Kaliningrad-kysymys Venäjän lehdistössä
Venäjän lehdistö jatkoi ahkeraa Kaliningrad-raportointiaan. Valtaosa lehdistä antoi Putinin ja duuman tiukalle linjalle hiljaisen hyväksyntänsä.
Lehdet raportoivat esitetyt kannanotot kommentoimatta asiaa itse. Aikakausilehti Ekspert julkaisi laajan artikkelin, joka oli sävyltään EU-kielteinen ja suorastaan hyökkäävä. Lehti esitti epäilyjä, joiden mukaan Puolalla, Saksalla ja EU:lla olisi pyrkimyksiä irrottaa Kaliningrad Venäjästä. Izvestija ja Vremja Novostei astuivat EU-kriittisen valtavirran ulkopuolelle ja arvostelivat Moskovan linjaa. Lehdet toivoivat Venäjältä kompromisseja. Rossijskaja Gazeta ja Rossijskaja Biznes Gazeta julkaisivat artikkelit, joiden mukaan Venäjän kannat olisivat voittaneet ymmärrystä Pohjoismaiden hallituksissa.
Venäjän lehdistö raportoi laajasti duuman 20.6. äänestystä, jossa alahuone antoi täyden tukensa presidentti Vladimir Putinin tiukalle Kaliningrad-kannalle. Venäjän lehdet kirjoittivat äänestyksestä raportoiden itse tapahtumasta ja referoiden duuman hyväksymää julkilausumaa. Lehdet eivät kuitenkaan esittäneet artikkeleissaan omia kommenttejaan. Kannanotot näkyivät lähinnä otsikoissa, kuten: ’Kaliningrad on kaukana, mutta venäläiset, asuivat he missä tahansa, haluavat matkustaa vapaasti maassaan’ (Trud, 20.6.) tai ’Duuma epäilee EU:n aikovan ottaa meiltä Kaliningradin’ (Komsomolskaja Pravda, 20.6). Duuman todettiin äänestäneen äänin 401-0 julkilausuman puolesta, jossa EU:ta syytettiin rakentavan lähestymistavan puutteesta ja EU-parlamentin hahmottelema joustava Schengen-järjestelmä kaliningradilaisille tuomittiin Venäjän suvereniteettia loukkaavana. Lauselmassa annettiin ymmärtää, että EU:n kanta tulkitaan pyrkimyksenä vieraannuttaa Kaliningrad Venäjästä. Duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Dmitri Rogozinin mukaan venäläisten tulee voida matkustaa Venäjän ja Kaliningradin väliä ilman ulkomaanpassia ja Schengen-viisumia. EU:n huolet laittoman siirtolaisuuden ja rikollisuuden leviämisestä Kaliningradin kautta ovat Rogozinin mukaan perusteettomia ja Venäjää loukkaavia.
Lehtien valtavirrasta poiketen Izvestija jatkoi jo aiemmin omaksumaansa kriittistä linjaa ja antoi tilaa EU:n kommenteille. Izvestija tarttui suvereniteettiin ja Venäjän alueen jakoon liittyviin kommentteihin huomauttaen, ettei Venäjän alueen suvereniteetti ole Liettuan ja Puolan vastaavaa arvokkaampi. Izvestija myös totesi, ettei Venäjä ole tehnyt elettäkään EU-maiden kansalaisten viisumivaatimusten keventämiseksi pyrkiessään saamaan EU:ta tekemään poikkeuksia Schengen-sääntöihinsä. Lisäksi lehti kommentoi Kaliningradin alueen kuvernööri Vladimir Jegorevin toteamusta, jonka mukaan Kaliningrad tarvitsisi 5000 Schengen-viisumia päivässä. Izvestijan mukaan Jegorov ei sanallakaan maininnut EU:n jo tarjoutuneen tiivistämään konsulaattiverkostoaan alueella.
