Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin – mikä muuttuu?
Alle vuoden kuluttua pidetään seuraavat Europarlamenttivaalit. Vaalit tuovat mukanaan muutoksia Ison-Britannian erotessa Euroopan unionista.
Europarlamenttivaalit pidetään joka viides vuosi. Vaaleissa valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on unionin ainoa instituutio, minne unionin kansalaiset saavat suoraan valita edustajansa. Europarlamenttiin valittiin edellisissä vaaleissa yhteensä 751 europarlamentaarikkoa, jotka edustavat kaikkia unionin jäsenmaita.
Ison-Britannian paikat jaettanee muiden jäsenmaiden kesken
Ison-Britannian EU-eron jälkeen Euroopan parlamentin kokoonpanoon on tulossa muutoksia. Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaan parlamentin edustajamäärää oltaisiin vähentämässä 705 edustajaan. Ehdotuksessa Isolta-Britannialta vapautuvat 73 europarlamentaarikon paikkaa jaettaisiin osittain jäljelle jäävien jäsenmaiden kesken. Osa paikoista jätettäisiin Euroopan parlamentin ikään kuin varastoon mahdollisia tulevia jäsenmaita varten, sillä tällä hetkellä EU:n perussopimukset määrittelevät parlamentin suurimmaksi mahdolliseksi jäsenmääräksi 751 paikkaa.
Suomi olisi Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti lisäpaikkoja saavien maiden joukossa. Vuoden 2015 europarlamenttivaaleissa Suomella oli jaossa 13 paikkaa Euroopan parlamenttiin. Ehdotuksessa niitä lisättäisiin yhdellä, jolloin Suomen europarlamentaarikkojen lukumäärä nousisi 14 edustajaan. Muita lisäpaikkoja mahdollisesti saavia maita olisivat muun muassa Ruotsi, Tanska, Espanja ja Ranska.
Euroopan parlamentin ehdotus vaatii jäsenmaiden johtajilta yksimielisen hyväksynnän, jotta se voidaan laittaa toimeen.
Ei ylikansallisille listoille, kyllä kärkiehdokkaille
Tasaisin väliajoin pohdintaan nousevista ylikansallisista vaalilistoista on keskusteltu jälleen tulevien vaalien alla. Ylikansallisten listojen puolustajat uskovat, että listojen avulla voitaisiin yhtenäistää europarlamenttivaaleja, jotka käydään eri jäsenmaissa eri vaalitapoja käyttäen. Ylikansallisia listoja on perusteltu myös vetoamalla niiden europuolueiden näkyvyyttä lisäävään vaikutukseen. Kaikkien näiden syiden myötä ylikansallisten listojen toivotaan lisäävän kansalaisten kiinnostusta EU-tason politiikkaan.
Ylikansallisten listojen vastustajien mukaan listat suosisivat suuria maita pienien, kuten Suomen, kustannuksella. Huolta kannetaan myös europarlamentaarikkojen ja äänestäjien välisen kuilun kasvamisesta entisestään, jos ylikansalliset listat otettaisiin käyttöön.
Ainakaan ensi vuoden vaaleihin ylikansallisia listoja ei näillä näkymin kuitenkaan olla saamassa, sillä Euroopan parlamentti äänesti 7. helmikuuta 2018 listoja vastaan äänin 368-274.
Kärkiehdokasmenettelyllä tarkoitetaan toimintaa, jossa europuolueet ennen europarlamenttivaaleja nimeävät ehdokkaansa tulevan komission johtoon. Kärkiehdokasmenettely pitänee pintansa myös seuraavissa vaaleissa, sillä kaikki suurimmat europuolueet ovat ilmoittaneet asettavansa kärkiehdokkaan myös ennen vuoden 2019 vaaleja. Europarlamentaarikot ovat lisäksi ilmoittaneet, että Euroopan parlamentti ei aio hyväksyä komission puheenjohtajaehdokkaaksi muita kuin kärkiehdokasmenettelyn kautta nimettyjä ehdokkaita.
Lopullisista Euroopan parlamentin työjärjestystä ja vaaleja koskevista muutoksista voidaan olla varmoja vasta jäsenmaiden johtajien hyväksynnän jälkeen.
Lue lisää (englanniksi):
