Vastavalittu Euroopan parlamentti valmistautuu uuteen kauteen
EU-kansalaiset ovat valinneet 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudelle 2024–29. Millaisen perinnön väistyvä parlamentti jättää, ja mikä muuttuu alkavalla kaudella – vai muuttuuko sittenkään mikään kovin olennaisesti? Entä miten parlamentti valmistautuu EU:n käynnistyvään viisivuotiskauteen?
EU-vaalien alustavasta tuloksesta voidaan olla montaa mieltä. Meppien määrä oikeistossa lisääntyy tulevalla kaudella, kun taas liberaalien ja vihreiden meppejä parlamentissa nähdään vähemmän. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa hallitsevat puolueet kokivat rökäletappion, ja niiden näkökulmasta nähtiin jopa dramaattinen siirtymä oikealle. Juuri tästä syystä Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti pitävänsä nopealla aikataululla kansalliskokousvaalit.
Toisaalta siirtymän dramatiikkaa vähentää se, että valtaa parlamentissa vuosina 2019–2024 pitäneen, EPPstä, S&D:stä ja Renew Europesta muodostuneen koalition reilut 400 edustajaa riittää helposti koalition rakentamiseen myös tällä kaudella. Vaalit voittanut Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP säilyttää paikkansa parlamentin suurimpana ryhmänä. Toiseksi suurimpana jatkaa sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D, ja kolmanneksi suurimpana Uudistuva Eurooppa –ryhmä (Renew Europe). Ryhmät ovatkin indikoineet haluavansa jatkaa tällä koalitiolla.
Jos EPP-, S&D- ja Renew löytävät yhteisymmärryksen, voi lopputulosta pitää myös signaalina jatkuvuudesta Euroopan parlamentissa.
Uudet mepit rekisteröityivät heti vaalien jälkeen
Parlamentin poliittisten ryhmien järjestäytyminen käynnistyi välittömästi vaalien jälkeen, ja jo 11.6. alkaen uudet mepit ovat voineet rekisteröityä parlamentin Welcome Villagessa. Seuraavien viikkojen aikana poliittiset ryhmät yrittävät rekrytoida uusia meppejä ja puolueita lähes sadasta vielä ilman poliittista ryhmää olevasta edustajasta oman ryhmäkokonsa ja vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Kaikkia yrittäjiä ei suoralta kädeltä poliittisiin ryhmiin toisaalta hyväksytä, vaikeuksia on nähty jo mm. skandaaleissa ryvettyneen saksalaisen AfD:n ja Unkarin Fideszin pyrkimyksissä.
Poliittiset ryhmät ovat sopineet ilmoittavansa kokoonpanonsa 4. heinäkuuta mennessä. Jopa kokonaan uusia ryhmiä saattaa näiden neuvotteluiden seurauksena syntyä joko vanhojen ryhmien pohjalta tai kokonaan ryhmättömistä, kunhan ryhmään löytyy minimissään 23 edustajaa 7 eri jäsenmaasta. Strasbourgin täysistuntoviikolla 15.–18.7.valitaan seuraavan 2,5 vuoden ajaksi parlamentin puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit. Viikon päätteeksi vahvistetaan valiokuntien nimellinen kokoonpano, ja valiokuntaviikolla 22.–25.7. parlamentti keskittyy valiokuntien järjestäytymiseen.
Jatkoa Von der Leyen -koalitiolle?
Vuonna 2019 EPP:n, S&D:n ja Renew -koalitio mahdollisti saksalaisen Ursula von der Leyenin täpärän hyväksymisen komission puheenjohtajaksi.
EPP:n, S&D:n ja Renew –johtajat pyrkivät parhaillaan muodostamaan enemmistöä EPP:n kärkiehdokkaana toimineen von der Leyenin taakse. Enemmistöön tarvitaan 361/720 meppiä. Koalition yhteensä yli 400 edustajaa voikin tässä nimenomaisessa äänestyksessä osoittautua niukaksi, koska ryhmäkuri parlamentissa ei ole kovin tiukka, etenkään komission puheenjohtajaa valittaessa suljetulla lippuäänestyksellä.
Yhtälö voisi vielä tarvita esimerkiksi vihreiden ja/tai konservatiivien meppien ääniä. Näistä äänistä voidaan käydä kauppaa osana kokonaispakettia, jopa täysin parlamentin ulkopuolelta – esimerkiksi hyvällä komissaarisalkulla.
Näinä jännittävinä viikkoina on aina mahdollista, ettei yhteistä näkemystä von der Leyenin taakse löydy, joko ryhmien tai jäsenmaiden EU-valtionjohtajien välillä. Tällöin olisimme vastaavassa tilanteessa kuin vuonna 2019, jolloin EPP:n kärkiehdokkaalle ei tukea löytynyt.
Jos taas von der Leyen valittaisiin toiselle kaudelle komission puheenjohtajaksi, signaloisi sekin jonkinlaisesta EU-politiikan jatkuvuudesta.
