Turkin EU-jäsenyysneuvottelut – tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet?

Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämässä EU-luentotilaisuudessa pohdittiin Turkin EU-valmiuksia ja jäsenyysneuvottelujen edistymistä.

Alustajina eduskunnan Kansalaisinfossa 14.11. järjestetyssä tilaisuudessa olivat toimittaja Tomi Kankkonen Ylestä ja lähetystöneuvos Nicola Linderz ulkoasiainministeriön Eurooppa-osaston EU:n laajentumisen yksiköstä.

”Turkki on hyvin ristiriitainen maa” aloitti Tom Kankkonen alustuksensa. Toimittaja Kankkonen on asunut Turkissa kuusi vuotta. Omakohtainen kokemus Turkista auttaa ymmärtämään maan nykytilannetta, historiaa ja suhteita Euroopan unioniin. Kankkosen mukaan Turkkia voidaan pitää länsimaisena, mutta joiltain osin maa on vielä kehitysmaa. Se, onko Turkki osa Eurooppaa, on Kankkosen mielestä kysymys, johon voidaan yrittää löytää vastaus määrittelemällä, mitä on eurooppalaisuus ja millaiset kriteerit eurooppalaiset maat täyttävät. Erityisen tärkeitä hänen mielestään ovat ihmisoikeuskriteerit, joihin Euroopan maat ovat sitoutuneet. Osin tätä sitoutuneisuutta voidaan tarkastella esim. tutkimalla Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä. Eurooppalaisuus on myös kulttuuri, johon pitää kasvaa. Kankkosen mielestä kysymys Turkin eurooppalaisuudesta olisi pitänyt ratkaista lopullisesti jo vuonna 1999, kun Turkki hyväksyttiin EU:n hakijamaaksi. Turkin tie Eurooppaan ulottuu joka tapauksessa pitkälle historiaan, osmanien valtakuntaan.

Turkki on perustellut EU-jäsenyyttään mm. sillä, että se kuuluu moneen kansainväliseen yhteistyöjärjestöön, ml. YK, Euroopan neuvosto ja Nato, paitsi EU:hun. Kankkonen sanoo ymmärtävänsä hyvin myös turkkilaisten kriittistä suhtautumista EU-jäsenyyteen, kun Turkkiin liittyviä päätöksiä EU:ssa jatkuvasti kyseenalaistetaan. Haasteita Turkin EU-jäsenyystiellä Kankkonen luettelee monia. Yksi haasteista on hänen mielestään nykyisen Turkin syntyhistoria eli Atatürkin perintö ja valtion valvontavalta. Epäluuloisuus uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on suuri. Monet oikeuksista ovat toteutuneet paperilla, mutta eivät täytäntöönpanossa. Myös Kurdi-kysymys ja levottomuudet Kaakkois-Turkissa ovat suuri haaste Turkille. EU voisi Kankkosen mukaan toimia myönteisenä taustavaikuttajana uudistuksien tukijana uudismielisten ja vanhoillisten välisessä taistelussa. ”EU:lle Turkki on taloudellinen mahdollisuus ja lisäksi se voisi olla myös eräänlainen ”piristysruiske” toteaa Kankkonen pohtiessaan, mitä hyötyä Turkista on EU:lle. Unohtaa ei myöskään voi EU-jäsenyysneuvotteluiden tärkeää sillanrakentajan roolia islamilaisen ja länsimaisen maailman välillä.

Turkin EU-valmius ja jäsenyysneuvottelujen edistyminen

Lähetystöneuvos Nicola Lindertz kertoi tarkemmin jäsenyysneuvotteluiden tavoitteista, sisällöstä ja mahdollisesta aikataulusta. Turkin ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus nk. ”Ankaran sopimus” solmittiin vuonna 1963. Turkki haki EU:n jäsenyyttä vuonna 1987 ja hakijamaastatus Turkille myönnettiin Helsingin Eurooppa-neuvostossa 1999. Tulliliitto EU:n ja Turkin välillä astui voimaan vuonna 1996. Lokakuun alussa 2005 jäsenyysneuvottelut päätettiin aloittaa. Lindertz toteaa, että neuvotteluista odotetaan pitkiä.

