Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Kymenlaakso

EU-jäsenyys on merkinnyt taloudellista vakautta niin yksityisille ihmisille kuin yrityksillekin. Vakaus on näkynyt matalana korkotasona, joka on antanut uutta potkua investoinneille, sanoo Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Suomalaisten äänestäessä vuonna 1994 liittymisestä Euroopan unioniin, sai liittyminen Kymen vaalipiirissä varsin vahvan tuen: yli 65 prosenttia äänestäjistä piirsi rastinsa kyllä-vaihtoehdon puolelle. Kaikkein vahvinta kannatus Kymenlaaksossa oli Haminassa ja Kotkassa, jossa kolme äänestäjää neljästä valitsi kyllä –vaihtoehdon. Syyksi arveltiin ennen muuta sitä, että vientiteollisuudella ja ulkomaankaupalla oli vahva merkitys alueen talouselämälle, eikä riskiä asemien menettämisestä haluttu ottaa.

Nyt, 10 vuoden jäsenyyden jälkeen, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen pitää jäsenyyden loppusaldoa ehdottomasti myönteisenä Haminan, Kymenlaakson ja koko maan kannalta. Sen vuoksi, että jäsenyyden mukana on tullut taloudellinen vakaus, joka näkyy esimerkiksi matalana korkotasona. Ja se taas on antanut uutta puhtia investoinneille.

Talouden vakautta voi Hannu Muhosen mielestä pitää jopa yhtenä jäsenyyden tuomista yllätyksistä. Vakaus on ollut meille uusi asia, ennen heilahdukset suuntaan jos toiseenkin olivat aika rajuja. Ehkäpä me olemme matkan varrella oppineet kunnioittamaan vakautta kaikessa taloudenpidossamme, miettii Hannu Muhonen.

Hän muistuttaa, että Suomi liittyi unioniin laman jaloista, teollisuudessa oli käynnissä voimakas rakennemuutos ja myös Kymenlaakso ui tuolloin todella syvällä. Työpaikkoja menetettiin huimaa vauhtia, uusia ei saatu millään synnytettyä niiden tilalle ja väki väheni kovaa kyytiä. Tänään väestön väheneminen on ainakin saatu pysähtymään, monin paikoin jopa ponnistamaan kasvuun päin. Myös työpaikkojen määrä on alkanut pikkuhiljaa nousta. Mutta muutos on ollut kova ja kipeäkin.

Kymenlaakso sopeutui hyvin jäsenyyteen

Kymenlaakso on vahvasti paperiteollisuuden maakunta. Tästäkin näkövinkkelistä unioniin syntyy myönteinen näkökulma. Sisämarkkinat antavat teollisuudellemme todellisen mahdollisuuden menestyä yleiseurooppalaisilla markkinoilla. Se merkitsee tietysti myös kovassa kilpailussa pärjäämistä, uusien ja tuoreiden keinojen etsimistä ja löytämistä olemassaolevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, painottaa kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Hänen mielestään Kymenlaakso on kyllä sopeutunut EU-jäsenyyteen kohtuullisen hyvin. EU-ohjelmia on pystytty hyödyntämään, vaikka kaikkia alueellisia tavoitteita ei ole saavutettukaan, lähinnä kyse on Pohjois-Kymenlaakson jäämisestä kokonaan kakkostukialueen ulkopuolelle.

Koskaan ei voi olla liian aktiivinen. Edunvalvonta ja ajassa mukana pysyminen on erittäin tärkeää. Omaa aktiivisuutta ei korvaa mikään eikä sen merkitystä voi liikaa korostaa. Kuten ei sitäkään, että omaan napaan ei kannata jäädä tuijottamaan, kannattaa panostaa maakunnallisiin ja seudullisiin hankkeisiin, sanoo Hannu Muhonen.

Hänen mukaansa jäsenyydestä ovat hyötyneet todella paljon nuoret – niin Kymenlaaksossa kuin muuallakin Suomessa. Nuorille EU on avannut portit aivan uudenlaisiin mahdollisuuksiin. He voivat lähteä opiskelemaan, työskentelemään tai harjoittelemaan muihin jäenmaihin. Kansainvälistyminen, se että ollaan osa Eurooppaa ja eurooppalaisuutta, antaa kauaskantoista hyötyä. Ei ole ollenkaan huono idea lähteä hakemaan uusia kontakteja muualle Eurooppaan, edes vähäksi aikaa. Niillä suhteilla ja verkostoilla, joita siellä ympärilleen rakentaa, on monenlaista hyötyä myös kotimaahan palaaville.

Suomi ja varsinkin Itä-Suomi ja Kymenlaakso ovat aina olleet hyvin kansainvälisiä, meiltä on osattu lähteä muualle mahdollisuuksia hakemaan ja hyödyntämään. Takapakkia tuli Venäjän vallankumouksen jälkeen ja silloin, kun menetimme Viipurin ja Karjalan. Mutta aina on suhteet uudelleen rakennettu.

