Suomi 10 vuotta Euroopan unionissa – Taloudelliset vaikutukset
EU-jäsenyyden edellä maalaillut pahimmat uhkakuvat eivät ole jäsenyyden kymmenen ensimmäisen vuoden aikana toteutuneet, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuskeskuksen raportissa, jonka ovat toimittaneet Jaakko Kiander ja Antti Romppanen.
Tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyyden taloudellinen menestys on ollut kaikilla mittareilla hyvä. Osasyynä tähän nähdään EU-jäsenyyden alla ollut vaikea lama. Talouden, etenkin viennin kasvu on ollut nopeaa, inflaatio hidasta, korkotaso alentunut ja julkisen talouden tasapaino hyvä. Työllisyyden ja työttömyyden suhteen Suomi on päässyt EU-15-maiden keskiarvon tuntumaan. Suomen maksut EU:lle ovat kohonneet talouskasvun tahdissa, kun taas tulot EU:lta ovat vaihdelleet.
EU-jäsenyyden merkittävimmäksi vaikutukseksi mainitaan yhteisen rahan – euron – käyttöönotto. Euroaikana rahamarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen vakaat.
Kirjassa käsitellään etukäteisarvioita ja uhkakuvia EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomeen, Suomen taloudellista kehitystä EU-kaudella mm. maataloudessa, verotuksessa, viennissä ja kuluttajien ostovoimassa. Kirjasta löytyy myös Suomen ja Ruotsin talouksien kehitysten vertailua. Lisäksi pohditaan suomalaisten asenteita EU-jäsenyyteen yleensä.
Raportin johtopäätöksissä todetaan liittymisen olleen taloudellisesti kannattavaa, sillä:
– jäsenmaksu oli pieni ensimmäiset 10 vuotta
– jäsenyys auttoi ajamaan läpi uudistuksia, jotka hyödyttivät kuluttajaa ja tehostivat taloutta
– talous hyötyi yhteismarkkinoista ja yhteisestä rahasta
– uhkakuvat eivät toteutuneet
Jäsenyydet vaikutusten todetaan osin olleen odottamattomia:
– kaupan rakenne kehittyi odottamattomalla tavalla
– veroharmonisointi ei edennyt
