Kuva: Petteri Heliste
Etusivu› Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

  • Tähän osioon olemme koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Euroopan unioniin.

Mitkä maat kuuluvat Euroopan unioniin?

Tällä hetkellä jäsenvaltioita on 27.

EU-maat ja liittymisvuodet: 

  • 1951 Belgia, Hollanti, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa
  • 1973 Irlanti, Iso-Britannia (erosi 1.2.2020), Tanska
  • 1981 Kreikka
  • 1986 Espanja, Portugali
  • 1995 Itävalta, Ruotsi, Suomi
  • 2004 Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro
  • 2007 Bulgaria, Romania
  • 2013 Kroatia

Tietoa jäsenvaltioista voit lukea Eurooppatiedotuksen verkkosivun lisäksi EU:n Europa-portaalissa .

Mikä on EU:n väkiluku?

EU:n väkiluku on noin 450 miljoonaa (2023). (Lähde: Eurostat)

Kuva: Euroopan parlamentti

Mitkä maat kuuluvat Schengenin sopimukseen?

Schengenin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden välillä ei suoriteta rajatarkastuksia. Ilman matka-asiakirjoja ei silti voi matkustaa, vaan mukana on oltava joko passi tai henkilökortti. Jäsenvaltiot voivat turvalausekkeen nojalla ottaa tilapäisesti tarkastukset uudelleen käyttöön Euroopan unionin sisällä, jos kyseessä on vakava yleiseen politiikkaan tai turvallisuuteen kohdistuva uhka.

Listauksen nykyisitä Schengen-maista löydät Eurooppatiedotuksen Schengen-verkkosivulta. 

Mitkä maat kuuluvat euroalueeseen?

Euroalueeseen kuuluu 20 EU:n 27 jäsenmaasta: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Viro.

Missä muissa maissa käytetään euroa?

Euroopan maat, jotka käyttävät euroa Euroopan unionin kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan virallisen järjestelyn mukaisesti: Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio.

Maat ja alueet, joissa euro on käytössä ilman virallista järjestelyä ovat Andorra, Montenegro ja Kosovo.

Merentakaiset alueet ja saaret, jotka joko kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltioista tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä ovat: Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion, Saint-Pierre ja Miquelon sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet.

Mitä EU-jäsenyys maksaa Suomelle?

Viime vuosina EU:n jäsenmaksu on vaihdellut 50–200 euron välillä jokaista suomalaista kohden. Maksu vaihtelee muun muassa rahoitushankkeiden toteutumisen aikataulun takia.

Mitkä ovat EU:n neljä vapautta?

Neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus työskennellä ja opiskella missä tahansa jäsenmaassa. Sisämarkkinat toteutuivat pääosin vuonna 1993 rajojen avauduttua jäsenmaiden välillä, mutta prosessi ei ole vielä valmis. Sisämarkkinoita on avattu tämän jälkeenkin erilaisilla toimilla, esimerkiksi vuonna 2006 hyväksytyn palveludirektiivin avulla.

Mitkä ovat EU:n perussopimukset?

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa 18. huhtikuuta 1951. Se tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952 ja päättyi 23. heinäkuuta 2002.

Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa 25. maaliskuuta 1957, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1958. Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus allekirjoitettiin samaan aikaan.

Sulautumissopimus allekirjoitettiin Brysselissä 8. huhtikuuta 1965, ja se on ollut voimassa 1. päivästä heinäkuuta 1967 lähtien. Sopimuksella perustettiin silloisten kolmen erillisen yhteisön yhteinen komissio ja yhteinen neuvosto.

Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa ja Haagissa, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1987. Yhtenäisasiakirjassa määrättiin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista.

Sopimus Euroopan unionista allekirjoitettiin Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992, ja se tuli voimaan 1. marraskuuta 1993. Maastrichtin sopimuksella muutettiin Euroopan talousyhteisön nimi Euroopan yhteisöksi. Lisäksi siinä määrättiin uusista jäsenvaltioiden hallitusten välisen yhteistyön muodoista, muun muassa puolustuksen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Näin Maastrichtin sopimuksella luotiin vanhan yhteisöjärjestelmän tilalle uusi ”kolmen pilarin” rakenne, jonka sisältö oli osaksi poliittinen ja osaksi taloudellinen. Tämä rakenne nimitettiin Euroopan unioniksi (EU).

Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 1999. Amsterdamin sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta.

Nizzan sopimus allekirjoitettiin 26. helmikuuta 2001, ja se tuli voimaan 1. helmikuuta 2003. Sen keskeisenä tavoitteena oli toimielinten uudistaminen siten, että unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös sen jälkeen, kun se vuonna 2004 laajentui käsittämään 25 jäsenvaltiota. Nizzan sopimuksesta, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta on laadittu yhteinen, konsolidoitu toisinto.

Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 ja se tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta, joka nimettiin uudelleen Sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta. Lissabonin sopimus ei korvaa aiempia sopimuksia vaan muuttaa niitä. Tavoitteena oli selkiyttää päätöksentekojärjestelmää. Sopimus teki Euroopan unionista oikeushenkilön.

Kuva: European Union 2011 PE-EP, Pietro Naj-Oleari

Mitkä ovat EU:n toimielimet ja niiden tehtävät?

EU:n lainsäädännöstä vastaa kolme toimielintä: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Ne laativat politiikat ja säädökset, joita unionin alueella sovelletaan. Tärkein lainsäädäntömenettely on  yhteispäätösmenettely: komissio ehdottaa säädöstä, joka tulee voimaan sen jälkeen kun parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet.

Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleiset poliittiset painopisteet. Siihen kuuluvat jokaisen jäsenmaan pääministeri tai presidentti sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja.

Toimielimiä ovat myös Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on puolustaa eurooppalaista oikeusvaltiota, tilintarkastustuomioistuin puolestaan valvoo EU:n rahoitusasioita. Euroopan keskuspankin tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten alueen hintavakautta.

Mikä ero on Eurooppa-neuvostolla, Euroopan unionin neuvostolla ja Euroopan neuvostolla?

Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleiset poliittiset painopisteet. Siihen kuuluvat jokaisen jäsenmaan pääministeri tai presidentti sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto kokoontuu virallisesti neljästi vuodessa ja lisäksi järjestetään epävirallisia kokouksia. Eurooppa-neuvostossa Suomea edustaa pääministeri.

Euroopan unionin neuvosto on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Se hyväksyy säädöksiä, asetuksia ja direktiivejä yhdessä parlamentin kanssa. Neuvosto edustaa EU:n jäsenvaltioita, ja sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri kunkin jäsenvaltion hallituksesta. Esimerkiksi Suomen ympäristöministeri edustaa Suomea ympäristöneuvoston kokouksissa. Euroopan unionin neuvoston tärkeimpiä tehtäviä ovat EU:n yhteisen talouspolitiikan yhteensovittaminen, EU:n talousarvion hyväksyminen yhdessä parlamentin kanssa, kansainvälisten sopimusten hyväksyminen ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen.

Euroopan neuvosto on hallitustenvälinen järjestö, joka toimii ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolesta.

Kuka on komission puheenjohtaja? Kuinka monta jäsentä komissiossa on?

Komissiota johtaa Ursula von der Leyen. Kaikkiaan komissiossa on 27 jäsentä, yksi kustakin jäsenvaltiosta.

Kuka on suomalainen komissaari?

Suomen komissaariehdokas on Henna Virkkunen.

Kuinka monta suomalaista edustajaa on Euroopan parlamentissa ja keitä he ovat?

Vaalikaudelle 2024-2029 valittiin 15 suomalaista meppiä (Member of the European Parliament). Kaikkiaan parlamentissa on  nyt 720 edustajaa.

Suomalaiset edustajat ovat: 

  • Mika Aaltola (kok, EPP)
  • Aura Salla (kok, EPP)
  • Pekka Toveri (kok, EPP)
  • Henna Virkkunen (kok, EPP)
  • Li Andersson (vas, GUE/NGL The Left)
  • Merja Kyllönen (vas, GUE/NGL The Left)
  • Jussi Saramo (vas, GUE/NGL The Left)
  • Maria Guzenina (sdp, S&D)
  • Eero Heinäluoma (sdp, S&D)
  • Elsi Katainen (kesk, Renew Europe)
  • Kari Kulmuni (kesk, Renew Europe)
  • Ville Niinistö (vihr, Greens/EFA)
  • Maria Ohisalo (vihr, Greens/EFA)
  • Sebastian Tynkkynen (ps, ECR)
  • Anna-Maja Henriksson (rkp, Renew Europe)

Mitä kieliä käytetään EU:n toimielimissä?

EU:ssa on 24 virallista kieltä. Ne ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari, viro, kroatia ja viro.

Mitä eroa on EU:lla ja EY:llä?

Euroopan yhdentyminen alkoi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamisella vuonna 1951. Vuonna 1957 solmittiin sopimukset Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näiden toimeenpanoelimet yhdistettiin vuonna 1967, ja niitä alettiin kutsua EY:ksi. Euroopan unionin rakenteet luotiin Maastrichtin sopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 1993.

Lissabonin sopimuksen myötä erottelu Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin välillä lakkautettiin, ja unionista tuli yhtenäinen oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön kaikessa toiminnassa.

Mitkä maat pyrkivät EU:n jäseniksi?

Eurooppatiedotuksen verkkosivuilla on erillinen osio, joka kertoo unionin laajentumisesta. Siellä kerrotaan myös jäsenyysneuvotteluita käyvät maat sekä muut jäseneksi pyrkivät maat.

Mitä vaatimuksia jäsenyydelle asetetaan?

Jäsenyysedellytykset eli ns. Kööpenhaminan kriteerit asetettiin vuonna 1993 Kööpenhaminan huippukokouksessa:

  • Hakijamaa on tavoittanut sellaisen institutionaalisen vakauden, joka takaa kansanvallan, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen oikeudet.
  • Maassa on toimiva markkinatalous sekä kyky selviytyä unionin kilpailuympäristössä ja markkinavoimien paineessa.
  • Maa kykenee huolehtimaan jäsenyyden velvoitteista, joihin sisältyvät myös poliittiseen unioniin sekä talous- ja rahaliitto EMUn tavoitteisiin sitoutuminen.

Liittymisprosessista voit lukea lisää Euroopan komission sivuilta.

Miten EU:sta erotaan?

Lissabonin sopimuksen mukaan “Jokainen jäsenvaltio voi päättää erota Euroopan unionista valtiosääntönsä mukaisesti”.

Jäsenvaltion tulee ilmoittaa eroaikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle, joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Sen jälkeen EU neuvottelee jäsenvaltion kanssa eroamismenettelyistä ja myöhemmistä suhteista unioniin. Ellei eroamissopimusta saada aikaan, tulee ero voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta.

Iso-Britannia erosi unionista 1.2.2020. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi unionista vuonna 1979 kansanäänestyksellä, ja myös Färsaaret ovat jättäytyneet unionin ulkopuolelle.

Kuva: Euroopan parlamentti

Miten voin hakea EU-rahaa?

Pääsääntöisesti EU-rahaa voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukea haetaan kansallisilta viranomaisilta, kuten maakuntaliitoilta, aluehallintovirastoilta ja ELY-keskuksilta. Erillisohjelmien kautta tuettavat hankkeet taas edellyttävät useimmiten yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Tukea näihin hankkeisiin haetaan suoraan Euroopan komissiolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavien hakuilmoitusten perusteella.

Miten EU tukee suomalaista maataloutta?

Euroopan unionin maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä. Tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa kansallisin erityisjärjestelyin. Tuet voivat olla EU:n kokonaan rahoittamia, EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja.

Työskentely toisessa jäsenvaltiossa?

Suomen kansalaisilla on samat oikeudet työskennellä toisessa EU/ ETA-maassa kuin niiden kansalaisillakin. ETA-maita ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Työvoiman vapaa liikkuminen koskee myös Sveitsiä. EU/ETA-alueen kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa toiseen EU/ETA-maahan, mutta kolmen kuukauden jälkeen maassa on rekisteröidyttävä.

Toisen EU-maan kansalaiseen pätevät samat työsuhteen ehdot kuin maan omiin kansalaisiin. Jokaisella EU:n kansalaisella on sama oikeus liittyä ammattiyhdistykseen ja käyttää järjestäytymisoikeutta työntekijänä kuin isäntämaan kansalaisilla.