Komissio on vuodesta 1998 lähtien julkaissut säännöllisiä edistymisraportteja Turkin EU-valmiudesta. Viimeisin raportti on tämän vuoden marraskuulta (9.11.2005). Raportissa todetaan, että Turkki täyttää jäsenyysedellytyksiä koskevat poliittiset kriteerit riittävässä määrin – tärkeitä lainsäädännön uudistuksia on toteutettu, vaikka uudistustahti on hidastunut tänä vuonna. Ihmisoikeusrikkomukset ovat vähentyneet, mutta Turkilla on edelleen tarvetta vahvistaa uudistusten toimeenpanoa ja tehdä uusia aloitteita. Lisäksi parannuksia edellytetään erityisesti ilmaisunvapautta, naisten oikeuksia, uskonnonvapautta, ay-oikeuksia, sivistyksellisiä oikeuksia sekä kidutuksen vastaisia toimia koskevissa kysymyksissä. Lindertzin mukaan merkittävää on, että raportissa komissio toteaa ensimmäisen kerran, että Turkki on toimiva markkinatalous. Taloudellisten kriteerien osalta vakauspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia on kuitenkin jatkettava. Kykyä ottaa vastaan jäsenyydestä aiheutuvat velvoitteet eli EU-lainsäädännön omaksuminen on Turkilla useimmilla alueilla alkuvaiheessa.

Varsinaiset neuvottelut voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: aluksi tehdään lainsäädäntöjen vertailu, jossa komissio käy Turkin kanssa läpi EU-lainsäädännön ja Turkin lainsäädännön välisiä eroja. Tätä kutsutaan termillä ”screening”. Seuraavassa vaiheessa jäsenvaltiot asettavat komission esityksestä arviointiperusteet (”benchmarks”) eri neuvottelulukujen avaamiselle ja sulkemiselle. Lopulta käydään varsinaiset neuvottelut komission vetäminä ja jäsenvaltioiden tehdessä päätökset. Neuvottelujen lähtökohtana on EU-lainsäädännön täysimääräinen omaksuminen, joten neuvottelut koskevat pääasiassa mahdollisia erityistoimenpiteitä, kuten siirtymäaikoja ja muita poikkeuksia. Ensimmäiset neuvotteluluvut avataan Lindertzin mukaan todennäköisesti kevätkaudella 2006. Osa luvuista on helppoja, kuten esim. koulutus ja kulttuuri ja osa vaikeita, kuten esim. maatalous ja ympäristö. Kaiken kaikkiaan erilaisia neuvottelukuja on 35.

Ennen EU-jäsenyyttä Turkkiin kohdistuu monia odotuksia, joista Lindertz mainitsee ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen, vähemmistöjen kohtelun, uskonnon roolin yhteiskunnassa, armeijan aseman yhteiskunnassa, Kyproksen kysymyksen, Armenian tilanteen ja talousuudistukset. Jäsenyysneuvotteluissa haasteena on EU:n osalta arviointiperusteiden asettaminen sekä mahdollinen laajentumisväsymys. Turkin osalta haasteellista on Turkin yleinen valmius käydä neuvotteluita ja koordinoida niitä sekä näkemys neuvottelujen luonteesta. Lindertz otti lopuksi esille myös Suomen puheenjohtajuuskauden todeten, että Suomen lähtökohdat neuvotteluissa ovat, että samoja periaatteita on sovellettava kaikkiin hakijoihin ja kukin hakijamaa etenee prosessissa omien ansioidensa mukaan. Tavoitteena Suomen pj-kaudella on arviointiperusteiden asettamisen saattaminen loppuun sekä uusien neuvottelulukujen avaaminen.

Teksti: Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottaja Heidi Lempinen

Turkki kohti Euroopan unionia; Eurooppa-tiedotuksen tietosivu 9/2005

Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen kulku; Eurooppa-tiedotuksen tietosivu 7/2005

Laajentumista käsittelevä Euroopan komission sivusto (sivuilla pääosin englanninkielistä materiaalia