Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Etelä-Pohjanmaa

Suomen jäsenyys unionissa on aktivoinut ihmisiä oman alueensa kehittämiseen. Hankemaailma on tuonut maakuntaan myös kansainvälisyyttä.

Pohtii Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma. Kehittämisyhdistys on Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys.

Suomen liittyessä unioniin 1995, aloitti Timo työnsä Suupohjan kehittämisyhdistyksessä. Alkuvuosien taipaleella toimintaan kuului matkasaarnaajana toimiminen, kylien ihmisille ja yhdistyksille sai kertoa unionista ja unionin tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista illasta toiseen. Harvahan ihminen tuolloin vielä unionia tunsi ohjelmineen ja ehkäpä vielä vähemmän itseään unionin kansalaiseksi. Etelä-Pohjanmaalla suhtautuminen unioniin oli sangen varautunutta, osittain jopa suoran kielteistäkin.

Unioniin liityttäessä Suupohjan alue oli syvän laman kourissa, esim. Kauhajoella työttömyysprosentti oli yli kahdenkymmenen. Etelä-Pohjanmaalla on aina ollut tiivis kyläyhteisöhenki ja ns. kökkätyö on edelleen kunniassa. Niinpä unionin tuomat uudet rahoitusmahdollisuudet sopivatkin mainiosti käyttöön otettaviksi. Ihmisillä oli kova tarve ja aito halu lähteä kehittämään oman alueensa elinmahdollisuuksia. Ensimmäiseen toimijakoulutukseen oli kova tunku ja mukaan mahtui nelisenkymmentä aktiivista kylien kehittäjää. Sittemmin ensimmäisellä ohjelmakaudella hankkeissa oli mukana n. 15 000 osallistumiskertaa, joka jo kertoo pienen alueen ihmisten aktiivisesta osallistumista alueen kehittämiseen. Ensimmäisen ohjelmakauden Leaderhakuun osallistui viitisensataa hakemusta, joista rahoitettiin 152. Tällä kaudella hankkeita on rahoitettu 149. Ja tämä kaikki siis viiden kunnan alueella.

Alueita kehitetään aktiivisesti ja kansainvälisyys lisääntyy

Timo Vesiluoma pitää yhtenä tärkeimpänä unionin jäsenyyden tuomana vaikutuksena ihmisten aktivoitumista oman alueensa kehittämiseen. Unionin ohjelmat ovat myös tuoneet hyvin vahvasti käytäntöön toimintatavan painottaa strategisuutta ja ohjelmallisuutta, mikä puolestaan on johtanut jämäkkään toimintaan, ei pelkästään hankemaailmassa vaan myös laajemmin alueella esim. elinkeinopolitiikkaa tehtäessä. Ohjelmien valmistelussa ja toteuttamisessa voimakkaasti oleva bottom up- toiminta on laventunut koko seudun politiikkaan. Ilman unionin jäsenyyttä saatettaisiin olla vielä vanhoissa ajattelu- ja toimintamalleissa.

Hankemaailma on tuonut väkevästi esiin myös kansainvälistymisen. Sangen monet hankkeet omaavat partnereita useissa unionin uusissa ja vanhoissa jäsenmaissa. Yhteistyö ja runsaat vierailut alueelta muihin maihin ja vastavierailuit alueelle eivät ole jääneet pelkästään hankemaailmaan, vaan poikineet esim. Kauhajoelle uuden ystävyyskaupungin.Tuskin ilman hanketoiminnan tuomia suhteita olisi AC-Milanin jalkapalloilijoiden nuorisoleiri löytänyt paikkaansa viime kesänä Kauhajoella.

Hankemaailmaan on alueella osallistunut varsin lukuisa joukko asukkaita. Hankkeilla on kehitetty niin kylien kuin yritystenkin elinmahdollisuuksia ja osaltaan estetty väestön pakoa alueelta. Hankkeesta sai alunsa myöskin Pohjanmaan Nikkarikeskus, huonekalualan osaamiskeskus ja nykyään jo noin 10 milj. euron projekti – jota tuskin olisi ilman unionin jäsenyyttä syntynyt. Kymmenessä vuodessa unionia on opittu tuntemaan alkua paremmin ja sen mahdollistamia ohjelmia on opittu käyttämään. Ihmiset suhtautuvat unioniin terveen kriittisesti ja ovat virkeällä toiminnallaan osoittaneet olevansa alueiden Euroopan aktiivisia jäseniä.

Timo Vesiluoma pitää unionin jäsenyyttä yhä tärkeänä kylien ja maaseudun säilyttämisessä. Alueiden Eurooppa on se elävä Euroopan unioni, jossa kansalaiset tekevät itse omat päätöksensä alueidensa kehittämisestä. Suupohjassa aktivoimis-ja ideoimismylly on jo täydessä käynnissä seuraavaa ohjelmakautta varten.

Teksti: Aluetiedottaja Pekka Purhonen, Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla pohdintoja Pohjois-Pohjanmaalta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjanmaa