Suomen EU-politiikan tavoitteet Kreikan ja Italian puheenjohtajakausilla (VNK)
Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli 20. joulukuuta Suomen EU-politiikan tavoitteita Kreikan ja Italian puheenjohtajakausilla. Sevillan Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti puheenjohtajuutta hoitavat jäsenvaltiot antavat ensimmäistä kertaa yhteisen toimintaohjelman koko vuodelle.
Kreikan ja Italian toimintaohjelman pääaiheet ovat EU:n laajentuminen ja tulevaisuustyö, Lissabonin strategia, oikeus- ja sisäasiat sekä ulkosuhteet. Suomi pitää vuoden 2003 toimintaohjelman tavoitteita hyvinä.
Liittymissopimus uusien jäsenmaiden kanssa allekirjoitetaan 16.4.2003. Uudet jäsenmaat osallistuvat EU-kokouksiin liittymissopimuksen allekirjoittamisesta lähtien. Suomen omana tavoitteena on liittymissopimuksen kansallinen ratifiointi vuoden 2003 aikana. Työskentelyyn 25 jäsenen unionissa on valmistauduttava omaksumalla entistä tehokkaampia työskentelytapoja. Neuvoston toiminnan kehittämisestä on tehty yksityiskohtaisia linjauksia Helsingin ja Sevillan Eurooppa-neuvostoissa. Nämä päätökset on toimeenpantava täysimääräisesti. Laajentuminen edellyttää myös uusia päätöksiä mm. unionin työkielistä. Suomi on valmis merkittäviin uudistuksiin.
EU:n tulevaisuutta käsittelevän konventin päättymisen jälkeen on varattava riittävä valmisteluaika ennen uuden hallitusten välisen konferenssin (HVK) aloittamista. Suomi korostaa, että valmisteluaika on välttämätön, jotta EU:n uudesta perustamissopimuksesta voidaan käydä kansalaiskeskustelua ja sekä hallitus että eduskunta pystyvät ottamaan perusteellisesti kantaa uudessa HVK:ssa esille tuleviin aiheisiin.
Lissabonin kilpailukykystrategiaa käsittelevä ns. kevään Eurooppa-neuvosto pidetään 21. – 22.3.2003 Brysselissä. Kilpailukykystrategian edellyttämien rakenneuudistusten toteuttaminen on Suomen keskeinen tavoite. EU on jäljessä aiemmin tehtyjen sitoumusten toimeenpanossa, ja tämä kuilu pitää kuroa päättäväisesti umpeen. Yhteisölainsäädäntöä valmisteltaessa on huomioitava vaikutukset kilpailukyvylle. Suomi haluaa edistää erityisesti tietoyhteiskuntaan, yhteisiin rahoitusmarkkinoihin, bioteknologiasektoriin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin liittyviä hankkeita. Kevään Eurooppa-neuvostossa on tehtävä päätöksiä telekommunikaatiosektorin vahvistamiseksi.
Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa elo-syyskuussa 2002 sovitut kansainväliset kestävän kehityksen sitoumukset pitää toimeenpanna.
Suomi korostaa, että Tampereen Eurooppa-neuvoston sitoumuksista on pidettävä kiinni oikeus- ja sisäasioissa.
Vuoden 2003 aikana Suomen pitää aloittaa valmistautuminen omaan puheenjohtajakauteensa vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Sevillan Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti joulukuussa 2003 hyväksytään ensimmäinen Eurooppa-neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma, joka kattaa vuodet 2004 – 2006, jona aikana puheenjohtajuudesta vastaavat Irlanti, Alankomaat, Luxemburg, Britannia, Itävalta ja Suomi.
VALTIONEUVOSTON TIEDOTUSYKSIKKÖ TIEDOTE 338/2002