Työskentelyä julkisen hallinnon piirissä on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi sellaiset virat ja tehtävät, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, voidaan varata vain oman maan kansalaisille.
EU:n laajentumisen myötä osa vanhoista jäsenmaista on lisäksi asettanut uusien EU-maiden työntekijöiden liikkumiselle rajoituksia.

Tietoja työnhausta Euroopassa, avoimista työpaikoista, työ- ja elinoloista sekä mahdollisesti vaadittavista luvista saa EURES-työnvälityspalveluun kuuluvilta EURES-neuvojilta.

Mitä asiakirjoja tarvitsen matkustaessani EU-alueella?

Suomen kansalainen tarvitsee EU-maissa matkustaessaan matkustusasiakirjan, eli joko passin tai henkilökortin. Schengen-alueen sisällä ei ole rajatarkastuksia, mutta henkilöllisyys on voitava todistaa tarvittaessa. Passi on edelleen varmin ja tunnetuin matkustusasiakirja.

Jos matkustaja on muun kuin EU-maan kansalainen, tulee maahantulosäännökset tarkistaa oman maan lähetystöstä tai konsulaatista.

Maahanmuuton lisäännyttyä ja pakolaiskriisin myötä EU-maiden välille on voinut tulla rajatarkastuksia, jotka kannattaa tarkistaa aina kunkin maan viranomaiselta.

Matkustajatuonti EU:n alueelta Manner-Suomeen

Voit ostaa ja tuoda Suomeen toisesta EU-maasta henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita, kun niistä on ostomaassa suoritettu arvonlisävero ja muut mahdolliset veroluontoiset maksut kuten valmistevero.

Rajoituksia on kuitenkin asetettu esimerkiksi:

  • lääkeaineille
  • tupakkatuotteille
  • alkoholille
  • polttoaineille
  • ampuma-aseille
  • antiikkiesineille
  • autoille

Matkustajatuontia koskevat säännöt kannattaa tarkistaa Tullista. Autoja ja kaupallista tuontia koskevat säännöt näkee Verohallinnon sivuilta.

Oleskelu toisessa EU-maassa

EU-maiden kansalaiset voivat oleskella vapaasti kolme kuukautta toisessa EU-maassa. Määräajan päätyttyä oleskelu on rekisteröitävä. Sama koskee myös Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisia. EU-kansalaisena voi aloittaa työnteon heti saavuttuaan toiseen maahan. Oleskeluun tarvitaan voimassa oleva henkilökortti tai passi.

Eläkeläisenä asuminen Espanjassa tai Virossa?

EU/ETA-alueen kansalaiset voivat oleskella vapaasti toisessa EU/ETA-valtiossa kolmen kuukauden ajan. Yli kolmen kuukauden oleskelu vaatii rekisteröitymisen. Eläkepäiviä toisessa EU/ETA-maassa voi viettää, kunhan voi osoittaa, että tulot riittävät siellä elämiseen.

Toiseen EU-maahan muuttaessa siirrytään kyseessä olevan maan terveydenhuollon piiriin. Palvelut saattavat poiketa Suomen vastaavista, esimerkiksi lääkekorvaustasot vaihtelevat maittain. On hyvä muistaa, että jos kuuluu esimerkiksi Espanjan terveydenhuoltojärjestelmään, ei ole Suomessa oikeutettu samoihin etuisuuksiin kuin Suomessa asuva.

Verotus toisessa EU-maassa määräytyy kyseisen maan lainsäädännön sekä maan Suomen kanssa mahdollisesti solmimien verotussopimuksien mukaisesti. Oman eläkkeen maksu ja verotus kannattaa aina tarkistaa eläketurvakeskuksesta ja verohallinnosta.

Saako eläkettä myös ulkomailla tehdyistä työvuosista?

EU/ETA-sopimus takaa, että toisessa maassa ansaittu eläke maksetaan työntekijälle siihen maahan, johon hän asettuu viettämään eläkepäiviään. Eläkettä haetaan asuinmaan eläketurvasta vastaavalta viranomaiselta.

Joissakin tapauksissa ulkomaisista työsuhteista kertyy eläkettä sekä lakisääteiseen että työnantajan eläkejärjestelmään. Itselleen kuuluvien etujen saamisen varmistaa parhaiten säilyttämällä tositteet työskentelystä.

Eläkkeiden suuruuteen vaikuttavat myös valtioiden kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset, joita Suomi on solminut joidenkin maiden kanssa.

Miten saan tarvitsemani hoidon, jos sairastun ulkomailla?

Äkillisissä sairastumistapauksissa tilapäisen EU/ETA-maissa tai Sveitsissä oleskelun aikana hoitoa saa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kortilla saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa esimerkiksi tapaturmiin ja kroonisen sairauden vaatimaan välttämättömään tarpeeseen samaan hintaan ja samoilla menettelyillä kuin paikalliset.

Hoidon saa toki ilman korttiakin, mutta kortti helpottaa ja nopeuttaa käytännön järjestelyitä. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin saa Kelasta. Lisäksi matkalle lähtiessä kannattaa hankkia asianmukainen matkavakuutus.

Saako kaikissa EU-maissa vanhempainvapaata?

EU:n lainsäädäntö takaa vanhemmille oikeuden vähintään neljän kuukauden vanhempainvapaan kun perheeseen syntyy tai on adoptoitu lapsi. Jäsenmaat voivat myöntää tätä pidempiä lomia. Vanhempainvapaiden pituudet ja niiden aikana maksettavat korvaukset ovatkin hyvin erilaisia eri jäsenmaissa.

Miten voin valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Valitus tehdään suoraan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Ranskaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista turvaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen päätöksien kansallista täytäntöönpanoa valvova Euroopan neuvoston ministerikomitea. Ulkoministeriö vastaa Suomen valtion edustamisesta kansainvälisissä ihmisoikeuksia käsittelevissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä.

Ihmisoikeusvalituksen tekeminen edellyttää, että:

  • viranomainen on loukannut ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta,
  • kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty ja
  • valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa.

 

Kuva: Hannu Holopainen

Millainen on Ahvenanmaan asema EU:ssa?

Ahvenanmaa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 muun Suomen kanssa. Itsehallinnon ja kotiseutuoikeuteen liittyvän omistusoikeuden turvaamiseksi Ahvenanmaalle neuvoteltiin oma lisäpöytäkirja, niin sanottu Ahvenanmaan protokolla, osaksi Suomen liittymissopimusta.

Liittymisestä järjestettiin Ahvenanmaalla kaksi äänestystä. Ensin äänestettiin yhdessä muun Suomen kanssa, jolloin 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Toinen äänestys koski Ahvenanmaan liittymistä Suomen mukana, ja tällöin 73,6 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.

Ahvenanmaa ei kuulu EU:n välillistä verotusta koskevaan lainsäädäntöön, vaan se on viennin ja tuonnin kannalta EU:n veroalueen ulkopuolella. Tämä on mahdollistanut verottoman (tax free) kaupan jatkumisen Ahvenanmaan ja muiden EU-maiden välillä. Verottoman myynnin säilyttämisellä pyrittiin turvaamaan Ahvenanmaan talouden elinvoimaisuus.

Lisää Ahvenanmaasta ja EU:sta voi tukea Eurooppatiedotuksen verkkosivulta. 

 

Mikä on Europol?

Euroopan poliisivirasto (Europol) on toiminut vuodesta 1999. Nykymuotoista Europolia edelsi vuosina 1994–1999 toiminut Europolin huumausaineyksikkö (EDU), jonka tehtävät siirtyivät sittemmin Europolille.

Europol toimii yhteistyöorganisaationa vakavien rikollisuuden muotojen, kuten huumekaupan, järjestäytyneen laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan, rahan väärentämisen ja terrorismin ehkäisemisessä.

Europolilla ei ole omia poliisivoimia, vaan sen toiminta perustuu jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon ja yhteisiin tietojärjestelmiin. Europolin toimipaikkana on Haag.

Mikä on Frontex?

Frontex eli EU-jäsenmaiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto, joka perustettiin vuonna 2004. Puolassa sijaitseva virasto auttaa EU- ja Schengen-maita valvomaan ulkorajojaan. Frontex tukee lisäksi rajavalvonnan yhdenmukaistamista eri puolilla EU:ta. Se edistää rajaviranomaisten välistä yhteistyötä kaikissa EU-maissa ja antaa teknistä tukea ja asiantuntija-apua.

Seuraa meitä