Espanja viimeisteli jopa 71 lainsäädäntöesitystä EU-puheenjohtajakaudellaan
Vuodenvaihde merkitsee Espanjan EU-puheenjohtajakauden päättymistä. Espanjalla oli suuri paine edistää ja saattaa loppuun keskeisiä, vielä avoinna olevia lainsäädäntöesityksiä. Näin se tekikin – laskujen mukaan viimeistelty on 71 lainsäädäntöesitystä. Tahtia, jolla maa on edistänyt lainsäädäntötyötä kaikilla sektoreilla, voidaan pitää jopa poikkeuksellisen hengästyttävänä. Erityisesti vihreän siirtymän vauhdittamisessa puheenjohtajamaa onnistui jopa odotuksia paremmin. Ukrainan tukeminen eri keinoin jatkui Espanjan puheenjohtajakaudella.
Espanjan puheenjohtajakausi sijoittui kriittiseen vaiheeseen EU-lainsäädäntösykliä; Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä aikaa ei ole ollut hukattavaksi. Paineen alla puheenjohtajana jo kokenut Espanja onnistui odotuksiakin paremmin. Erityisesti vihreän siirtymän saralla Espanja onnistui putsaamaan pöytää ja saavuttamaan sopuja useista merkittävistä kokonaisuuksista.
Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut. Hyökkäyssodan vaikutukset ja Ukrainan tukemisen jatkaminen ja kasvattaminen näkyivät puheenjohtajakaudella keskeisenä teemana läpi eri neuvostoagendojen.
Espanja sai sulan hattuunsa myös esimerkiksi muuttoliike- ja turvapaikkalainsäädäntöuudistuksen poliittisen sovun löytymisestä vuosia kestäneiden hankalien neuvotteluiden jälkeen. Espanjan vedolla saavutettiin myös neuvostotason poliittinen yhteisymmärrys EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisesta.
Iso ja kokenut jäsenmaa lähti puheenjohtajakauteensa kunnianhimoisella ja itsevarmalla otteella. Espanjan käytössä niin Brysselissä kuin Madridissakin on ollut iso koneisto, ja maan poliittisen johdon sitoutuminen puheenjohtajakauteen on ollut vahvaa. Espanjan koneistoa eivät hidastaneet edes kesken kauden, 23. heinäkuuta käydyt vaalit ja näitä seuranneet hallitusneuvottelut.
Espanja aloitti puheenjohtajakautensa heinäkuun alussa haastavassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssodan yhä jatkuessa Ukrainassa oli selvää, että hyökkäyksen seurauksiin vastaaminen yhtenäisenä EU:na tulee olemaan myös Espanjan puheenjohtajakauden keskiössä. 12. pakotepaketista saavutettu sopu joulukuussa oli tärkeä signaali EU:n yhtenäisyydestä ja siitä, että EU on valmis jatkamaan uusien pakotteiden asettamista niin pitkään kuin Venäjän hyökkäys jatkuu. Ukrainan EU-jäsenyys on askelta lähempänä joulukuun Eurooppa-neuvoston päätettyä avata liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa. Vaikka edessä on vuosien pitkät neuvottelut, on kyseessä merkittävä saavutus joka antaa selkeän signaalin paitsi Kiovaan, myös Moskovaan. Osa Espanjan kauden muistakin prioriteeteista on selkeästi ollut geopoliittisen tilanteen muovaamia. Brysselissä keskustelua on käyty erityisesti Euroopan kyvystä selvitä sitä kohdanneista haasteista ja strateginen autonomia on ollut yksi Espanjan puheenjohtajakauden kantavia teemoja. Maa on monilta osin Suomen kanssa saman mielinen siinä, että strategisen autonomian saavuttamisen on nojattava myös vahvaan ulkoiseen ulottuvuuteen, esimerkiksi kauppapolitiikan hyödyntämiseen ja strategisten kumppanuuksien rakentamiseen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Heti puheenjohtajakauden alussa heinäkuussa järjestettiin huippukokous EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) kanssa. Edellinen huippukokous pidettiin v. 2015. Kyseessä on Euroopalle tärkeä ja monissa asioissa saman mielinen kumppani. Huippukokous oli tärkeä mahdollisuus tiivistää kumppanuutta, joka on erityisen tärkeä nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Joulukuussa järjestetty EU:n ja Länsi-Balkanin välinen huippukokous tarjosi mahdollisuuden vahvistaa Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysnäkymät sekä tarpeen kumppaneiden pysyviin uudistuksiin, jotka perustuvat EU:n arvoihin ja periaatteisiin. Granadassa 5. lokakuuta pidetty Euroopan poliittisen yhteisön (EPY) huippukokous lähetti vahvan viestin yhtenäisestä Euroopasta. Sen jälkeen pidetty epävirallinen EU-huippukokous hyväksyi ns. Granadan julistuksen, jossa määritellään keskeiset prioriteetit ja toimet, joilla Euroopasta tehdään vahva, dynaaminen ja kilpailukykyinen. Yhteinen muuttoliikekirjaus osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi, ja siitä päädyttiin antamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan lausuma. Edellä mainittujen huippukokousten lisäksi Espanjan pj-kaudella on pidetty kaksi Eurooppa-neuvostoa sekä institutionaaliset huippukokoukset mm. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin kanssa.
Jotkin Espanjan kauden prioriteeteista ovat olleet maan pitkäaikaisia EU-politiikan kärkitavoitteita. Espanja on esimerkiksi vankka vahvemman sosiaalisen Euroopan puolestapuhuja, minkä se on tuonut esiin myös puheenjohtajakaudellaan. Kauden ollessa lopuillaan voi todeta, että Espanjalla on EU-puheenjohtajamaana ollut selkeä profiili, eikä kenellekään ole jäänyt epäselväksi, mitkä kysymykset ovat sille erityisen tärkeitä.
Joululahjaksi sovut muuttoliikepaktista ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen muuttamisesta
Espanjan tahti kiihtyi kauden loppua kohti, ja tuloksiakin syntyi. Turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmän uudistamisesta (ns. pakti) saavutettiin sopu neuvoston ja Euroopan parlamentin välisissä pitkällisissä kolmikantaneuvotteluissa 20. joulukuuta. Paktia on valmisteltu seitsemän vuotta ja viimeinen neuvottelurutistus parlamentin kanssa kesti 30 tuntia. Jo tämä kertoo uudistuksen merkityksestä jäsenmaille. Espanja on jo aiemmin painottanut muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden tärkeyttä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa (mukaan lukien laillisten väylien edistäminen). Muuttoliikkeen sisäisen ulottuvuuden edistämisessä sovun saavuttaminen paktissa oli merkityksellistä. Uudistus yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita sekä tekee yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä tehokkaamman ja kriisinkestävämmän. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa Eurooppaan suuntautuva muuttoliikepaine on jälleen kasvanut.
Poliittinen yhteisymmärrys EU:n finanssipolitiikan sääntökehikon muuttamisesta löytyi epävirallisessa talous- ja raha-asioiden neuvostossa 20. joulukuuta. Säännöt edistävät vastuullista taloudenpitoa koko EU:ssa vahvistamalla jäsenmaiden velkakestävyyttä, kannustamalla kestävään ja osallistavaan talouskasvuun uudistusten ja investointien avulla, sekä korjaamalla nykyisten sääntöjen puutteita. Seuraavaksi neuvoston puheenjohtaja käy kolmikantaneuvottelut lainsäädännöstä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa. Tarkoitus on edistää asiaa niin pitkälle kuin mahdollista ennen lainsäädäntökauden vaihtumista.
Kaikkea ei Espanjakaan puheenjohtajakaudella saatu maaliin. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa 26 EU-maata pääsi sopuun EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen sisällöstä mutta keskustelua jatketaan vuoden 2024 alkupuolella. Paketin keskeinen osa on 50 miljardin euron tukipaketti Ukrainalle, minkä takia sovun tulee löytyä pian.
Vihreän siirtymän harppaus eteenpäin Espanjan pj-kaudella
Coreper I –puolella Espanjan kauden saldona on erityisesti suuri harppaus eteenpäin vihreää siirtymää ja kilpailukykyä koskevissa asiakokonaisuuksissa. Useat jäljellä olevista, keskeneräisistä neuvotteluista koskivat monimutkaisia ja poliittisesti sensitiivisiä kokonaisuuksia, joista sovun saavuttaminen on Espanjalle merkittävä työvoitto.