Koalitiot vauhdittajina ja jarrumiehinä
Lainsäädäntötyössä parlamentin koalitiot muodostuivat vaalikauden 2019–24 aikana tapauskohtaisesti. EPP, S&D ja Renew -yhteistyö sinetöitiin kirjallisella koalitiosopimuksella, joka takasi keskeisten lainsäädäntöjen etenemisen, muun muassa vihreän siirtymän ja digitaalisääntelyn osalta.
Vastaavia neuvotteluja käydään jo näiden samojen ryhmien välillä. Parlamentin poliittiset näkemykset ovat uusien meppien määritettävissä, mutta keskustaryhmien koalition myötä voisi olettaa, että jonkinlaista jatkuvuutta on luvassa myös eri politiikkasektoreilla.
Vihreä siirtymä
Parlamentti julisti heti kauden 2019–24 alussa ilmastohätätilan, ja tuki varsinkin alkukauden ajan kunnianhimoista Green Dealia, johon kuuluvat muun muassa EU:n ilmastolaki ja FitFor55 -lainsäädäntöaloitteet. Koalition yhteistyö alkoi rakoilla kauden puolivälin jälkeen muun muassa SUR- ja ennallistamisäänestyksissä.
Uudessa parlamentissa luontopolitiikka pysynee ryhmiä jakavana teemana. Vaikka halu kunnianhimon lisäämiseen ilmastopolitiikassa voi laskea, jatkuvuutta nähtäneen varsinkin ilmastopolitiikan jo päätettyjen toimien toimeenpanossa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan yhdisti
Venäjän hyökkäys Ukrainaan yhdisti Euroopan parlamentin poliittisia ryhmiä. Parlamentti tuomitsi 1.3.2022 päätöslauselmassaan hyökkäyksen Ukrainaan lähes yksimielisesti. Parlamentti on tukenut vahvasti sekä Ukrainaa että Venäjän vastaisia pakotteita. Sen yhteistyö Ukrainan parlamentin kanssa on ollut aktiivista. Myös uusi parlamentti jatkanee Ukrainan ja EU:n yhteisen linjan vahvaa tukemista.
Oikeusvaltio keskeisenä teemana
Oikeusvaltioperiaate muotoutui yhdeksi keskeisistä teemoista vaalikauden aikana, eikä mikään koalitioryhmistä ole osoittanut merkkejä sen merkityksen vähenemisestä. Parlamentti äänesti selkein äänin jo vuonna 2018 Unkaria koskevan Artikla 7 käsittelyn aloittamisen puolesta. Artikla 7:n avulla Unkarille voidaan mm. asettaa sanktioita tai jopa sulkea ulos EU:n päätöksenteosta. Vielä huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi selkein äänin Unkaria, artikla 7:ä ja sen budjettivaikutuksia koskevan päätöslauselman.
Laajentuminen geopoliittisena ja vakauttavana työkaluna
EU:n laajentuminen on ollut Euroopan parlamentille prioriteetti ja se onkin pitänyt jo tehtyjä Eurooppa-neuvoston päätöksiä tervetulleina. Parlamentti näkee laajentumisen geopoliittisena ja vakautta tuovana työkaluna. Toisaalta se on korostanut ehdokasmaiden jäsenyysprosesseissa keskittymistä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, korruption torjuntaan, demokraattiseen valvontaan, ihmisoikeuksiin ja oligarkkien vallan rajoittamiseen. Se painottaa asetettujen kriteerien saavuttamista sekä tarvetta selkeälle aikajanalle liittymisneuvottelujen päättämiseksi 2030 mennessä. Myös tulevan parlamentin enemmistö suhtautunee laajentumiseen myönteisesti.
Euroopan parlamentin vallan kasvattaminen
Syksyllä 2023 parlamentti hyväksyi mietinnön, jossa esitettiin erittäin kunnianhimoisia muutoksia EU:n perussopimuksiin. Monet kapealla äänimäärällä hyväksytyn mietinnön ehdotuksista liittyvät parlamentin oman toimivallan kasvattamiseen. EU:n perussopimusten avaamiseen Eurooppa-neuvostossa tarvittava jäsenvaltioiden enemmistö ei vaikuta todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Perussopimusten muutosprosessi voidaan käynnistää jäsenvaltioiden yksinkertaisella enemmistöllä, mutta päätös edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja muutosten ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa. Kapeasta enemmistöstä johtuen parlamentin lähestymistapa saattaa muuttua vaalien jälkeen.
*
Jatkuvuutta ja muutoksia lienee turvallisempaa arvioida laajemmin vasta, kun poliittiset ryhmät ovat järjestäytyneet, antaneet parlamentin enemmistön tuen komission puheenjohtajaehdokkaalle sekä muodostaneet näkemyksiään tulevan kauden painopisteisiin. Perinteisesti koalition muodostamisessa ja nimityspaketeissa on ollut mutkia matkassa, eikä draamalta ole vältytty. Kuten parlamentin käytävillä asia ilmaistaan: ”Olisi kummallista, jos tämä kaikki menisi näin sujuvasti!”
Tuomas Nirkkonen
Suomen pysyvän EU-edustuston parlamenttisuhteista vastaava asiantuntija
Kirjoittajasta
