Euroopan komissio ja perustuslaillinen sopimus
Euroopan komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Marjatta Hautalan haastattelu
1. Miten komission ja komission puheenjohtajan tehtävät muuttuvat perustuslaillisen sopimuksen myötä?
Komission tehtävät eivät perustuslaillisella sopimuksella muutu. Komission tärkeimpänä tehtävänä säilyy yksinomainen aloiteoikeus unionilainsäädännössä. Lisäksi komissio valvoo lakien noudattamista jäsenmaissa, vastaa sopimusten tekemisestä kolmansien maiden kanssa ja edustaa unionia kansainvälisissä yhteyksissä. Komissio myös hallinnoi kaikkia unionin toimivaltaan kuuluvia politiikan aloja, esimerkiksi kilpailulainsäädännön toimimista jäsenmaissa vaikkapa yhtiöfuusioiden kohdalla.
Myös komission puheenjohtajan tehtävät pysyvät samoina kuin aikaisemminkin. Komission vaihtuessa 1.11.2004 toimitaan kuitenkin jo laajentuneessa 25 maan unionissa, ja kahden vuoden kuluttua jäseniä saattaa olla vielä enemmän. Jäsenyysneuvottelujahan käydään parhaillaan Bulgarian ja Romanian kanssa.. Puheenjohtajalla on kovasti työtä näin laajan komission johtamisessa. Eli vaikka komission ja puheenjohtajan tehtävät perustuslaillisen sopimuksen myötä pysyvätkin jokseenkin samoina, unionin tehtäväkentän kasvaessa ja jäsenmäärän lisääntyessä myös komission ja sen puheenjohtajan tehtävät muuttuvat koko ajan vaativammiksi.
Sen lisäksi, että komission koko muuttuu, myös määräenemmistöpäätökset lisääntyvät perustuslaillisen sopimuksen myötä. Tällä pyritään saamaan komission toimintaa tehokkaammaksi. On selvää, että päätöksiä saadaan tehtyä paremmin, kun yhä useammissa päätöksissä riittää määräenemmistöllä tehty päätös. Yksimielisyyden saavuttaminen laajentuneen unionin komissiossa ei ole helppoa, ja se hidastaa usein komission päätöksentekoa.
2. Onko komission rooli vahvempi lakien säätämisessä kuin ennen? Mitä tarkoittaa komission yksinomainen aloiteoikeus?
Unionissa aloiteoikeutta lainsäädännössä ei ole muilla instituutioilla kuin komissiolla. Perustuslaillinen sopimus tuo tähän jonkin verran muutosta, sillä komission lisäksi myös kansalaisten on mahdollista tehdä komissiolle lakialoite. Aloitteen tekemiseen tarvitaan kuitenkin vähintään miljoonan Euroopan unionin kansalaisen allekirjoitus. Kansalaisaloitteen on tarkoitus toimia aivan kuten komission lakialoitteenkin. Eli jos kansalaiset toivovat, että johonkin asiaan tulisi säätää EU:n tasolla laki ja asia kuuluu EU:n toimivaltaan, komissio tekee siitä ehdotuksen ja sen jälkeen asia käsitellään EU-instituutioissa .
3. Komission kokoonpanosta:
-Miksi kaikilla mailla ei ole enää omaa komissaaria?
Yksi perustuslakihankkeen tärkeistä lähtökohdista on nykyisen 25 jäsenen unionin ja tulevaisuudessa vielä isomman unionin toimintakyvyn takaaminen. Tähän pyritään erilaisten päätöksentekoa ja instituutioita koskevien muutosten kautta. Myös komission kokoonpanoon on tehty näitä uudistuksia. Komissiossa on 1.11.2004 alkaen yksi edustaja kustakin jäsenmaasta. Vuodesta 2014 alkaen komission jäsenmäärää vähennetään vastaamaan kahta kolmasosaa jäsenvaltioiden määrästä. Komission jäsenet valitaan silloin vuorottelujärjestelmän perusteella siten, että kaikki jäsenvaltiot ovat yhdenvertaisia. Pienemmällä porukalla päätöksenteko ja työskentely säilyvät tehokkaampana.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pienet maat olisivat tässä huonommassa asemassa. Komissaarin tehtävät eivät riipu jäsenvaltion koosta.
-Joutuuko maa, jolla ei ole omaa komissaaria, pimentoon komission työskentelystä?
Tieto komission työskentelystä kulkee, vaikkei jäsenmaalla omaa komissaaria koko ajan olekaan, kansallisia etuja ei tässä poljeta. Tulevaisuudessa, kuten nytkin, komissaari on kokonaisuudessaan Euroopan unionin asialla, eikä edusta omaa kansallisvaltiotaan.
Komissiossa myös työskentelee virkamiehinä henkilöitä kaikista jäsenvaltioista, ja komissaarien kabineteissa sääntöjenkin mukaan täytyy olla henkilöitä useammista jäsenmaista.
-Miten komissaarien kiertojärjestys määräytyy, mitkä maat ovat yhtäaikaa edustettuina?
Neuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission uuden puheenjohtajan kanssa jäsenvaltioiden ehdotuksiin perustuvan luettelon uusista komission jäsenistä. Kuten nykyisinkin Euroopan parlamentti äänestää sen jälkeen komission puheenjohtajan ja komission jäseniksi nimettyjen henkilöiden hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona.
4. Minkälainen on unionin ulkoministerin rooli komissiossa?
Ulkoministeri vastaa unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. On haluttu, että uudistetussa EU:ssa on yksi henkilö, joka vastaa näistä asioista. Ulkosuhteet ovat yhä tärkeämpiä myös EU:lle. Euroopan unioni ei voi toimia vain yksin, vaan kolmansien maiden kanssa ollaan paljon tekemisissä. EU:lla on myös suhteita kansainvälisiin järjestöihin. Ulkoministerin tehtävän perustamisen tarkoituksena on tehdä EU:n toiminnasta johdonmukaisempaa ulospäin.
Ulkoministerin rooli on sikäli ainutlaatuinen, että ulkoministerillä on tavallaan kaksi salkkua. Hän toimii sekä ministerineuvostossa, että komissiossa. Tämä on siinä mielessä luonnollista, että komissio ja neuvosto ovat muutenkin hyvin läheisissä tekemisissä toistensa kanssa. Siksi on loogista ja järkevää, että ulkoministeri voi toimia molemmilla tahoilla.
5. Tekeekö perustuslaillinen sopimus komissiosta demokraattisemman?
Perustuslaillinen sopimus ei merkitse suuria mullistuksia komission tehtäviin. Myös komission tehtävänä on edistää demokratian toteutumista unionista. Demokratian lisäämisen tarve on tiedostettu myös komissiossa. Kansalaisten oikeudet luetellaan perustuslain osastossa ’demokratian toteutuminen unionissa’ . Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun ja vaihtoon kaikista unionin toimista sekä oikeus tutustua unionin toimielinten, siis myös komission asiakirjoihin. Komission uusi puheenjohtaja Barroso korostaa Euroopan unionin ja kansalaisten lähentämisen merkitystä. Tältä osin ovat EU-tiedotuksesta vastaavat tahot avainasemassa. Kansalaisten pitää saada selkeät vastaukset EU-kysymyksiinsä.
Tuntuu, että EU:n ja kansalaisten välillä tosiaan on kuilu – tai paremmin tilannetta voi kuvata sanalla EU-tietovaje. Perustuslaissa kyllä huomioidaan kansalaiset paremmin, kansalaisten perusoikeudet on liitetty osaksi sopimusta. Tässä tietovaje-asiassa pallon voisi heittää myös kansalaisille. Jos EU:ssa jokin asia vaivaa tai hämmästyttää, tietoa löytyy varmasti. EU:sta tiedottavat monet tahot, niin Euroopan komissio, Euroopan parlamentti kuin ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuskin. Internet on pullollaan tietoa EU:sta. Ongelma saattaa useinkin olla se, osaako kysyä oikeita kysymyksiä ja ymmärtääkö saamaansa tietoa. Silloin täytyy vain kysyä uudestaan. On tärkeää, että mieltä askarruttavat asiat selitetään ja ne tulevat kansalaisille ymmärrettäväksi. Juridisetkin tekstit tulisi kääntää selkokielelle.
EU:n yhteydet kansalaisiin ovat tärkeitä. Usein kritisoidaan komissiota ja muita EU-instituutioita avoimuuden puutteesta. Kuitenkin kaikilla on mahdollisuus saada tietoa päätöksistä. Ongelmana voi olla, ettei tarkkaan tiedä mitä tietoa haluaa. Epäselvyyttä on myös siitä, mitä tehtäviä EU hoitaa, ja mitkä kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Valmisteluvaiheessa olevista EU-asioista tietoa saa rajoitetummin, mutta siinäkin vaiheessa komissio kuulee laajasti erilaisia tahoja, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja sellaisia osapuolia, joita asia koskee. Komissio myös käy nettikeskusteluja tietyistä aiheista, joista se haluaa kuulla kansalaisia. Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä on kuulemismenettely mm. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen talouskumppanuuden vahvistamisesta 30.11.2004 asti (europa.eu.int/yourvoice). Lobbarit EU:ssa ovat hyviä viestin tuojia kansalaisilta päin.
