Valtiosihteeri Satuli: EU kohti maataloustukien kansallista rahoitusta
Helsinki, 3. 5. (STT) STT-NINA TÖRNUDD Ulkoministeriön valtiosihteeri Antti Satuli uskoo, että EU tulevalla rahoituskaudellaan kääntyy kohti järjestelmää, jossa osa maataloustuista rahoitetaan kansallisesti. Tämä helpottaisi rahoitusongelmia, kun EU laajenee 27-30 jäsenmaan kokoiseksi unioniksi.
Maataloustukien osittainen kansallistaminen on tähän asti ollut kauhistus EU:n maatalouden suurvallalle, Ranskalle, joka on saanut suhteessa suurimmat maataloustuet. Kansallinen rahoitus ei ole tähän asti ollut Ranskan mielestä EU:n perusarvojen mukaista.
Satuli veikkasi kuitenkin mielialan muuttuvan myös Ranskassa, kun jäseneksi tulee uusia, nykyisiä köyhempiä jäsenmaita. Jos niille maksettaisiin samanlaiset maataloustuet kuin nykyisille EU-maille, olisi budjetin kasvettava suuresti ja vanhat jäsenmaat, Ranska mukaanlukien, joutuisivat maksumiehiksi.
Tämä tilanne tulee eteen kun aloitetaan neuvottelut Agenda 2007 -paketista, eli EU:n rahoituskehyksistä vuodesta 2007 eteenpäin. Näihin neuvotteluihin pääsevät mukaan uudetkin jäsenmaat, joita todennäköisesti liittyy kymmenen vuonna 2004.
Ranskalaiset luultavasti maksavat mieluummin omasta budjetistaan lisätukea ranskalaisille kuin puolalaisille tai romanialaisille viljelijöille, Satuli ennusti. Hän puhui perjantaina komission edustuston järjestämässä Eurooppa 2010-luentotilaisuudessa.
Satuli ennusti, etteivät EU:n maksajamaat, kuten Saksa, Ranska, Suomi, Ruotsi, Hollanti, Itävalta ym. hyväksy, että EU:n omien varojen kattoa nostettaisiin nykytasolta. Tämä merkitsee, että EU:n budjetin katto pysyy 1,24 prosentissa unionin bruttokansantulosta, jolle tasolle se on laskettu. Tämä merkitsee, että maatalous- ja rakennetukia joudutaan todennäköisesti karsimaan ja uudistamaan.
– Kun kakku pysyy samankokoisena, mutta jakajia tulee enemmän, tulee siivuista ohuempia, Satuli sanoi.
Keskustelua nettomaksuosuuksista käydään lähivuosina kaikissa nykyisissä EU-maissa, sillä Suomen tapaan muutkin nykyjäsenet joutuvat kaivamaan lisää rahaa rahoittaakseen laajentumisen. Satulin mielestä nettosaajan asema ei ole mikään tavoiteltu olotila EU-maalle.
– Parempi on olla nettomaksaja kuin saaja. Jos on nettosaaja, se merkitsee, että on hoitanut taloutensa huonosti, Satuli heitti.
– Jos taas taloudessa menee hyvin, joutuu maksamaan. Se on vähän niin kuin vero, Satuli sanoi.
Varsinaisen euroveron käyttöönottoon Satuli ei uskonut, vaikka tosiasiallisesti verovaroista EU:n rahoittamiseen menee suunnilleen kirkollisveron kokoinen osuus. Nytkään ei kansallisella tasolla ole korvamerkitty esimerkiksi niitä veroja, joilla rahoitetaan kouluja, Satuli huomautti.
