Valitus- ja vetoamismahdollisuudet EU:ssa
Taho, jonka puoleen muutoksenhaussa käännytään, riippuu ongelman luonteesta. Jos asia ei kuulu EU:n lainsäädännön piiriin, muutosta on haettava suomalaisen oikeusjärjestelmän kautta.
Joskus saatat kohdata ongelmia käyttäessäsi EU-oikeuksiasi tai pitää itseesi kohdistuvaa päätöstä epäreiluna tai vääränä.
Oikeuksien peräämisessä on syytä kääntyä ensin valtion viranomaisten puoleen, sillä jäsenvaltiot vastaavat unionin lainsäädännön soveltamisesta.
Jäsenvaltiossa on mahdollista:
- valittaa vastaavalle viranomaiselle
- kannella kansalliselle oikeusasiamiehelle
- ratkaista asia oikeudessa
EU:n tasolla on käytettävissä erilaisia menettelytapoja. EU-kansalaisena sinulla on esimerkiksi oikeus vedota Euroopan parlamenttiin tai kannella Euroopan oikeusasiamiehelle. Voit kirjoittaa unionin toimielimille millä tahansa unionin kielellä ja sinulla on oikeus saada vastaus samalla kielellä.
SOLVIT
EU:n jäsenmaiden ylläpitämä SOLVIT on online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto. Se on tarkoitettu ratkaisemaan ongelmia, joita syntyy, kun toisen EU-maan viranomainen soveltaa EU-lainsäädäntöä virheellisesti. SOLVIT-verkoston palvelut ovat maksuttomia.
Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta
Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta valvoo unionin toimintaa ja on vetoomuksien kautta yhteydessä EU:n kansalaisiin.
Kuka tahansa oikeushenkilö, jonka kotipaikka on unionin alueella, voi tehdä vetoomuksen Euroopan parlamenttiin. Oikeushenkilöitä ovat unionin kansalaiset, jäsenvaltiossa asuvat henkilöt, yritykset, yhteisöt ja yhdistykset.
Vetoomuksen voi tehdä unionin toimialaan kuuluvassa asiassa, joka koskee vetoomuksen esittäjää laajasti ottaen tai henkilökohtaisesti. Parlamentin vetoomusvaliokunnalle voi valittaa myös kansallisen viranomaisen toiminnasta. Vaikka vetoomusvaliokunnalla ei ole valtuuksia ratkaista asiaa, se voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan asianomaisiin.
Euroopan oikeusasiamies
Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita, jotka koskevat Euroopan unionin toimielinten ja laitosten toiminnan epäkohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi hallinnolliset virheet ja laiminlyönnit, syrjintä, toimivallan väärinkäyttö sekä tarpeettomat viivästykset.
Oikeusasiamies voi myös itse ottaa asioita tutkittavakseen. Oikeusasiamies ei kuitenkaan puutu kansallisen tason riitoihin.
Euroopan komissio
Euroopan komissiolle voi tehdä kantelun, jos jokin jäsenvaltion käytäntö tai määräys loukkaa unionin lakia.
Kuka tahansa oikeushenkilö, jonka kotipaikka on unionin alueella, voi tehdä vapaamuotoisen kantelun jollakin EU:n virallisella kielellä.
Euroopan unionin tuomioistuin
Euroopan unionin tuomioistuimeen tehtävät kanteet voivat koskea unionin toimielinten toimenpidettä tai laiminlyöntiä.
Eri kannemuotoja ovat kumoamiskanne, laiminlyöntikanne ja vahingonkorvauskanne. Lisäksi voi olla mahdollista pyytää ennakkoratkaisua tuomioistuimessa vielä vireillä olevasta asiasta.
Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF
OLAF:lle voi valittaa, mikäli epäilee kyseessä olevan petoksen tai muun vakavan väärinkäytöksen, joka voi vaikuttaa kielteisesti EU:n julkisiin varoihin. OLAF:lle voi myös osoittaa valituksen, jos epäilee EU:n jonkin toimielimen tai viraston työntekijän vakavaa virhettä.
OLAF:lle ei kuitenkaan tule osoittaa valitusta, jos asialla ei ole taloudellista vaikutusta EU:n julkisisiin varoihin tai korruptiotapauksissa, jotka eivät liity EU:n toimielimen tai viraston työntekijään. Tällaisista epäilyistä voi ilmoittaa oman maan poliisiviranomaisille.
Valituksen voi OLAF:lle tehdä nimettömästi interenetin,sähköpostin tai postin välityksellä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Strasbourgissa Ranskassa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden hyväksymän Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeustuomioistuin ei ole EU-toimielin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa yksityiset henkilöt, ryhmät tai kansalaisjärjestöt, jotka katsovat ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun.
Jotta tuomioistuin voisi ottaa valituksen käsiteltäväkseen, on sen kohdistuttava valtioon, joka on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan. Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vuonna 1990, josta lähtien on ollut mahdollista tehdä tuomioistuimelle valituksia ihmisoikeuksien loukkauksista Suomessa. Lissabonin sopimuksen myötä myös EU on liittymässä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Pääsääntöisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi vedota sen jälkeen kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty.