Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén uskoo EU:n arktisen ulottuvuuden mahdollisuuksiin
EU:n pohjoisten alueiden politiikan voimalliselle kehittämiselle on ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin mielestä olemassa tällä hetkellä ainutlaatuiset mahdollisuudet.
Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa, Ruotsi Barentsin euroarktisessa neuvostossa ja Tanska on EU:n puheenjohtaja. Arktisten parlamentaarikkojen viidennessä konferenssissa Tromssassa maanantaina 12. elokuuta puhunut Vilén muistutti, että Euroopan ja Venäjän pohjoisosat tarjoavat lukuisia yhteistyömahdollisuuksia niin talouden kuin ympäristönsuojelunkin alalla.
Ministeri Vilén toivoo, että EU:n pohjoisen ulottuvuuden uusi toimintaohjelma vuosille 2004-2006 sisältäisi myös vahvan panostuksen arktiselle alueelle. Yhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa tulee EU:n itälaajenemisen myötä olemaan toimintaohjelman keskiössä, mutta arktiset alueet tarjoavat yhä kiinnostavampia yhteistyömahdollisuuksia erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisessä. Pohjois-Norjassa oleva Snøhvit (Lumikki) -kaasukentän rakentaminen on piristysruiske koko Pohjois-Skandinavian talouselämälle. Vilén muistutti Tromssassa suomalaisten vahvasta osaamisesta teletekniikassa, arktisissa kuljetuksissa ja rakentamisessa. Ministeri uskoo vahvasti suomalaisen tietotaidon hyödyntämisen mahdollisuuksiin Pohjois-Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuesiintymien kehittämisessä.
Ministeri Vilén on erityisen ilahtunut pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ripeästä etenemisestä, sillä se merkitsee selkeitä toimia Suomen lähialueiden ympäristö- ja ydinturvallisuuden parantamiseksi. Myös pohjoisen ulottuvuuden it-sektorin kehittämisohjelmaa NeDAP:ia tulisi täydentää toimilla, jotka huomioisivat arktisten alueiden erityishaasteet, kuten harvan asutuksen, pitkät välimatkat ja ankarat ilmasto-olot.
Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyy lokakuun 9.-10. päivänä Saariselällä pidettävään ulkoministerikokoukseen. Suomen puheenjohtajuus on merkinnyt vuonna 1996 perustetun neuvoston roolin selvää vahvistumista kansainvälisissä yhteyksissä. Neuvoston keskeisin työkenttä on arktisen luonnon ja ympäristönsuojelu, mutta Suomen kausi on merkinnyt sirkumpolaarisen yhteistyön tiivistymistä myös liikenteen, poronhoidon, turismin ja terveydenhoidon osalta.
Neuvoston lokakuun ministerikokoukseen on määrä valmistua arviointiraportti arktisen ympäristön tilasta. Raportissa tarkastellaan pohjoisen ympäristön tilaa raskasmetallien, radioaktiivisuuden ja saastumisen osalta. Saastumisen ja ihmisen terveyden välinen yhteys saa raportissa erityishuomion. Suurin osa arktisesta ympäristöstä on vielä suhteellisen puhdasta. Merkittävä ongelma on kuitenkin saasteiden kulkeutuminen pohjoiseen esimerkiksi Aasiasta meri- ja ilmavirtojen mukana. Ministeri Vilén korostaakin kansainvälisen yhteistyön merkitystä arktisen ympäristön suojelemiseksi. Merkittävä askel tähän suuntaan on vuosi sitten Tukholmassa allekirjoitettu maailmanlaajuinen POPs eli pysyvien orgaanisten yhdisteiden (Persistent Organic Pollutants) käytön rajoittamiseen tähtäävä sopimus.
Lisätietoja: pohjoisen ulottuvuuden yksikön päällikkö Satu Mattila, gsm 040 759 8687, ja erityisavustaja Ukko Metsola, gsm 040 751 5173, ulkoasiainministeriö
