Suomen EU-tavoitteet vuodelle 2004 (VN)
EU-ministerivaliokunta keskusteli perjantaina 30. tammikuuta Suomen keskeisimmistä EU-tavoitteista vuodelle 2004.
Neuvottelut uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta tulisi saada päätökseen kuluvana vuonna. Neuvoston äänestysmenettelyn osalta keskeistä on, että väestö- ja jäsenvaltiokriteerit ovat samansuuruiset. Päätöksenteon yksinkertaistaminen ja tehostaminen edellyttävät myös, etteivät nämä kriteerit nouse liian korkeiksi. Suomi tukee myös määräenemmistöpäätöksenteon käytön laajentamista.
Uusista rahoituskehyksistä on pyrittävä saavuttamaan poliittinen yhteisymmärrys kesällä 2005. Suomi lähtee siitä, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet säilyvät korkeimman aluetuen piirissä jatkossakin.
Siitä huolimatta, että hallitustenvälinen konferenssi on vielä kesken ja keskustelu uusista rahoituskehyksistä on käynnistymässä, on kevään Eurooppa-neuvostossa kyettävä pohtimaan keinoja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Eurooppa on jäämässä jälkeen sekä Yhdysvalloista että useista Aasian maista.
Talouspolitiikan uskottavuus on palautettava. Suomi katsoo, että vakaus- ja kasvusopimuksen johdonmukaisesta noudattamisesta on pidettävä kiinni.
Kevään Eurooppa-neuvostossa on keskityttävä toimiin, joilla parannetaan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Rakenteelliset uudistukset, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen ovat keinoja, joilla edistetään investointien ja yritysten sijoittumista Eurooppaan. Suomi korostaa televiestintäsektorin merkitystä eurooppalaisen kasvun aikaansaamisessa.
Toukokuussa unionissa on kymmenen uutta jäsenmaata. Uudet jäsenmaat tulee integroida unionin toimintaan ja politiikkoihin mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee laajentumisprosessin jatkamista.
Tampereen Eurooppa-neuvoston 1999 päätösten pohjalta annettua lainsäädäntöä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi tulee syventää ja yhteistyötä edelleen kehittää. Suomi katsoo, että uuden Tampere II -ohjelman valmistelu on käynnistettävä.
Suomi katsoo, että Venäjälle suunnattua rahoitusta tulisi lisätä, jotta se vastaisi paremmin EU-Venäjä-suhteiden tärkeyttä. Suomi korostaa, että EU:n on esiinnyttävä Venäjä-suhteissaan yhtenäisesti. Erityisen tärkeää tämä on viisumikysymyksissä.
EU:ssa ollaan luomassa uutta naapuruusinstrumenttia, jolla rahoitettaisiin rajat ylittävää ja alueellista yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että tuleva instrumentti vahvistaa nykyisiä naapuriohjelmia ja tarjoaa tällä tavalla yhden merkittävän keinon pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden rahoittamiseksi.
Suomi on aloittanut valmistautumisen vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuteen.
Muistio Suomen EU-tavoitteista on valtioneuvoston internetsivuilla osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/60607.pdf.
Lisätietoja: EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. (09) 1602 2182 ja neuvotteleva virkamies Markku Keinänen p. (09) 1602 2184, valtioneuvoston EU-sihteeristö
Valtioneuvoston tiedotusyksikkö
Tiedote 32/2004