Meillä on ollut yhteistä historiaa myös esimerkiksi Baltian maiden kanssa, suhteet ovat toimineet jo ennen Euroopan unionia. Mutta näiden maiden tulo mukaan jäsenvaltioiden joukkoon on nostanut Itämeren painoarvoa. Nyt me toimimme kaiki samoilla ehdoilla Suomenlahden molemmilla puolilla. Ei siitä ainakaan haittaa ole, tuumii kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Uskaltaako EU kehittyä?

Euroopan unionin tulevaisuus riippuu Hannu Muhosen mukaan siitä, onko sillä kykyä uudistaa omia hallintorakenteitaan laajenemisen myötä. Unionilla on ollut tärkeä rooli Euroopan yhdentymisessä, mutta ehkäpä sitä ei tässä suhteessa enää tulevaisuudessa tarvita niin paljon kuin ennen. Ehkäpä jäsenvaltiot ottavat entistä enemmän vastuuta tästä kehityksestä?

Kun puhutaan Euroopan unionista, on mukaan otettava myös rauhan asia. Konfliktien ehkäisy ja rauhan edistäminen kaikkialla Euroopassa on perinteisesti ollut jäsenmaille tärkeä asia. Niin myös Suomelle. Me täällä Kymenlaaksossa ymmärrämme todella hyvin tämän asian.

Ei EU:n merkitys taloudenkaan näkökulmasta ainakaan pienene. Kilpailu sen sijaan kovenee, Venäjä, Kiina ja Kaukoitä tulevat taloudellisen kasvunsa myötä samoille markkinoille omilla tuotteillaan. Toivottavasti Euroopan unionista todellakin muodostuu taloudellisesti vakaa ja kilpailukykyinen alue, joka pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, sanoo Hannu Muhonen.

Hän löytää EU:lle muitakin suuria haasteita vastattavaksi. Yhteistyötä tarvitaan mm. tarttuvien ja helposti leviävien tautien ehkäisemisessä. Sopivan esimerkin me kaikki tiedämme: lintuinfluenssa. Sen ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa riittää yhteistyösarkaa. Toinen viime aikoina paljon puhuttanut asia ovat luonnon äkilliset muutokset. Ympäristö on asia, jossa eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin.

Venäjä ja Balttia tärkeitä

Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan varsinkin Kaakkois-Suomessa ymmärretään, että Venäjä on Suomen kannalta erityisalue. Venäjällä on oma, erilainen kulttuuritaustansa, se on oikeasti erilainen maa kuin Suomi. Meille on tietenkin tärkeää, että yhteiskunnallinen vakaus maassa lisääntyy ja siitä tulee neuvottelukumppanina vähemmän tempoileva. Venäjän talous kasvaa vauhdilla, toivottavasti maa käyttää osan valtavista energiatuloistaan myös kansalaistensa olojen parantamiseen, miettii Hannu Muhonen.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Muhonen uskaltaa silti arvella, että Viron merkitys kasvaa entisestään ja kontaktit siihen suuntaan lisääntyvät. Me emme aina huomaa, miten lähellä Viro on Eurooppaa ja sen kulttuuria. Aika pitkään on ajateltu, että Suomi on Viroon päin antavana osapuolena, uskon lujasti, että tämä suhde on kääntymässä ja Virosta saattaa jopa tulla meille eräänlainen portti Eurooppaan. Hamina ja Kotka ovat jo tiivistämässä yhteistyötään Viron kanssa, Kotkan ja Sillamaen välinen lauttaliikenne alkaa ensi vuonna. Tällä on jopa symbolistinenkin merkitys, avaahan se itäisen Viron matkailijoille. Yhä enenevässä määrin Viroon lähdetään ostoksille ja palveluja hakemaan.

Kotkan seutu on myös käynnistämässä yhteistyötä Narvan seudun kanssa. Näitä alueita yhdistää ennen kaikkea rajan läheisyys, Narvahan on merkittävä rajanylityspaikka Vaalimaan tapaan.

Kun nyt Vaalimaa tuli puheeksi on sanottava, että se on kehittynyt melkoisesti EU-jäsenyyden aikana, se taitaa yhäkin olla EU-maiden vilkkain maaliikenneraja Venäjälle. Vaalimaata on huomattavasti kehitetty ja alueeseen on panostettu paljon, se on myös merkittävä työllistäjä. Tässä yhteydessä on kuitenkin sanottava, että EU:n osuus on rahallisesti ollut aika vaatimaton, toteaa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, joka on aiemmin toiminut mm. kunnanjohtajana Virolahdella, Vaalimaan kotikunnassa.

Teksti: Aluetiedottaja Leena Halonen, Kymenlaakson Eurooppa-tiedotus

Kuvat: Haminan kaupunki ja Virolahden kunta

Ensi viikolla sarjassa pohdintoja Pirkanmaalta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa