Pääministeri Paavo Lipposen puhe eduskunnassa
Pääministerin puhe Euroopan unionin laajentumista ja tulevaisuutta koskevassa ajankohtaiskeskustelussa eduskunnassa. Puhe julkaistaan tässä kokonaisuudessaan.
Arvoisa rouva puhemies,
Euroopan unionin laajentuminen 10 uudella jäsenmaalla on toteutumassa asetetun tavoitteen mukaisesti vuoteen 2004 mennessä. Kööpenhaminassa joulukuussa kokoontuva Eurooppa-neuvosto hyväksynee aikataulun myös Bulgarian ja Romanian jäsenyydelle ja käsittelee Turkin etenemistä kohti liittymisneuvottelujen edellytysten täyttämistä. Tämän vuosikymmenen aikana Eurooppa yhdistyy yhä tiiviimmin Euroopan unionin ympärille.
Jäsenvaltioiden määrän kasvu asettaa haasteen unionin toimintakyvylle. Unionin tulevaisuutta käsittelevältä konventilta tarvitaan unionin toimintaa selkeyttäviä ja tehostavia esityksiä pohjaksi vuoden 2004 hallitusten väliselle konferenssille. Konventin työ on edennyt hyvin ja tavoitteena on kattava loppuasiakirja.
Konventin työtä ja esityksiä unionin uuden perustuslaillisen sopimuksen aikaansaamiseksi on arvioitava ennen kaikkea neljän kriteerin mukaan. Unionin toiminnasta on tehtävä aikaisempaa avoimempaa ja tehokkaampaa. Sopimusjärjestelmästä ja toimielinrakenteesta on tehtävä selkeämpi ja yksinkertaisempi.
Kolmanneksi unionin toiminnan on perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden, kansalaisten ja yritysten tasa-arvoiseen asemaan. Neljänneksi unionin on kyettävä entistä paremmin kantamaan globaalia vastuuta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kauppapolitiikan avulla.
Kun valmisteilla olevat uudistukset täyttävät nämä edellytykset, vahvistuu myös unionin demokraattinen legitimiteetti ja uskottavuus lisäarvon tuottajana hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Unionin perustaa voidaan vahvistaa myös sisällyttämällä perusoikeuskirja uuteen perustuslailliseen sopimukseen sekä liittämällä unioni Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Pidän tärkeänä, että konventin työn pohjalta kyetään päättämään unionin toiminnan tehostamisesta muun muassa luomalla unionille yksi oikeushenkilöllisyys ja lisäämällä määräenemmistö-päätöksentekoa. Oikeudenmukaisin ja selkein järjestelmä päätöksenteossa olisi yksinkertainen kaksoisenemmistö, jossa päätöksen tueksi tarvittaisiin enemmistö jäsenvaltioiden asukaslukuun perustuvista äänistä ja jäsenmaiden enemmistö.
Toissijaisuusperiaatteen entistä parempi valvonta auttaa unionia keskittymään sellaisiin asioihin, joissa unionitason säätely tuo todellista lisäarvoa. Kansallisten parlamenttien kytkeminen valvontaan ns. ennakkovaroitusjärjestelmän kautta on kannatettava esitys.
Unionin ulkoista toimintaa on tehostettava antamalla ulkopolitiikan korkealle edustajalle nykyistä paremmat valtuudet. Ulkosuhteiden hoitoon keskittyvän korkean edustajan, jolle olisi annettava oikeus tehdä aloitteita, on työskenneltävä tiiviisti komission kanssa, jotta hajallaan olevat ulkosuhteiden voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön. Konventissa on etsittävä käytännön ratkaisut sille, että unionin ulkosuhteiden hoito voitaisiin keskittää komission ja korkean edustajan käsiin.
Konventin tehtävänä on yksinkertaistaa unionin päätöksentekoa. Eurooppa-neuvoston jo tekemät päätökset neuvoston ja huippukokousten työn tehostamisesta näyttävät oikean suunnan. Kiertävää puheenjohtajuutta on laajentuvassa unionissa uudistettava. Monivuotiset työohjelmat ja toisiaan seuraavien puheenjohtajien yhteistyön tiivistäminen säilyttävät tärkeät tasavertaisuuden elementit samalla, kun toiminnan jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta parannetaan.
Unionin päätöksentekoa ei pidä entisestään monimutkaistaa luomalla kokonaan uusia instituutioita, kuten unionin presidentti tai kansojen kongressi. Pysyvän puheenjohtajan ympärille saattaisi syntyä uusi komission kanssa kilpaileva byrokratia. Päätöksenteon avoimuus saattaisi heikentyä. Kansalaisten ja yritysten kannalta on välttämätöntä vahvistaa perussopimuksia ja yhteisiä sääntöjä valvovan komission asemaa.
Institutionaalisista ratkaisuista tehdyt esitykset osoittavat, että unionin tulevan suunnan päällimmäiset vaihtoehdot eivät suinkaan ole liittovaltiorakenne tai hallitustenvälisyys. Kyse on ennemminkin siitä vahvistetaanko instituutioiden väliseen vallan tasapainoon perustuvaa yhteisöllistä päätöksentekoa vai siirretäänkö päätöksentekoa hallitustenvälisille foorumeille. Laajentuvassa unionissa tämä kysymys on olennainen niin päätöksenteon tehokkuuden ja avoimuuden kuin pienten jäsenvaltioiden aseman kannalta.
Arvoisa puhemies,
Konventin työ on nyt edennyt vaiheeseen, jossa on tarpeen tiivistää konventtiin liittyvää valmistelutyötä Suomessa. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelee tulevaisuuskonventin asioita säännöllisesti kokouksissaan. Valtioneuvosto tulee antamaan suurelle valiokunnalle lähiaikoina useita teemakohtaisia selvityksiä konventin käsittelemistä aiheista. Tulevaisuuskonventin työn kokonaisuutta päästään arvioimaan ensi keväänä. Vaalien jälkeinen eduskunta voi käsitellä aikanaan näitä kysymyksiä laajemman selonteon pohjalta.