Myös Vremja Novostei liittyi 21.6. Moskova-kriittiseen rintamaan. Lehti avasi artikkelinsa kirjoittamalla, ettei Kaliningradin kysymys ole ensimmäinen laatuaan EU:n ja Venäjän välisten erimielisyyksien sarjassa, mutta se on kuitenkin ensimmäinen EU:n ja Venäjän välinen todellinen kiista. Todettuaan tämän lehti ryhtyi kritisoimaan Venäjän ulkopolitiikkaa. Lehti muistutti Venäjän tiukoista kannanotoista Nato-laajentumisen ja Yhdysvaltojen ABM-sopimuksesta vetäytymisen yhteydessä. Vremja Novostei muistutti, kuinka Moskova otti alusta alkaen jyrkän ”ei”-linjan ja seurasi vierestä itselleen epäedullisiksi katsomiensa prosessien kehittymistä. Lopulta Moskova joutui kuitenkin pehmentämään linjaansa pelastaakseen itsensä täydelliseltä nöyryytykseltä. Lehti katsoi saman kuvion toistuvan myös Kaliningrad-kiistassa; Venäjä tuhlaa kallisarvoista aikaa suostumatta edes harkitsemaan tarjottuja kompromisseja ja pelaa itseään hitaasti, mutta varmasti ulos.
Vremja Novostei arvosteli myös Venäjän vetoomuksia kansalaistensa ihmis- ja kansalaisoikeuksien puolesta. Lehden mukaan Venäjä rummuttaa vapaan liikkuvuuden ja oikeuksien puolesta, vaikka Venäjän kaupungeissa vallitseva rekisteröintijärjestelmä ei juuri anna tilaa kansalaisten vapaan liikkumisen periaatteille. Kaikesta tästä huolimatta Venäjä kuitenkin vaatii EU:ta rikkomaan Schengen-sääntöjä, jotka ovat osa sopimusta, jolle itse EU perustuu ja joita EU ei voi rikkoa, lehti kirjoitti.
Vremja Novostein mukaan Venäjän tulee luopua huonoksi koetusta tiukasta linjastaan ja ryhtyä neuvottelemaan EU:n kanssa kevennetyn viisumikäytännön aikaansaamiseksi Venäjän kansalaisille, laittomien siirtolaisten palauttamissopimuksen laatimiseksi ja konsulaattiverkoston tihentämiseksi Kaliningradin alueella. Lehti kommentoi tullikysymystä todeten, että vuonna 1993 allekirjoitettu Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen artikla 14 takaa venäläisille tuotteille tulli- ja tariffivapaan kauttakulun EU-alueella.
Muutamat lehdet antoivat duuman jäsenille ja politiikan tutkijoille puheenvuoron sivuillaan. Duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Dmitri Rogozin välitti Kaliningrad-kantojaan Trud-lehden haastattelussa 19.6. Saman komitean varapuheenjohtaja Sergei Shishkarev kirjoitti aiheesta Rossijskaja Gazetassa 20.6. julkaistussa kolumnissaan. Lisäksi politiikan tutkija Gleb Pavlovski ja Aleksei Koshmarov antoivat lyhyet haastattelut Trud-lehdelle 20.6.
Komitean puheenjohtaja Dmitri Rogozin totesi Trud-lehden haastattelussa, että samoin kuin EU:lla on oikeus laajentua, Venäjällä on oikeus säilyttää nykyiset rajansa ja sen kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti Venäjän alueella. Rogozinin mukaan nämä oikeudet ovat suorassa yhteydessä Venäjän suvereniteettiin ja itsenäisyyteen ja Venäjän johtajilla on täten velvollisuus puolustaa näitä oikeuksia. Rogozin huomautti lentoliikenteen osalta liikkumisvapauden pysyvän ennallaan EU-laajentumisen jälkeenkin, mutta maaliikennettä koskevien ongelmien mutkistuvan. Rogozinin mukaan ainoa ratkaisu tähän on se, että Venäjän kansalaisten sallitaan kulkea Latvian ja Liettuan läpi rajoituksetta. Rogozin totesi, että Venäjä ei salli kansalaistensa ”sinetöimistä”, eikä rahtien tullitarkastuksia. Mikäli nämä Venäjän varsin vaatimattomat vaatimukset eivät tule täytetyiksi, Venäjä on pakotettu tarkastamaan kantansa itse EU:n laajentumiseen. Tällöin EU:n laajentuminen tullaan arvioimaan ei-ystävällismieliseksi ja Naton laajentumistakin vaarallisemmaksi prosessiksi, Rogozin sanoi.
