EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 144 euroa asukasta kohden

Valtiovarainministeriö, tiedote 15.9.2023

Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta.

Suomen ja EU:n väliset rahavirrat kehittyivät seuraavasti:

• Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1 773 miljoonaan euroon. Lisäksi Suomi sai EU:n elpymisvälineestä tuloja 501 miljoonaa euroa.
• Suomen maksut kansallisesta talousarviosta EU:lle pienenivät 228 miljoonalla eurolla 2 307 miljoonaan euroon.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu laski toissa vuodesta, jolloin se oli 970 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden laskettuna maksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.

Luvut eivät kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen saamat tulot kasvoivat

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 173 miljoonalla eurolla 1,8 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 501 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,17 prosenttia (1,08 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n talousarviosta muodostuivat pääosin
•    maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (894 miljoonaa euroa eli 50 prosenttia Suomen saamista tuloista)
•    EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (260 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia).
•    Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (132 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia)
•    Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta (91 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia).

Suomen maksut unionille laskivat selvästi

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,78 prosenttia (2 536 miljoonaa euroa ja 1,82 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 297 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 812 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 60 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi joillekin jäsenvaltioille myönnettyjen maksukorjausten takia 136 miljoonaa euroa. Suomen maksut pienenivät toissa vuodesta yhteensä 228 miljoonalla eurolla.

Viime vuonna Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja

EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 243 miljardia euroa. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 151 miljardia euroa. Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettava rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 62 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.

Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, joiden saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli 18,3 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Perässä tulivat Ranska (16,9 miljardia euroa) ja Italia (14,6 miljardia euroa).

EU:n budjetin tulojen kokonaismäärä oli yhteensä 245 miljardia euroa. Tästä 156 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista noin 83 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (30,8 miljardia euroa). Perässä tulivat Ranska (24,2 miljardia euroa) ja Italia (16,7 miljardia euroa).

Viro suurin nettosaaja asukasta kohden, Saksa suurin nettomaksaja

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).

Valtiovarainministeriö on laskenut Suomen nettomaksun komission laskentatavalla. Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 144 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 175 euroa. Nettomaksu oli 0,30 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,38 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–2027) toinen.

Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,51 prosenttia), Ranska (0,38 prosenttia) ja Ruotsi (0,37 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Saksa (235 euroa asukasta kohden), Ruotsi (196 euroa) ja Irlanti (195 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,62 prosenttia), Unkari (2,61 prosenttia) ja Liettua (2,57 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Viro (677 euroa asukasta kohden), Luxemburg (660 euroa) ja Liettua (608 euroa).

Lisätietoja:

Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)gov.fi

Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi