Keskustelut pohjoisen ulottuvuuden politiikan jatkamisesta käynnistyivät
Grönlannissa 27.-29. elokuuta järjestetty ministeritason konferenssi käynnisti keskustelut pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman jatkamisesta.
Grönlannissa 27.-29. elokuuta järjestetty ministeritason konferenssi käynnisti keskustelut pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman jatkamisesta. Päätökset vuosille 2004-2006 laadittavan uuden toimintaohjelman periaatteista pitäisi tehdä ensi syksyn aikana. Suomi tukee laaja-alaista toimintaohjelmaa. Grönlannissa oli lisäksi esillä arktinen yhteistyö. Grönlannin päämääränä on arktisten kysymysten liittäminen tiiviimmin EU:n toimintaan. Ministeri Enestam toivoi EU:n komission jatkavan osallistumistaan Arktisen neuvoston työhön. Suomi on pyrkinyt lisäämään arktisten kysymysten näkyvyyttä Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
Lähialue- ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Jan-Erik Enestam käytti Suomen puheenvuoron Grönlannissa järjestetyssä Pohjoista ulottuvuutta ja arktista ikkunaa koskevassa konferenssissa 28. elokuuta. Konferenssin isäntinä toimivat Tanskan Eurooppa-ministeri Haarder ja Grönlannin itsehallintoalueen pääministeri Motzfeldt. Kokoukseen on kutsuttu kaikkien EU:n jäsenmaiden, pohjoisen ulottuvuuden partnerimaiden, Yhdysvaltojen, Kanadan sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen edustajat. Konferenssin aiheena ovat ”Pohjoinen ulottuvuus ja arktinen ikkuna”. Taustalla kokouksen pitämiselle Ilulissatissa on Grönlannin itsehallintoalueen pyrkimys liittää arktiset kysymykset tiiviimmin EU:n komission työhön.
Suomi korosti Arktisen neuvoston toimintaa keskeisenä foorumina Arktisten maiden hallitusten ja alkuperäiskansojen edustajien väliselle yhteistyölle. Tärkeää on myös se, että Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä ovat mukana yhteistyössä. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyy ensi lokakuussa Inarissa pidettävään Arktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen. Ministeri Enestam painotti EU:n komission osallistumista Arktisen neuvoston työhön. Pohjoisen ulottuvuuden prioriteettialueet, kuten energia, kuljetus, luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu, ydinturvallisuus ja terveys, ovat tärkeitä myös arktisesta näkökulmasta katsottuna. Grönlannin ehdottaman pohjoisen ulottuvuuden arktisen ikkunan ei tulisi toimia erillään Arktisesta neuvostosta, sillä se saattaisi johtaa toiminnan ja kokousten päällekkäisyyteen.
Konferenssissa tarkasteltiin arktisten kysymysten lisäksi pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa erityisesti sen toimintaohjelman jatkoon liittyen. EU:n Feiran huippukokouksessa vuosille 2000-2003 hyväksytyn toimintaohjelman jatkosta on tarkoitus päättää ensi syksynä. Grönlannin kokous käynnisti keskustelut uuden toimintaohjelman pääperiaatteista. Tavoitteena on, että keskustelua toimintaohjelman sisällöstä jatkettaisiin ensi lokakuussa pidettävässä ulkoministerikokouksessa ja uusi toimintaohjelma vuosille 2004-2006 laadittaisiin ensi vuoden aikana.
Suomi tukee laajaa toimintaohjelmaa, jossa olisivat mukana mm. kestävä luonnonvarojen käyttö, ympäristö, ydinturva, energia, liikenne, informaatioteknologia sekä sosiaali- ja terveyssektori. Yhtenä keskeisenä aiheena tulisi olla rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen. Tässä pohjoinen ulottuvuus ja Suomen kokemukset rajayhteistyöstä Venäjän kanssa voisivat toimia mallina kehitettäessä rajahallintoa EU:n uusilla rajoilla laajentumisen jälkeen.
Suomi pitää tärkeänä kaikkien eri toimijoiden sitoutumista pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan. Euroopan komission rooli on keskeinen politiikan kehittämisessä ja toimintaohjelman täytäntöönpanossa. Myös alueellisten järjestöjen osallistuminen työhön mm. alueen painopisteiden määrittämisessä on tärkeää. Suomi on Itämeren neuvoston puheenjohtajamaana (CBSS) valmis keskustelemaan siitä, miten vuoropuhelua yhteisistä kiinnostuksen kohteista voitaisiin tiivistää.
Ministeri Enestam piti ympäristökumppanuutta koskevan rahaston perustamista merkittävänä edistysaskeleena pohjoisen ulottuvuuden politiikassa. Kumppanuusrahasto käynnistettiin 9.7.2002 pidetyssä avunantajamaiden kokouksessa. Kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksittäisten maiden yhteistyömallia voitaisiin soveltaa mahdollisesti myös muilla sektoreilla. Suomessa on jo alettu tutkia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyssektorilla. Suomi isännöi Joensuussa ensi syyskuussa pohjoisen ulottuvuuden foorumin, jossa keskustellaan sosiaali- ja terveyssektorin kumppanuusaloitteesta.
Suomi tukee tietoyhteiskunnan kehittämistä yhtenä pohjoisen ulottuuden keskeisenä toimintasektorina.
Pohjoisen e-ulottuvuuden toimintasuunnitelman (NeDAP) täytäntöönpanoa on jatkettava aktiivisesti. Tässä olisi otettava huomioon myös arktisten alueiden tarpeet. NeDAP-toimintaohjelma on Suomen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten Euroopan komission aktiivinen osallistuminen on johtanut konkreettisiin tuloksiin. Suomi järjestää Porissa ensi marraskuussa informaatioteknologiaa koskevan pohjoisen ulottuvuuden foorumin.
Lisätietoja: Marcus Rantala, erityisavustaja, puh. 160 88292, 050-354 7159, ja Satu Mattila, 160 56186, 040-759 8687, pohjoisen ulottuvuuden yksikkö, ulkoministeriö.
