Suomalainen edunvalvonta EU:ssa

EU-asioissa edunvalvonnalla eli lobbauksella tarkoitetaan pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekijöihin ja päätösten valmisteluun tavoitteen, näkyvyyden tai muun edun saavuttamiseksi. EU:ssa lobbausta pidetään yleisenä vaikuttamiskeinona. Moni EU:n lainsäädäntöesitys on edellyttänyt lukuisten eri intressiryhmien kuulemista.

Lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin erityisesti komissiossa ja parlamentissa. Eri tahojen kuuleminen kuuluu komission työskentelytapoihin sen valmistellessa lakiehdotuksia. Neuvoston osalta vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti jäsenmaiden pääkaupungeissa, koska jäsenmaiden päätöksenteko on kansallisten hallitusten käsissä.

Lobbareiden kirjo Brysselissä on laaja. Suurimman joukon muodostavat teollisuusyritysten etuja ajavat ryhmät, työmarkkinaosapuolia edustavat edunvalvontaryhmät, ympäristöjärjestöt, elintarvikealaa edustavat järjestöt sekä energiajärjestöt. Myös maataloustuottajat ovat perinteisesti olleet vahvasti edustettuina EU:ssa. Lisäksi Brysselissä on muun muassa satoja aluetoimistoja eri jäsenmaiden eri alueilta ja kaupungeista. Myös Suomen eri maakunnat ja suurimmat kaupungit ovat edustettuina Brysselissä.

Brysselissä on useita suomalaisia edunvalvontatoimistoja

Maakuntien EU-toimistot ja muiden eturyhmien edustajat ajavat alueidensa ja toimialojensa etuja EU:ssa, seuraavat EU-asioita ja tiedottavat niistä. Ne edistävät alueidensa ja toimialojensa näkyvyyttä Euroopassa.

Aluetoimistot

• Suomen Kuntaliiton Brysselin toimisto
• Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
• Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
• Helsinki EU-toimisto
• Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto
• Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto

Muita suomalaisia EU-toimistoja

• Elinkeinoelämän keskusliiton toimisto Brysselissä
• Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions
• Business Finlandin EU-yhteystoimisto
• Suomen yrittäjien Brysselin toimisto
• MTK:n, Pellervon ja SLC:n Brysselin toimisto
• FinMobility – liikennealojen edunvalvoja Brysselissä