Espanja sai kaudellaan maaliin 55-valmiuspaketin viimeisen auki olevan aloitteen, rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin. Energiapuolella Espanja onnistui saavuttamaan ensin neuvoston yleisnäkemyksen ja tämän jälkeen poliittisen sovun Euroopan parlamentin kanssa nk. sähkömarkkinamallin uudistamisesta. Energiakriisin jälkimainingeissa annetun esityksen tavoitteena on lisätä energiamarkkinoiden kriisinkestävyyttä sekä kannustaa investointeja uusiutuviin energianlähteisiin. Painetta sovun saavuttamiseen vuoden loppuun mennessä oli laitettu myös Eurooppa-neuvoston taholta. Ympäristösääntelyn puolella Espanja onnistui saavuttamaan sovun poliittisesti herkässä ja Suomessakin paljon keskustelua herättäneessä ennallistamisasetuksessa, jolla luodaan jäsenmaille velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Suomi vaikutti koko prosessin ajan aktiivisesti, ja lopullinen asetus huomioi nyt komission ehdotusta paremmin jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat. Kilpailukykyä koskevissa aloitteissa Espanja saavutti neuvoston yleisnäkemyksen nk. nettonollateollisuus -aloitteesta sekä sovun Euroopan parlamentin kanssa kriittisten raaka-aineiden aloitteesta, vaikka komission esitykset julkaistiin vasta tämän vuoden maaliskuussa. EU:n kriisivuosina hiottu kyky tehdä ripeitä päätöksiä onkin tuntunut nopeuttavan myös normaaleja lainsäädäntöprosesseja, mikäli poliittista tahtoa on.
Saavutuksia Espanjalta ei puutu myöskään liikennepuolelta. Joulukuun 4. päivä pidetyssä liikenneneuvoston kokouksessa jäsenmaat ahkeroivat kasaan hämmästyttävät kahdeksan yleisnäkemystä. Kirsikkana kakun päällä Espanjan puheenjohtajakauden liikennepuolen saavutuksista on kuitenkin pidettävä alustavaa sopua TEN-T –asetuksesta, eli lainsäädäntöesityksestä unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Sovun saavuttaminen on merkittävä saavutus, johon Suomen sopii olla hyvin tyytyväinen, sillä onnistuimme neuvotteluissa poikkeuksellisen hyvin ennakkovaikuttamisesta aina viime metreille asti.
Myös tulevalle pj-maa Belgialle jää iso työsarka
Välillä Espanjan kapasiteetti ja tahto käsitellä asioita venytti järjestelmän käsittelykyvyn rajoja. Erityisesti pienemmät jäsenmaat ovat välillä joutuneet paiskimaan töitä lähes kellon ympäri pysyäkseen puheenjohtajamaan tahdissa. Neuvostoja ja Coreper-kokouksia on Espanjan kaudella pidetty viikonloppuisin ja erityisesti loppukaudesta Coreper-kokoukset ovat enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena venyneet pikkutunneille. Coreper I:n puolella Espanja ei myöskään kaihtanut riskejä, vaan suurena ja kokeneena jäsenmaana uskalsi usein edetä päätöksentekoon varsin ohuilla määräenemmistöillä. Kokonaisuutena puheenjohtajakaudesta voidaan todeta Espanjan asettaneen itselleen kovat tavoitteet, jotka se pitkälti onnistui toteuttamaan.
Seuraavaksi vastuun puheenjohtajamaana ottaa haltuunsa toinen kokenut ja taitava jäsenmaa, Belgia. Tahdin voi olettaa pysyvän vauhdikkaana myös Belgian puheenjohtajakauden alkupuolella, sillä useista isoista lainsäädäntöaloitteista tavoitellaan vielä sopua ennen Euroopan parlamentin vaalitaukoa. Poliittinen tahtotila tähän löytyy kaikkien instituutioiden puolelta. Myöskään parlamentin vaalitauon ajaksi tuleva puheenjohtajamaa tai muut jäsenmaat eivät jää lepäämään laakereillaan, sillä keskusteltavaa riittää niin keskeneräisten, seuraavalle kaudelle venyvien lainsäädäntöaloitteiden osalta kuin seuraavan komission agendan valmisteluun liittyen. Keskustelua esimerkiksi vuoden 2040 ilmastotavoitteista tullaan käymään pitkin kevättä. Myös eri toimet Ukrainan tukemiseksi luonnollisesti jatkuvat myös Belgian puheenjohtajakaudella ja niin pitkään kuin tarvetta on.
Suomen koneisto on kevättä varten hyvin öljytty ja valmis vaikuttamaan aktiivisesti onnistuneiden lopputulosten saavuttamiseksi vielä keskeneräisissä asioissa. Vuodenvaihteen lomapäivinä on kerätty voimia epäilemättä Belgiankin johdolla edessä oleviin pikkutuntien neuvottelu-urakoihin.
Laura Lindgren ja Saara Pokki
Kirjoittajasta
