Eurooppa-tiedotuksen päällikkö vaihtuu elokuussa
Eurooppa-tiedotusta vuoden 2002 keväästä luotsannut Hämäläinen siirtyy uuteen tehtävään Suomen Tallinnan suurlähetystöön elokuun alusta.
Uutena päällikkönä Eurooppa-tiedotuksessa 15.8. lukien aloittaa Roberto Tanzi-Albi. Hän on aiemmin toiminut mm. ulkoministeriön tiedotusyksikön päällikkönä sekä Washingtonin, Pariisin ja viimeksi Tallinnan suurlähetystön kakkosvirkamiehenä.
Kyselimme Pirkko Hämäläisen mietteitä viimeisenä työpäivän Eurooppa-tiedotuksessa.
Pirkko, millä mielellä jätät kolme vuotta luotsaamasi Eurooppa-tiedotuksen?
Täytyy sanoa, että haikealla mielellä. Työ Eurooppa-tiedotuksessa, kansalaistiedotuksen parissa on ollut innostavaa ja haastavaa. Kolmen vuoden aikana EU:ssa on tapahtunut huikea kehitys, jossa erityisesti perustuslaillinen sopimus ja siitä tiedottaminen on ollut haaste, jonka edessä tuntee itsensä nöyräksi.
Onko jokin tapahtuma tai kampanja ollut erityisen mieleenpainuva?
Kaksi kampanjaa tulee mieleeni: vuoden 2003 Minne menet EU? kansalaisfoorumi tulevasta perustuslaillisesta sopimuksesta sekä viime vuoden kevään EU:n laajentumiseen liittynyt uusien jäsenmaiden esittelykampanja.
Syksyn 2003 keskustelusarja maakunnissa perustuslaillisesta sopimuksesta oli ensimmäinen asiaa käsitellyt. Neuvotteluprosessi oli tuolloin vielä kesken ja se antoi tietyn säväyksen kierrokselle. Poliitikot halusivat kuulla kansalaisten mielipiteitä sopimuksesta. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivatkin erittäin hyviä.
Keväällä 2004 toteutettu EU:n uusia jäsenmaita esitellyt kampanja jäi mieleen erityisen mukavana kampanjana. Kampanja toteutettiin yhteistyössä EU:n uusien jäsemaiden kanssa, jotka olivat innokkaasti mukana kampanjaa toteuttamassa. Kampanja sai innostuneen vastaanoton kansalaisilta. Tätä kuvastaa hyvin se, että tapahtumaa varten laadittu valokuvanäyttely Uudet jäsenmaat kiertää edelleen maakunnissa.
Mitä sanoisit EU:n tulevaisuudesta – miltä se näyttää?
Tiedottajan näkökulmasta kokonaisuus ei näytä helpolta. Suurin haaste, mistä nyt puhutaankin on se, miten kansalaiset saadaan sitoutumaan unionin päätöksentekoon. Miten saada kansalaiset riittävän tietoiseksi unionin asioista. Tähän työhön tarvitaan kaikki tahot, niin tiedotusvälineet, poliitikot, puolueet kuin kansalaisjärjestötkin. Tarvitaan tiedottamista sekä keskustelua unionin merkityksestä ja sen tavoitteista.
Miten kansalainen mielestäsi parhaiten pysyy tietoisena unioniin liittyvistä, tärkeistä asioista?
Ensimmäisenä mieleeni tulee tietenkin Eurooppa-tiedotus ja sen 20 asiakaspalvelupistettä maakunnissa, joihin kansalainen on aina tervetullut käymään. Pisteistä löytyy painettua materiaalia ja aluetiedottajat vastaavat kysymyksiä myös puhelimitse tai sp:n välityksellä. Tietenkin tiedotusvälineitä seuraamalla pysyy hyvin perillä missä mennään. Internet on yhä enemmän tiedonetsinnän väline, lähes kaikilla toimijoilla löytyy omat verkkosivut, joista löytyy paljon myös unioniin liittyvää ajankohtaista tietoa.
Kansalaistiedotuksen tulevat haasteet EU:n alalla?
Suomen EU-puheenjohtajuudesta tiedottaminen kansalaisten näkökulmasta on yksi suuri lähi ajan haaste. Yleinen EU:n kriisi, johon pitää tarttua ja kansalaistiedotuksenkin pohtia miten pystytään kasvattamaan kansalaisten EU-tietoutta.
En näe mitään muuta tietä, kuin että EU on tunnettava ja tiedettävä, jotta pystytään vaikuttamaan päätöksentekoon.
Seuraajalleni Robertolle toivotan onnea mielenkiintoisen kansalaistiedottamisen kentällä.
