä määrittää EU:n vaalilaki, jossa määritellään keskeiset yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti toimitaan. Näihin periaatteisiin kuuluvat muun muassa suhteellinen vaalitapa ja se, ettei Euroopan parlamentin jäsen voi olla samaan aikaan myös edustaja kansallisessa parlamentissa. Tällä kertaa vaaleihin valmistautuminen on myös edellyttänyt valmistautumista Ison-Britannian mahdolliseen EU-eroon.

Kuukauden kysymys 14.3.2019

Kuukauden kysymys: Miten EU ratkoo mikromuoviongelmaa, Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta?

Mikromuovi on nopeasti kasvava ongelma maaperässä ja vesistöissä. Euroopan kemikaalivirasto on juuri valmistellut rajoitusehdotuksen, joka kieltäisi useimmat tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättävät mikromuovit, mikäli ne päätyvät ympäristöön. Tämä suojelee luontoa ja kuluttajia koko EU:n laajuisesti.

Kuukauden kysymys 30.1.2019

Kuukauden kysymys: mitä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on odotettavissa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri?

Suomen kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana alkaa heinäkuussa 2019. Takana on jo kaksi puheenjohtajakautta (1999, 2006) ja kokemusta siis on, joskin maailma on hyvin erinäköinen tänään myös maahanmuuttoasioiden valmistelun näkökulmasta. Tästä on erityisesti viime vuosien eurooppalainen muuttoliikekriisi pitänyt huolen.

Kuukauden kysymys 27.11.2018

Kuukauden kysymys: Mitä Euroopan interventioaloite merkitsee Suomen kannalta, ylijohtaja Janne Kuusela?

Suomen liittyminen aloitteeseen on perusteltua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Aloite kehittää eurooppalaista ja EU:n puolustusyhteistyötä sekä edistää Suomen suhteita Ranskaan ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin valtioihin.

Kuukauden kysymys 13.9.2018

EU-kirjeenvaihtajan arki: rutiinien karsimista ja oivallusten etsimistä

Silmät punoittavat, mutta niin punoittavat kaikilla muillakin pitkäksi venyneen huippukokouksen jäljiltä. Lähes vuorokauden mittainen työvuoro on päättymässä.

Kuukauden kysymys 20.7.2018

Kuukauden kysymys: Mitä EU-suurlähettiläs tekee, Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakki?

Työskentelen Suomen pysyvänä edustajana Euroopan unionissa, mikä tarkoittaa, että edustan Suomea kaikissa EU:n toimielimissä. Keskeisin tehtäväni on valmistella ministerineuvostojen kokouksia sekä Eurooppaneuvostoa pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa, joka on neuvoston (eli jäsenmaiden hallitusten) korkein virkamieselin.

Kuukauden kysymys 14.5.2018

Kuukauden kysymys: Mitä brexit merkitsee korkeakouluopiskelijoille, suurlähettiläs Tom Dodd?

Iso-Britannia jättää EU:n maaliskuussa 2019.  Minulta on kysytty, mitä tämä merkitsee niille lukuisille suomalaisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella Britanniassa joka vuosi, ja Britannian ja Suomen väliselle tutkimukselle ja tieteelliselle yhteistyölle. Lyhyt vastaus on, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat edelleen erittäin tervetulleita Britanniaan. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta on epätodennäköistä, että hakumenettelyt, rahoitus ja tutkimus muuttuisivat ennen vuodenvaihetta 2020/21, ja muutokset sen jälkeenkin saattavat olla vähäiset.

Kuukauden kysymys 16.4.2018

Kuukauden kysymys: EU:n uusi tietosuoja-asetus – milloin henkilötietojen kerääminen on laillista?

EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018 alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tuolloin tietosuoja-asetuksen mukaista. Asetuksen tavoitteena on vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä siihen, että kansalaiset voivat hallita tietojaan paremmin. Asetus liittyy myös digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseen.

Kuukauden kysymys 23.1.2018

Kuukauden kysymys: Miten vapaakauppa etenee EU:ssa?

Ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Kai Mykkänen vastasi.

Kuukauden kysymys 1.12.2017

Seuraa meitä