Laajentumisseminaarien sarja alkoi Vaasassa
Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus järjesti Vaasassa 15.4 laajentumisseminaarin yhdessä Pohjanmaan Kauppakamarin EIC:n kanssa. Tilaisuus pidettiin Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa ja paikalle saapui kuutisenkymmentä laajentumisesta kiinnostunutta kansalaista.
Vaasassa järjestetty tilaisuus oli osa seminaarien sarjaa, jotka ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus järjestää kaikissa maakunnissa huhti- ja toukokuun aikana juhlistaakseen laajentumista ja esitelläkseen uusia jäsenmaita. Seminaarit järjestetään yhteistyössä uusien jäsenmaiden suurlähetystöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Avauspuheenvuorossaan aluetiedottaja Harri Varhama totesi useissa nyt liittyvissä maissa ruokailun tapahtuneen keittiössä jo silloin, kun suomalaiset eivät vielä tienneet mikä tuoli on. Liittyvillä mailla on siis pitkä ja monipuolinen kulttuuri taustallaan. Puolalla oli jo neuvostoaikana erityinen asema sosialistisessa leirissä ja maa niin aloitti kuin viimeisteli tunnettujen kansannousujen sarjan.
Puolan suurlähettiläs S.Stebelski kävi alustuksessaan Puolan historian lyhyesti lävitse. Hänen mukaansa Puola on aina kuulunut ns. läntiseen Eurooppaan ja nyt tapahtuvaa laajentumista ei tulekaan kutsua itä-laajentumiseksi – EU:n itäraja säilyy edelleen Suomella. Idänsuhteiden Stebelski totesi olevan edelleen erittäin tärkeät Puolalle ja niiden sisältävän suuret mahdollisuudet, joista tulisi pystyä ottamaan kiinni laajentuvassa unionissa. Puolan talous ja asukasmäärä ovat noin puolet kymmenestä uudesta jäsenmaasta ja Puola tulee olemaan unionin kuudenneksi suurin maa.
Ulkoasianministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö A.Kuosmanen totesi puheenvuorossaan suomalaisten pelkojen liittymisestä 90-luvulla unioniin osoittautuneen suurilta osin turhiksi, nyt ehkä suhtaudutaan turhallakin pelolla laajentuvan unionin alueella tapahtuvaan työvoiman liikkuvuuteen. Laajentumisen alkuvaiheessa unionissa ei Kuosmasen mukaan tulle tapahtumaan suuriakaan muutoksi. Laajentuvat maat edustavat vain 5% unionin bkt:sta, luku, joka muutamassa vuodessa kaksin-kolminkertaistunee. Uusissa jäsenmaissa on mm. yksityistäminen vielä osittain kesken, yritykset eivät vielä näissä maissa ole täysin kilpailukykyisiä. Tilanne tulee kuitenkin kehittymään ja suomalaisetkin yritykset joutuvat uusien haasteiden eteen laajentuvilla sisämarkkinoilla kilpailun kiristyessä. Kuosmanen arveli Suomen aseman EU:n Venäjän asioidentuntijana joutuvan uudelleen tarkastelun kohteeksi uusien ns. itäblokin maiden jäsenten tultua unionin jäseniksi.
Alustusten jälkeen, viimeisen puolen tunnin aikana, vuorossa oli Pohjanmaan kauppakamarin juontama parlamenttivaalipaneeli, jossa osallistujina olivat Moisio vas., Niemiaro kok., Virrankoski kesk. ja Nordman rkp. Panelisteilla oli toki omia eroavia käsityksiään eurooppalaisesta politiikasta, muuta kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että laajentuminen on pitkässä juoksussa positiivinen asia Euroopan vakautta ja taloudellista kehitystä ajatellen.
Seminaarin lisäksi suurlähettiläs Stebelskin ohjelmaan kuului vierailut Pohjanmaan liittoon ja Vasabladetiin.
