EU:n tulevaisuuskonventti; yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen (VNK)
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 20. joulukuuta 2002 EU:n tulevaisuuskonventin puitteissa esillä olevia kysymyksiä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi.
Tulevaisuuskonventin puolustustyöryhmä on juuri saanut loppuraporttinsa valmiiksi. Raportissa esitetään unionin nykyisten kriisinhallintatehtävien määritelmän tarkentamista. Lisäksi raportissa tarkastellaan sitä, miten EU:n kriisinhallinnan päätöksentekoon ja toteuttamiseen liittyvää joustavuutta voitaisiin lisätä ja tehokkuutta parantaa. Terrorismiin ja muihin uusiin uhkiin vastattaessa työryhmä ehdottaa solidaarisuutta koskevan uuden maininnan ottamista tulevaisuudessa unionisopimukseen. Osa työryhmän jäsenistä on nostanut esiin kysymyksen yhteisen puolustuksen velvoitteen ottamisesta unionin piiriin. Esillä on myös puolustusmateriaaliyhteistyön kehittäminen. Raporttiin on kirjattu työryhmän suosituksia ja yksittäisiä ehdotuksia muistakin EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.
Suomi pitää tärkeänä, että unionin käynnissä oleva kriisinhallintatehtäviä koskeva hanke EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa saatetaan valmiiksi. Siihen on entistä paremmat mahdollisuudet nyt, kun EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä on sovittu virallisella tasolla.
Suomi katsoo, että nykyisten ns. Petersbergin tehtävien (humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen käyttö kriisinhallinnassa, mukaan luettuna rauhanpalauttaminen) määritelmää voitaisiin tarkentaa niin, että mukaan otettaisiin myös vakautta, konfliktinen ehkäisyä sekä aseriisuntaa koskevat tehtävät sekä puolustussektorin tuki kolmansille maille. Lisäksi siviilikriisinhallinta tulisi tulevaisuudessa ottaa mukaan unionisopimukseen.
EU:n kriisinhallintaa tulee kehittää ja toteuttaa unionissa lähtökohtaisesti kaikkien jäsenmaiden kesken. Kriisinhallinta on luonteeltaan toimintaa, joka vaatii laajan tuen ja useimmiten myös mahdollisimman laajapohjaisen osallistujajoukon. Operaatioihin osallistumisen tulee kuitenkin tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta, kuten unionissa on jo ennestään sovittukin.
Suomi kannattaa uusien turvallisuusuhkien ja terrorismin torjunnan sisällyttämistä unionisopimukseen. Konventin keskusteluissa on noussut esille ajatus syvennetyn solidaarisuuden lausekkeesta jäsenmaiden kesken. Tällaisen lausekkeen tulisi ilmaista jäsenmaiden tahto käyttää kaikkia unionin instrumentteja väestön ja demokraattisten yhteiskuntien suojelemiseksi sekä jäsenmaiden avustamiseksi terrori-iskujen jälkiseuraamusten hoidossa. Suomi pitää mahdollisena tarvittaessa myös sotilaallisten voimavarojen käyttämistä tässä yhteydessä, mikä ei kuitenkaan merkitsisi keskinäisen sotilaallisen avunantovelvoitteen syntymistä.
Yhteisen puolustuksen osalta Suomi pitää nykyisessä unionisopimuksessa olevaa mainintaa tästä mahdollisuudesta riittävänä. Suomi tukee EU:n puolustusmateriaalipolitiikan kehittämistä sekä puolustusmateriaaliviraston ja pidemmällä tähtäyksellä puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoiden luomista.
Valtioneuvoston tiedotusyksikkö TIEDOTE 340/2002
