Hoitoon toiseen EU-maahan
EU-kansalaisella on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa. Hoidon järjestelyt ja sen korvauskäytännöt riippuvat tapauksesta.
Omatoimisesti tai ennakkoluvalla
Ulkomaille voi lähteä omatoimisesti hakemaan hoitoa kotimaassa ilmenneeseen sairauteen tai Kelalta voi hakea hoitoon ennakkolupaa. Omatoimisesti hoitoon lähdettäessä kaikki kulut maksetaan itse ja niistä voi hakea korvausta myöhemmin.
Ennakkolupaa toisessa EU/ETA -maassa tai Sveitsissä tapahtuvaa hoitoa varten haetaan Kelasta. Kela pyytää hakemukseen lausunnon julkiselta terveydenhuollolta ja ratkaisee hakemuksen lausunnon perusteella. Ennakkolupa voidaan myöntää hoitoon, jota asuinmaassa ei voida antaa lääketieteellisesti arvioituna riittävän ajan kuluessa. Ennakkolupa kattaa kaikki hoidon kustannukset.
Korvauskäytännöt kannattaa aina etukäteen varmistaa Kelasta.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti
Sinulla on oikeus Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC), jos sinut on sairausvakuutettu Suomessa tai Suomi vastaa hoitosi kustannuksista. Kortti on ilmainen.
Kun oleskelet tilapäisesti toisessa EU-maassa, saat äkillisissä sairaustapauksissa lääketieteellisesti välttämättömän hoidon paikallisen asiakasmaksun hinnalla. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen tai pitkäaikaissairauteen liittyvä hoito tai synnytys.
Kortti käy EU/ETA -alueella ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa.
Potilasdirektiivi
Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU-maassa. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2011. Jäsenmailla on sen jälkeen ollut 30 kuukautta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa direktiivi astui voimaan 2014.
Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU/ETA-maasta ja Sveitsistä. Hoitoa saa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa.
Päävastuu terveyspalveluista säilyy edelleen potilaan kotimaalla. Jos henkilö kuitenkin matkustaa toiseen jäsenmaahan hoitoon, hänen sairaanhoitokustannuksistaan vastuussa olevan valtion tulisi korvata hoitokustannukset potilaalle vähintään sen suuruisina kuin ne olisivat olleet kyseisessä valtiossa. Korvauksen saanti edellyttää, että hoito ylipäätään kuuluu kustannuksista vastuussa olevan valtion lakisääteisen terveydenhuollon piiriin.
Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta.