Myös Duuman kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtaja Sergei Shishkarev esitti mielipiteitään Rossiiskaja Gazetassa julkaistussa kolumnissaan. Shishkarev totesi hänkin, että EU:n linja merkitsee Venäjän alueen jakoa. Komitean varapuheenjohtaja tarkensi kantaansa väittämällä, että taloudellisten ja inhimillisten yhteyksien heikentäminen johtaa auttamatta alueen talouden kuihtumiseen. Shishkarevin mukaan EU ei ota huomioon näitä näkökantoja Kaliningradin tilannetta arvioidessaan. Varapuheenjohtajan mukaan EU:n kaikkein liberaaleimmatkin viisuminsaantia helpottavat ehdotukset merkitsisivät kuitenkin sitä, että eurobyrokraatit sanelisivat Venäjän kansalaisille säännöt, joiden puitteissa liikkua oman maansa rajojen sisäpuolella. Shishkarev huomautti EU-jäsenvaltioilla olevan kahdenvälisiä sopimuksia kolmansien valtioiden kanssa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeudesta saapua kyseiseen EU-valtioon viisumitta.
Shishkarev käsitteli myös Liettuan EU:hun liittymistä. Komitean varapuheenjohtaja totesi EU:n ottavan jäsenikseen vain demokraattisia markkinatalousmaita, joilla ei ole aluekiistoja naapureidensa kanssa. Shishkarevin mukaan Liettua ei ole tällainen maa. Liettualla ja Venäjällä ei ole ratifioitua rajasopimusta. Tämän Shishkarev katsoi olevan jotain, jonka Venäjä voisi tuoda esiin. Komitean varapuheenjohtajan mukaan Neuvosto-Liettua sai vuoden 1945 Jaltan konferenssissa Neuvostoliitolle siirtyneiden maa-alueiden mukana Vilnan alueen. Tämä voitaisiin niinikään ottaa Shishkarevin mukaan esiin EU:n kanssa neuvoteltaessa.
Trud-lehti haastatteli 20.6. kahta venäläistä politiikan tutkijaa. Tehokkaan politiikan säätiön johtaja Gleb Pavlovskin mukaan Venäjä tahtoo säilyttää vallitsevan tilanteen, johon EU vaatii muutoksia. Johtajan mukaan ongelma on täysin EU:n, eikä Venäjän. EU yrittää tehdä Kaliningrad-kiistasta yksinomaan Venäjän ongelmaa, vaikka juuri unionin tulisi tehdä asiassa myönnytyksiä. Tilanteessa tulisi vallita oikeuksien symmetria eli Venäjä säilyttää suvereniteettinsa omalla alueellaan ja EU omallaan. Pavlovskin mukaan Venäjä vaatii kansalaistensa oikeuksien ja alueensa suvereniteetin kunnioittamista. Moskova ei koskaan tule suostumaan siihen, että Venäjän kansalaisten oikeudet riippuisivat vieraiden hallitusten päätöksistä.
Toisen tutkijan, NOVOKOM-keskuksen johtaja Aleksei Koshmarovin mukaan Venäjälle koitetaan ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan sanella, miten toimia omalla suvereenilla alueellaan. Koshmarovin mukaan EU:n kanta loukkaa ihmisten, pääoman ja tiedon vapaan liikkumisen periaatetta, jolle koko Euroopan yhteisö perustuu.
