Eurooppa-neuvosto Kööpenhaminassa
Valtioneuvosto päätti tiistaina 3. joulukuuta Suomen edustautumisesta Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa 12. ja 13. joulukuuta. Kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Paavo Lipponen ulkoministeri Erkki Tuomiojan avustamana. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu kokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita.
Kokouksen pääaihe on laajentuminen. Eurooppa-neuvoston on määrä saattaa jäsenyysneuvottelut päätökseen kymmenen hakijamaan kanssa. Nämä maat ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro. Liittymissopimus on määrä viimeistellä ja allekirjoittaa keväällä 2003, ja uusien maiden toivotaan liittyvän unionin jäseniksi 1.5.2004.
Tämän lisäksi Eurooppa-neuvoston on tarkoitus hyväksyä edistymisraportteihin perustuva yksityiskohtainen etenemissuunnitelma aikatauluineen Bulgariaa ja Romaniaa varten sekä tehdä päätös niille myönnettävän liittymistä edeltävän tuen kasvattamisesta. Bulgaria ja Romania ovat itse asettaneet liittymisensä tavoitepäivämääräksi vuoden 2007, mitä unionin taholta vahvasti tuetaan. Kööpenhaminassa pohditaan myös mahdollisia toimia Turkin jäsenyysprosessin etenemiseen liittyen.
Kokouksen toinen keskeinen aihe on neuvoston toiminnan kehittäminen. Puheenjohtajavaltio on laatinut Eurooppa-neuvostolle raportit koskien neuvoston puheenjohtajajärjestelmän kehittämistä sekä kieliä ja tulkkausta. Neuvoston toiminnan kehittämisestä käydään valtion- ja hallitusten päämiesten välinen lounaskeskustelu, mutta siitä ei ole tarkoitus tehdä päätöksiä. Kieliä koskeva raportti otetaan vain tiedoksi eikä siitä näillä näkymin ole tarkoitus keskustella.
Eurooppa-neuvosto kuulee myös Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajan Valéry Giscard d’Estaingin selostuksen unionin tulevaisuutta koskevista kysymyksistä ja valmistelukunnan työskentelyn etenemisestä. Lisäksi Eurooppa-neuvostolle annetaan useita raportteja, joista ei kuitenkaan ole tarkoitus käydä keskustelua. Poikkeuksen saattaa muodostaa kysymys merenkulun turvallisuudesta ja merten pilaantumisen ehkäisemisestä.
Kokouksen varsinaisella asialistalla ei ole ulkosuhdekysymyksiä, mutta niistä saatetaan keskustella aterioiden yhteydessä. Tässä tapauksessa esillä ovat todennäköisesti ainakin Lähi-idän rauhanprosessi, Irakin ajankohtainen tilanne sekä uudet naapurit -aloite. Suomi ottanee tässä yhteydessä esille myös pohjoisen ulottuvuuden.
VALTIONEUVOSTON TIEDOTUSYKSIKKÖ TIEDOTE 318/2002
