"Suomen paikka maailmassa" julkistettiin
Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen uusin julkaisu, ”Suomen paikka maailmassa? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka”, julkistettiin 8.5.2003. Teoksen toimituskunta tiesi olevansa tärkeän aiheen äärellä, mutta kun artikkelit alkutalvesta valmistuivat, Irakin-kriisin laukaisema yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu asetti kirjan odottamattoman ajankohtaiseen valoon.
Seitsemän kirjoittajan artikkelikokoelma käsittelee Euroopan Unionin ulkosuhteiden kokonaisuutta eri puolilta: rakenteita, kehitystä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Mitä tarkoitetaan yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, mitkä ovat sen perusperiaatteet ja miten se kytkeytyy EU:n ulkosuhteiden hoidon kokonaisuuteen? Millaiseksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Irakin jälkeen muotoutumassa, millaisia eri kehitysnäkymiä siihen voidaan löytää ja mitä tulevat muutokset merkitsevät Suomen kannalta? Miten unionin laajentuminen ja Suomen puolustusvalmius liittyvät siihen?
Näihin ja muihin ajankohtaisiin kysymyksiin pyrkivät kirjassa vastaamaan valtiotieteen tohtori, ylijohtaja Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä, yksikön päällikkö Kirsti Kauppi ulkoministeriöstä, kolumnisti ja pääkirjoitustoimittaja Olli Kivinen Helsingin Sanomista, valtiotieteen tohtori, erikoistutkija Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta instituutista, yksikön päällikkö Risto Piipponen ulkoministeriön Eurooppa-linjalta, filosofian tohtori, tutkimuspäällikkö Olli Rehn Helsingin yliopistosta sekä Suomen Belgian-suurlähettiläs ja 1.4.2002 alkaen Suomen edustaja Natossa Antti Sierla.
Kirsti Kauppi korostaa artikkelissaan EU:n ulkosuhteiden kokonaisuutta. ”Kun puhutaan EU:n painoarvosta maailmanpolitiikassa, on puhuttava kaikista ulkosuhteiden alueista, kauppapolitiikasta, kehitysyhteistyöstä, ympäristöasioista, kalastuksesta. Unionin turvallisuuspoliittinen painoarvo liittyyy siihen, millainen toimija EU on näillä muilla lohkoilla”, Kauppi sanoi julkaistamistilaisuudessa. Hän korosti, että toisaalta yhteinen poliittinen tahto ja toisaalta unionin rakenteet ja päätöksentekotapa ovat yhtä tärkeitä. ”Tahto ilman tehokkaita rakenteita ei muutu toiminnaksi, ja rakenteet ilman tahtoa eivät johda tulokseen.”
Olli Kivinen tarkastelee UTP:ta artikkelissaan kansallisten intressien näkökulmasta. ”Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tarve on ilmeinen, jos EU haluaa kehittyä muuksikin kuin omalla rahalla jalostetuksi vapaakauppa-alueeksi – onhan saavutettuja etuja valmistauduttava puolustamaan tässä konfliktien riivaamassa maailmassa. Mutta ongelma on, että UTP:ssa kosketaan kansallisvaltion kaikkein perimmäisiin asioihin. Toistaiseksi yksikään valtio ei ole valmis luovuttamaan todellista päätösvaltaa näissä asioissa toisille maille”, Kivinen sanoi.
Kirjalla juhlistetaan myös suomalaisen EU-kansalaistiedottamisen kymmenvuotistaivalta. Merkkivuotta juhlitaan touko-kesäkuussa monin muinkin tavoin. ”Olen iloinen Suomen Eurooppa-tiedotuksen perinteestä. Meillä on vahva kansalaisyhteiskunta, ja on hyvä koota erilaisia mielipiteitä, myös sellaisia jotka eivät ole linjassa hallituksen mielipiteiden kanssa. Eurooppa-tiedotuksemme ei ole hallituksen propagandaväline. Tästä olemme mielellämme kertoneet EU:n tuleville jäsenmaillekin”, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja julkistamistilaisuudessa.
Eurooppa-tiedotuksen ensimmäinen toimipiste avasi ovensa keväällä 1993. ”Kymmenessä vuodessa kehitys poliittisesta yhteistyöstä keskusteluun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventämisestä on ollut huima”, sanoi Eurooppa-tiedotuksen päällikkö Pirkko Hämäläinen. ”Konventin työstä ja uudesta hallitusten välisestä konferenssista kertominen kansalaisille on meille taas uusi haaste.”
Teksti: Katri Lappalainen