Viikottain ilmestyvä ja yleislinjaltaan asiallinen aikakausilehti Ekspert nimesi 17.6. – 24.6. numerossaan Kaliningradin kiistan viikon teemaksi ja kirjoitti aiheesta pitkän artikkelin. Lehti julkaisi lisäksi Kaliningrad-kiistasta toimituksen kolumnin. Kolumnissa todetaan, että Kaliningradin joutuminen Schengen-alueen ympyröimäksi heikentää Venäjän alueellista suvereniteettia. Kirjoitus käsitteli Puolan Kaliningrad-politiikkaa sekoittaen tekstiin uhkakuvia, isottelua ja suoranaista pilkkaa. Ekspert kirjoitti kolumnissaan, että Puolan presidentti ilmeisesti kuvittelee olevansa vakavasti otettavan suurvallan päämies ottaessaan oikeudekseen sanoa koko Euroopan nimissä Venäjän presidentille ”ei koskaan”. Tällä lehti viittasi Puolan presidentin kommenttiin, jonka mukaan Venäjä ei koskaan tule saamaan tavoittelemiaan siirtymäliikennekäytäviä. Lehti otti lisäksi esille Puolan kommentin, jonka mukaan toinen maailmansota alkoi Danzigin käytävästä. Kirjoituksessa todettiin Puolan saaneen toisen maailmansodan lopuksi kaksi kolmasosaa Saksan Itä-Preussista. Kolumni heitti ilmoille kysymyksen siitä, onko Puola kenties aikeissa siepata itselleen viimeisenkin kolmasosan (Kaliningradin alueen).
Kolumni jatkoi kovalla linjallaan ja siirtyi Putinin EU:lle tekemään ehdotukseen. Kolumnin mukaan Putinin toteamus siitä, että EU:n linja on kommunistien kylmän sodan aikaista linjaa pahempi, oli kovinta mitä ystävällismielisen diplomatian puitteissa voidaan sanoa. Mikäli EU ei halua ymmärtää tätä, Venäjän tulee astua ystävällismielisen diplomatian raamien ulkopuolelle. Kolumnin mukaan Venäjän tulisi tällöin tehdä selväksi, että se on, kuten mikä tahansa uhattu valtio, valmis turvautumaan tarvittaessa myös asevoimiinsa. Kolumnin mukaan heikossakin kunnossa oleva Venäjän armeija kykenee aidoittamaan Liettuan käytävän kansalaistensa vapaan liikkumisen turvaamiseksi. Kirjoituksen mukaan armeijakortin nostaminen esiin ajoissa madaltaa todennäköisyyttä armeijan käytön todelliselle tarpeelle.
Ekspert kirjoitti varsinaisessa artikkelissaan, että virallisesti Moskova sanoo ajavansa Kaliningrad-kiistassa venäläisten ihmisoikeuksia. Lehden mukaan Moskovan todellisena motiivina on kuitenkin pelko siitä, että Kaliningradista saattaisi tulla ensimmäinen Venäjästä irtautunut alue ja täten vaarallinen ennakkotapaus. Lehden mukaan Moskova ymmärtää myös, että kiistalla on pitkälle menevät ulkopoliittiset vaikutukset. Venäjän olisi juuri menestyksekkäästi solmimiensa merkittävien sopimusten jälkeen erittäin epämiellyttävää saada EU:lta isku suoraan vyön alle ja kolaus kansainväliselle arvovallalleen. Lehden mukaan Kaliningradin kysymystä ollaan puitu niin EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa kuin Itämeren maiden neuvoston pääministerikokouksissakin, mutta kaikesta päätellen Bryssel on päättänyt näyttää, ettei minkäänlaisia neuvotteluja tule.
Ekspert esitti mahdollisia vastatoimia, joihin Venäjä voisi ryhtyä saadakseen kantansa läpi Kaliningrad-kiistassa. Ensimmäisenä vaihtoehtona lehti esitti diplomaattisia vastatoimia. Lehti lainaa duuman puhemies Gennadi Seleznjovia, jonka mukaan Venäjä voisi asettaa Kaliningrad-kiistan ratkaisun ehdoksi Venäjän ja Liettuan välisen rajasopimuksen ratifioinnille. Rajasopimuksen puuttuminen voisi lehden mukaan estää Liettuan EU- ja Nato-jäsenyydet. Rajasopimuksen lisäksi Ekspert nosti esiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka avulla Venäjä voisi ajaa näkemyksiään läpi. Lehti muistutti, että Neuvostoliittoon liittämisensä yhteydessä Liettuaan liitettiin alueita Puolasta sekä Valko-Venäjältä. Venäjä voisi esittää omat vaatimuksensa koskien niitä Liettualle aikanaa siirrettyjä maa-alueita, jotka nyt seisovat Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välisen maayhteyden esteenä. Lehti tosin myönsi, että Liettuaa tuskin tullaan jakamaan ja että Liettua ei tunnusta sopimusta, mutta väitti Molotov-Ribbentrop-sopimuksen käyttämisen vahvistavan Venäjän neuvotteluasemia.
Ekspertin mukaan Venäjä voisi käyttää myös energiatuotantoaan EU:n pehmittämiskeinona. Lehti mainitsi Venäjän energia- ja raaka-ainetuottajien osuuden Euroopan markkinoilla olevan suuri ja kasvavan. Lehti ei kuitenkaan nimennyt konkreettisia toimia, joilla Venäjä voisi parantaa asemaansa EU:hun nähden. Jälleen eräänä tiukan politiikan keinona Ekspert mainitsi EU:ta vastaan suunnatut kauttakulkutullit. Tulleja voitaisiin soveltaa Suomesta Viroon sekä Euroopasta Suomeen ja Skandinaviaan matkaavia rahteja vastaan. Viimeisenä painostuskeinona Ekspert esitteli sotilasvoiman. Venäjä voisi lehden mukaan luoda Kaliningradiin tiukan ja modernein asein varustetun sotilasryhmittymän.
Ekspertin mukaan EU on luonut itselleen Kaliningrad-strategian ja aikoo muokata Kaliningradista eräänlaisen Euroopan Hong Kongin, jolla olisi erityinen kansainvälis-oikeudellinen status. Ekspertin mukaan EU:ssa ollaan sitä mieltä, että alueen kaikki ongelmat ratkeaisivat helpoimmalla mahdollisella tavalla, mikäli alue olisi käytännössä itsenäinen kansainvälisen oikeuden subjekti. Tällöin EU voisi rauhassa auttaa Kaliningradia suoraan, eikä sen tarvitsisi tehdä tätä Moskovan kautta. Lehti esitteli myös idean, jonka mukaan EU haluaisi liittää Kaliningradin itseensä. Lehti jatkoi analysoiden syitä, minkä takia EU haluaisi ”niellä Kaliningradin”. Alueella olisi lehden mukaan tarjota EU:lle strategisia etuja, kuten halpaa työvoimaa, satama jne. Lisäksi EU voisi haluta turvata selustansa ja poistaa itse alueen aiheuttamat uhat, kuten järjestäytyneen rikollisuuden ja mahdolliset rajakiistat esim. Venäjän ja Liettuan välillä. Ekspertin mukaan myös Kaliningradin EU:hun liittymisen ennakkotapauksellinen luonne toimii eräänä unionin motiivina. EU saattaa lehden mukaan pyrkiä ottamaan jäsenikseen muitakin Venäjän alueita ja näin tuoda Venäjää EU:hun pala palalta.
Ekspert kiinnitti myös huomiota siihen, että Kaliningradin alueella toimii runsaasti saksalaisia järjestöjä. Lisäksi lehti mainitsi, että Saksassa kiertää vieläkin vanhojen Köningsbergin tonttien omistuskirjoja. Ekspertin kommentointi oli hyvin vihjailevaa ja antoi ymmärtää myös Saksassa esiintyvän aikeita irtaannuttaa Kaliningrad Venäjästä tai ainakin heikentää Moskovan otetta alueesta. Kaikkien esittämiensä vihjailujen ja puolisuorien syytösten lisäksi lehti julkaisi erillisen lyhyen tekstin erinäisten erillisalueiden kohtaloista historian aikana. Jutun mukaan erillisalueilla on ollut taipumus irtautua emämaastaan ja sulautua naapurivaltioihin.
Sanomalehti Rossijskaja Gazetassa ja talouslehti Rossijskaja Biznes Gazetassa kirjoitettiin 17.6. Tanskan ja Ruotsin pääministerien lausunnoista sekä Venäjän suhteista Pohjoismaihin Kaliningrad-kiistassa. Rossijskaja Gazeta avasi artikkelinsa toteamalla Venäjän toivovan viisumitonta käytävää Kaliningradin ja muun Venäjän välille ja että se voi luottaa kolmen EU-maan tukeen toiveissaan. Lehti katsoi Ruotsin pmi Göran Perssonin ja Tanskan pmi Møllerin antamat lausunnot osoituksiksi tästä. Persson oli lehden mukaan todennut Kaliningradin kysymyksen ratkaisun olevan poliittinen. Møller oli puolestaan luvannut Tanskan myyvän lauttoja suoran laivaliikenneyhteyden avaamiseksi Kaliningradin ja Pietarin välille. Lisäksi Mihail Kasjanov oli lehden mukaan sanonut, että Pietarin kokouksessa virisi toivo siitä, että Venäjän skandinaaviset kumppanit ymmärtävät Kaliningrad-kiistan merkityksen Venäjälle. Rossiiskaja Gazeta ei tarkentanut, mistä maasta Venäjä voisi Ruotsin ja Tanskan lisäksi odottaa kolmatta tukijaa. Tuen liittäminen kahteen pohjoismaahan loi käsityksen siitä, että lehti uskoo kolmannen tukijamaan olevan Suomi.
Rossijskaja Biznes Gazeta kirjoitti Tanskan pääministeri Møllerin lausunnoista. Lehti esitteli Tanskan ja Suomen maina, jotka toivat Kaliningradin kysymyksen Itämeren maiden neuvoston asialistoille. Lehden mukaan Suomi, Ruotsi ja Tanska ehdottivat Kaliningradille Itämeren alueen puitteissa myönnettäviä etuuksia. Ruotsin pääministeri oli lehden mukaan arvostellut EU:n ehdotelmien sanelevaa sävyä. Myös Liettuan pääministeri Brazauskas esiintyi lehden mukaan pohjoismaisen ratkaisun puolesta.
Rossijskaja Biznes Gazetan mukaan Møller ilmoitti 15.6. Tanskan aikovan toimia EU-puheenjohtajuuskaudellaan välittäjänä Kaliningrad-kiistassa. Tanskan pääministerin mukaan asiassa täytyy löytää joustava ratkaisu. Møller kuitenkin tyrmäsi käytäväratkaisun mahdollisena ratkaisumallina. Syiksi tälle Møller mainitsi historialliset syyt. Tanska tulee aktiivisesti etsimään EU:n sisällä koordinoitua ratkaisumallia, joka turvaa EU:n ulkorajat. Rossijskaja Biznes Gazetan mukaan Tanskalla on tästä kokemusta. Schengen-sopimus sisältää lehden mukaan etuoikeussääntöjä EU:hun kuulumattomille maille ja EU-maille kuuluville alueille. Etuoikeusmaiksi lehti nimesi Turkin, Sveitsin, Islannin ja Norjan. EU-maille kuuluviksi etuoikeusalueiksi lehti mainitsi Tanskan Färsaaret ja Grönlannin.
